Jussi-Pekka Rode: Koulutustaantuma – Osaamistason kääntäminen nousuun tapahtuu sattuman minimoimisella

Suomalaiset tyhmenevät. Suomalaisten älykkyysosamäärä ei enää kasva, vaan se on laskenut 1990-luvun puolivälistä alkaen, väittää älykkyystutkija James R. Flynnin tutkimus. Suomalaisten lisäksi myös ruotsalaiset ja norjalaiset tyhmenevät samaisen tutkimuksen mukaan. Ainakaan ruotsalaiset eivät meitä voita, mutta riittääkö se globaalissa kilpailussa? Globalisaatio, tekoäly ja ilmastonmuutos vaativat Suomen ammattilaisilta yhä laajempaa ja syvempää osaamista.

Pitkittynyt taloudellinen taantuma on jo jättänyt jälkensä nuoriin. Olen sitä sukupolvea, jonka on, Suomen pankin arvion mukaan, ollut vaikeaa taantuman vuoksi päästä työmarkkinoille. Tämä heikentää mahdollisuuksia päästä sellaiseen asemaan, jonne vanhempi sukupolvi on päässyt.

Viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella olemme myös eräänlaisessa koulutustaantumassa, jossa koulutusjärjestelmämme ei enää vastaa globaalin talouden asettamiin haasteisiin. Koulutus ja työpaikka eivät takaa absoluuttista suojaa. Suomen historian professori Juha Siltala arvioi tuoreessa YLE:n kolumnissaan, että työttömien aktiivimallin vastustus myös keskipalkkaisen työväestön keskuudessa kertoo siitä, että he ymmärtävät työttömyyden uhan olevan yhä enemmän sattumasta kiinni, ei ainoastaan omista taidoistaan tai koulutuksestaan. ”Koulutetuimmatkaan työntekijät eivät näemmä enää usko kunnollisuutensa suojaavan heitä itseään ikuisesti putoamiselta.”

Koulutustaantumasta pois pääsemiseksi meidän on kyettävä vähentämään sattuman merkitystä koulutus- ja työuriin. Tämä on tärkeä huomio koulutuspolitiikan kannalta. Tarvitsemme päätöksiä varten entistä tarkempaa tietoa siitä, miten koulutuksella voidaan parantaa ihmisten mahdollisuuksiin onnistua ja päästä kiinni työuraan. Kaikkia koulutuspoliittisia päätöksiä tulisi peilata tätä taustaa vasten.

Mekaanisilla korjauksilla tai tiukoilla rajanvedoilla emme kuitenkaan vähennä sattuman vaikutusta, vaan saatamme jopa lisätä sitä. Koulutusjärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena, ja sen on toimittava mutkattomasti yhteen muiden toimijoiden, kuten työelämän, sosiaalipalveluiden ja ohjauspalveluiden kanssa. Seuraavan hallituksen tärkein koulutuspoliittinen tehtävän tuleekin olla sattuman minimointi kokonaisuutta kehittämällä.