Hyppää sisältöön
Etusivu Tietoa alasta Ala numeroin -graafit

Ala numeroin -graafit

Täältä löydät tilastotietoa kemianteollisuudesta.

Kemianteollisuus alana









Kemia mahdollistaa kiertotalouden

Kemianteollisuus on yksi kiertotalouden edelläkävijöistä, sillä jo vuosikymmenien ajan se on jalostanut eri toimialojen jäte- ja sivuvirroista lukuisia tuotteita ja ratkaisuja. 


Kemia mahdollistaa biotalouden

Suomella on Euroopan suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat biomassojen varannot ja niiden hyödyntämiseen liittyvää huippuosaamista kemiassa ja bioteknologiassa. Kemianteollisuuden mielestä biotaloutta kehitetään Suomessa tehokkaimmin laaja-alaisella, toimialat ylittävällä yhteistyöllä.

Kemianteollisuuden tilastotiedot


















Kemianteollisuus työllistää Suomessa liki 35 000 työntekijää. Työllisyys on pysynyt vakaana viime vuosina. Huom: Tilastotiedoissa kemianteollisuus – tietojen saatavuuden johdosta – käsittää ns. ison kemian, johon kuuluvat öljynjalostus, peruskemia, lääke-, muovi- ja kumiteollisuus. Kaiken kaikkiaan Kemianteollisuus ry:n edustamilla työehtosopimusaloilla työskentelee n. 45 000 työntekijää.


Vastuullisuus 

Täältä löydät tuoreimman Responsible Care -datan aihealueittain.

Kemianteollisuuden Responsible Care -vastuullisuusohjelmassa vastuullisuustyön tuloksia seurataan vuosittain koottavilla indikaattoritiedoilla. Ohjelmaan sitoutuneet yritykset vastaavat lukuisiin indikaattoreihin, joilla seurataan paitsi koko ohjelman kehittymistä, myös yritysten omaa vastuullisuustyötä.

Ilmastotavoite

Responsible Care –ohjelmassa vuonna 2023 mukana olevista yrityksistä 65 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 14 % suunnittelee tavoitteen asettamista. Yrityksiltä on kysytty vuodesta 2020 lähtien ilmastoon liittyvistä tavoitteista ja suunnitelmista. Toistaiseksi edistymistä on tapahtunut selkeästi vuosittain kaikilla osa-alueilla.

Määritelmä

Kemianteollisuus tavoittelee toimialana hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä ja toimialan yrityksien on tärkeää asettaa myös omia alatavoitteita ja suunnitelmia hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Responsible Care ohjelmassa yrityksiltä kysytään ilmastotavoitteen lisäksi myös suunnitelmista energiankäytön, prosessien ja raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Yrityksien välillä on eroja, joten esimerkiksi yhdelle voi energiankäyttö ole merkittävä ja toiselle raaka-aineet ilmastotavoitteiden kannalta.

Tulokset

Yrityksistä 65 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 14 % suunnittelee tavoitteen asettamista vuonna 2023. Nousua on 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2022 ja 21 prosenttiyksikköä seurannan alusta, vuodesta 2020.

Ilmastosuunnitelmien käyttöön ottaminen on kasvanut melko tasaisesti joka vuosi. Yrityksistä 60 % (2022: 57%) on laatinut suunnitelman energian kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja 22 % on laatimassa suunnitelmaa. Tuotannon prosessien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi suunnitelman on jo laatinut 47 % (2022: 42%) yrityksistä ja 22 % laatii suunnitelmaa. Vastaavasti Raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelman on laatinut 32 % yrityksistä (2022: 35%) ja 26 % laatii suunnitelmaa. Yrityksien erot korostuvat suunnitelmien osa-alueissa. Esimerkiksi energiankäyttö voi olla yhdelle yritykselle merkittävä, kun taas raaka-aineiden merkitys korostuu toisen toiminnassa.

Tulokset aihealueittain

Ilmastosuunnitelmien käyttöön ottaminen on kasvanut melko tasaisesti joka vuosi. Yrityksistä 60 % (2022: 57%) on laatinut suunnitelman energian kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja 22 % on laatimassa suunnitelmaa. Tuotannon prosessien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi suunnitelman on jo laatinut 47 % (2022: 42%) yrityksistä ja 22 % laatii suunnitelmaa. Vastaavasti Raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelman on laatinut 32 % yrityksistä (2022: 35%) ja 26 % laatii suunnitelmaa. Yrityksien erot korostuvat suunnitelmien osa-alueissa. Esimerkiksi energiankäyttö voi olla yhdelle yritykselle merkittävä, kun taas raaka-aineiden merkitys korostuu toisen toiminnassa.

Luonnon monimuotoisuustavoite

Responsible Care –ohjelmassa vuonna 2023 mukana olevista yrityksistä 22 % on asettanut luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tavoitteen strategiassaan ja 24 % suunnittelee tavoitteen asettamista. Yrityksiltä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa ilmastotavoitteiden lisäksi luontotavoitteen asettamisesta ja suunnitelmista.

Määritelmä

Kemianteollisuus on asettanut pitkän aikavälin tavoitteen luontopositiivisuudesta, ja luonut sitä varten tiekartan vuonna 2022. Tiekartta keskittyy meneillä olevaan vuosikymmeneen, sillä kuten ilmastotoimissa, myös luonto tarvitsee tekoja nyt. Lyhyen aikavälin tavoitteenamme on, että 2025 70 % kemianteollisuuden yrityksistä olisi asettanut luontoon liittyvän tavoitteen strategiassaan. Alana olemme mukana kehittämässä kansainvälistä termistöä ja toimintatapoja mm. ISO Standardisoinnin saralla, nostamme tietoisuutta aiheesta eri forumeilla ja jaamme parhaita käytänteitä kemianteollisuuden jäsenyritysten kesken. 

Välitavoitteemme mittariksi loimme Responsible Care –raportointiin biodiversiteetti-indikaattorin, jossa mitataan yritysten luonnon monimuotoisuuteen liittyvien  tavoitteiden määrää strategioissa sekä niihin liittyvien toimenpiteiden aihealueita. Indikaattori kehitettiin vuoden 2023 aikana ja nyt keväällä 2024 julkaistavissa Responsible Care –tuloksissa näemme ensimmäistä kertaa mistä lähdetään liikkeelle.

Tulokset

Vuonna 2023 22 % yrityksistä on asettanut luonnon monimuotoisuuteen liittyvän tavoitteen strategiassaan. Vastaavalla joukolla, eli noin 24 % yrityksistä tavoitteen asetanta on suunnitteilla, kun reilulla puolella yrityksistä (53 % ) tavoitetta ei vielä ole edes suunnitteilla.

Kysyttäessä tarkemmin minkä tyyppisiä toimia yrityksissä on tehty strategian implementoimiseksi toimintoihin, nähdään suurempaa hajontaa. Energiaan liittyviä toimia on tehty hiukan enemmän kuin muita toimia.

Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten henkilöstö ja tuotanto

Responsible Care –ohjelma kattaa Suomessa noin 80 % tuotannosta ja mukana olevissa yrityksissä työskentelee 60 % alan henkilöstöstä.

Määritelmä

Responsible Care -ohjelman kattavuutta kuvaavat siinä mukana olevien yritysten tuotanto- ja henkilöstömäärät. Tuotannolla tarkoitetaan yritysten tuotannon kokonaismäärää Suomessa. Henkilöstöön lasketaan yritysten Suomessa toimiva henkilöstö. Osa indikaattoritiedoista suhteutetaan tuotannon tonnimäärään tai henkilöstön lukumäärään.

Tulokset

Vuonna 2023 Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu tuotanto oli 21 miljoonaa tonnia ja henkilöstömäärä 21 404.

Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon tonnimäärän osuus koko kemianteollisuuden tuotannosta oli noin 80 %. Henkilöstön osuus oli 60 %.

Vuoden 2023 tiedot perustuvat 93 tietonsa raportoineeseen yritykseen.

Materiaalivirrat tuotannossa    

Responsible Care –ohjelmassa mukana olevin yritysten materiaalivirrat on koottu yhteenvedoksi. Vuonna 2023 tuotannon raaka-aineista 15 prosenttia oli uusiutuvia tai kierrätettyjä.

Tuotannosta poistuvista materiaaleista (=hyötykäyttö+loppusijoitettava+vaarallinen+tuotanto) 4 % prosenttia oli sivuvirtoja ja jätteitä (=hyötykäyttö + loppusijoitettava + vaarallinen). Näistä materiaalina ja energiana hyödynnettiin 84 prosenttia (=hyötykäytettävät raaka-aineena ja energiana). 

Tuotannon luonne vaihtelee kemianteollisuudessa merkittävästi. Joissakin yrityksissä lähes kaikki käytetty raaka-aine on uusiutuvaa, kun taas toisella tuotannon alalla uusiutuvan raaka-aineen käyttö on äärimmäisen vaikeaa.

Uusiutuvien osuus käytetystä neitseellisestä raaka-aineesta on pysynyt noin 10 prosentissa (10 %) kokonaismäärästä. Samoin edelleen 38 prosenttia (38 %) Responsible Care -yrityksistä ja toimipaikoista kertoo käyttävänsä myös uusiutuvia raaka-aineita.

Uusiutuvien lisäksi seuraamme myös kierrätettyjen materiaalivirtojen käyttöä. 55 prosenttia (52 %) yrityksistä raportoi käyttävänsä kierrätettyjä materiaaleja tai sivuvirtoja.

Vettä käytetään kemianteollisuuden tuotannossa osin raaka-aineena, se sitoutuu tuotteisiin tai poistuu jätevetenä puhdistukseen.

Tässä materiaalitaseessa on havainnollistettu sisään tulevaa ja ulos menevää materiaalia per tuotettu 1000 kg tuotetta. Kemianteollisuuden prosesseissa hyödynnetään entistä enemmän oman yrityksen sisäisiä sivuvirtoja tai muiden yritysten sivuvirtoja.

Energiankulutus

Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten energiatehokkuus on parantunut vaiheittain. Tuotannossa käytettiin energiaa 0,93 kWh tuotekiloa kohden vuonna 2023. Edellisestä vuodesta laskua oli 2 prosenttia. Vuodesta 1995 tuotantoon suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 22 prosenttia.

Määritelmä
Energiankulutus ilmoitetaan sähkön ja muun energian kulutuksena. Muun energian kulutukseen sisältyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kaasun kulutus. Yritys määrittää itse tasealueen, jonka mukaan se laskee energian kulutuksensa. Tällöin määritellään myös se, kuinka otetaan huomioon prosesseissa syntyvät polttoaineet, jotka mahdollisesti hyötykäytetään energiana. Tuotantoon suhteutettu intensiteetti kertoo muun muassa tuotannon ja prosessien muutoksista, sekä energiatehokkuuden kehittymisestä.

Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sähkönkulutus vuonna 2022 oli 4,9 TWh ja muun energian kulutus 14,5 TWh. Tuotantomäärään suhteutettuna sähköenergian ja muun energian käyttö laski 2 % vuoden 2022 tasosta.

2023 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneet yritykset kuluttivat 0,93 kWh energiaa tuotekiloa kohden. Vertailuarvona vuonna 1995 vastaava kulutusluku oli 1,2 kWh tuotettua kiloa kohden. Vuodesta 1995 energiankulutus suhteutettuna tuotantoon on vähentynyt 22 prosenttia.

Suurin osa käytetystä sähköenergiasta ostetaan energiantoimittajilta. Vuonna 2023 ostetun sähkön osuus sähkönkulutuksesta oli 96 %. Kulutetusta muusta energiasta ostettua oli 17 %. Oman tarpeen lisäksi energiaa on myös myyty eteenpäin.

Vuonna 2023 kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä kaikkiaan noin 19 % kulutetusta energiasta. Kulutetusta sähköstä uusiutuvilla tuotettiin 47 % ja kulutetusta muusta energiasta 9 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.

Suomen energian kokonaiskulutus kulutus oli tilastokeskuksen vuonna 2023 noin 366 TWh, mikä oli 1,7 % enemmän kuin vuonna 2022. Sähköenergian kokonaiskulutus oli 79,77 TWh. Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli noin 37,8 %.

*) Lähde: Tilastokeskus

https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ehk/?tablelist=true

Vedenkulutus

Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä kulutettiin 1,14 litraa vettä tuotantokiloa kohden vuonna 2023. Tuotannon vedenkäyttö on tehostunut viime vuosina askeleittain. Vuonna 2023 vedenkäyttö tuotettua tonnia kohden hiukan kasvoi, mutta pysyi aikaisempien vuosien mukaisella trendillä. Kokonaisuutena kulutus tuotantokiloa kohden on vähentynyt 52 prosenttia vuodesta 1995.

Määritelmä

Tuotannossa kulutettu vesi sitoutunut tuotteisiin tai se poistuu jätevetenä puhdistukseen. Tuotantoon suhteutettu veden kulutus kertoo resurssitehokkuuden kehittymisestä. Mukana ei ole jäähdytysvettä, jota yritys käyttää prosessilämmön poistossa. Jäädytysvesi virtaa jäähdytysputkissa erillään prosesseissa olevista aineista, minkä jälkeen se palautetaan takaisin mereen tai järveen.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevat yritykset kuluttivat tuotannossaan yhteensä noin 23,96 miljoonaa m3 vettä. Kulutetun veden määrä kasvoi lähes 20 % vuodesta 2022.

Vuonna 2023 yrityksissä käytettiin tuotteiden tuottamiseen kaikkiaan 1,14 litraa vettä tuotantokiloa kohden. Osa vedestä sitoutui tuotteisiin ja osa poistui jäteveden mukana puhdistettavaksi. Vuonna 1995 vastaava luku oli 2,4 litraa vettä tuotantokiloa kohden. Vedenkulutus on vähentynyt 52 % vuodesta 1995.

Kulutetusta vedestä 90 % on peräisin pintavesilähteistä ja loppuosa on peräisin pohjavedestä.

Veden kokonaiskulutus

Määritelmä

Veden kokonaiskulutus jaetaan jäähdytysveden käyttöön ja veden kulutukseen tuotannossa. Jäähdytysvesi on meri- tai järvivettä, jota yritys käyttää prosessilämmön poistossa. Vesi virtaa jäähdytysputkissa erillään prosesseissa olevista aineista, minkä jälkeen se palautetaan takaisin mereen tai järveen. Tuotannossa kulutettu vesi on sitoutunut tuotteisiin tai se poistuu jätevetenä puhdistukseen.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten jäähdytysveden määrä väheni vuonna 2023 noin 1 % edellisestä vuodesta. Veden kulutus tuotannossa toisaalta kasvoi noin 20 %.

Jäähdytysveden osuus vedenkulutuksesta on Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä noin 99 %. Käytetystä jäähdytysvedestä noin 86 % on merivettä ja loput pintavettä. Tuotannossa kulutetusta vedestä 90 % on peräisin pintavesilähteistä ja loppuosa on peräisin pohjavedestä.

Vuonna 2023 Responsible Care ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä käytettiin tuotteiden tuottamiseen kaikkiaan 1,14 litraa pinta- tai pohjavettä per tuotantokilo. Osa vedestä sitoutui tuotteisiin ja osa poistui jäteveden mukana puhdistettavaksi. Vuonna 1995 vastaava luku oli 2,4 litraa vettä tuotantokiloa kohden.

Ilmapäästöt

Ilmapäästöt

Päästöt ilmaan ovat kemianteollisuudessa jatkuvasti vähentyneet. Responsible Care –ohjemassa mukana olevien yritysten happamoittavat ilmapäästöt ovat laskeneet 94 prosenttia vuodesta 1988.  Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat vähentyneet vastaavasti 72 prosenttia.  Suorien kasvihuonekaasupäästöjen osalta lasku on ollut 31 prosenttia vuodesta 1999.

Määritelmä

Ilmapäästöindeksi lasketaan happamoittavista ja kasvihuonekaasujen sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapäästöistä suhteuttamalla ne tuotannon tonnimäärään. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.

Happamoittavia ilmapäästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty rikkipäästöt (SO2:na, kerroin 1), typpiyhdisteiden päästöt (ilmoitetaan NO2:na, muutettu SO2:ksi, kertoimella 0,41) ja ammoniakkipäästöt (ilmoitetaan NH3:na, muutettu SO2:ksi, kertoimella 1,3). Kasvihuonekaasujen päästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty tuotannot suorat hiilidioksidin (CO2, kerroin 1), metaanin (CH4, muutettu CO2:ksi kertoimella 21) ja typpioksiduulin ilmapäästöt (N2O, muutettu CO2:ksi kertoimella 310). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapäästöissä ei ole käytetty erillistä kerrointa, vaan päästöjen määrä ilmoitetaan eri hiilivetyjen yhteenlaskettuna tonnimääränä.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten happamoittavia ilmapäästöjä kuvaava indeksi on laskenut 94 % vertailuvuodesta 1988. Sama kehitys on ollut havaittavissa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöissä. Lasku on näiden aineiden osalta ollut 72 %. Kasvihuonekaasujen päästöjä on kemianteollisuudessa seurattu toimialakohtaisesti vuodesta 1999 lähtien. Tämä vuosi on valittu muista poiketen myös indeksin pohjavuodeksi. Suorat kasvihuonekaasupäästöt tuotantotonnia kohden ovat vähentyneet 21 % vertailuvuoteen 1999 verrattuna, kun taas suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 31 % vertailuvuoteen 1999 verrattuna. Suoria kasvihuonekaasupäästöjä ovat prosessiperäiset ja tuotannon omasta energiantuotannosta seuranneet CO2, CH4 ja N2O –päästöt, kun epäsuoriin kasvihuonekaasupäästöihin otetaan ostetun sähkön ja energian päästöt mukaan.

Rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan   

Määritelmä

Rikkiyhdisteiden päästöt ilmoitetaan rikkidioksidiksi (SO2) laskettuina. Tehtaan alueella toimivien voiman- ja höyryntuotannon päästöt sisällytetään lukuihin. Ilmaan joutuva rikkidioksidi aiheuttaa ympäristön happamoitumista, mikä puolestaan vaurioittaa kasvillisuutta ja aiheuttaa mm. korroosiovaurioita.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 2023 noin 3 300 tonnia, joka on 1,5 % vähemmän kuin vuonna 2022. Tuotantomäärään suhteutettuna rikkidioksidipäästöt pysyivät vuoden 2022 tasolla. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vähentyneet noin 95 %.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt ilmaan

Määritelmä

Haihtuvalla orgaanisella yhdisteellä (VOC eli Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan sellaista orgaanista yhdistettä, jonka höyrynpaine on 20°C:n lämpötilassa vähintään 0,01 kPa tai jolla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Määrä ilmoitetaan eri hiilivetyjen yhteenlaskettuna tonnimääränä. VOC-päästöt lisäävät otsonin muodostumista ilmakehän alimmissa kerroksissa ja aiheuttavat näin hengitystiesairauksia sekä heikentävät kasvien kasvua.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten VOC-päästöt olivat noin 5 900 tonnia vuonna 2023. Tämä on noin 12 % vähemmän kuin vuonna 2022. VOC-päästöjen määrä on noin 0,03 % suhteutettuna tuotantomäärään. Vuoden 1988 tasosta VOC-päästöt ovat tuotantomäärään suhteutettuna vähentyneet noin 75 %.

Typpiyhdisteiden päästöt ilmaan

Määritelmä

Typpiyhdisteiden päästöt ilmaan ilmoitetaan typpidioksidiksi (NO2) laskettuina ja määrään lasketaan mukaan myös tehdasalueella toimivien voiman- ja höyryntuotannon päästöt. Ilmaan joutuva typpidioksidi happamoittaa ympäristöä ja toisaalta myös voimistaa vesistöjen rehevöitymistä.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten typpiyhdisteiden päästöt olivat vuonna 2023 noin 3 tonnia, joka on 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotantomäärään suhteutettuna typpidioksidipäästöt olivat edellisen vuoden tasoa noin 5 % suuremmat.

Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 75 %.

Vesipäästöt

Vesipäästöt

Kemianteollisuuden päästöt vesistöihin vähenivät ratkaisevasti jo 1990-luvun aikana. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä vesistöjä rehevöittävät päästöt ovat laskeneet vuodesta 1988 noin 55 prosenttia ja potentiaaliset ekotoksiset päästöt 86 prosenttia.

Määritelmä

Vesipäästöindeksi lasketaan rehevöittävistä vesipäästöistä suhteuttamalla ne tuotannon tonnimäärään. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.

Rehevöittäviä päästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty fosfori (kerroin 3,06), typpi (kerroin 0,42) ja kemiallisen hapenkulutus eli COD (Chemical Oxygen Demand) (kerroin 0,022).

Potentiaalisesti ekotoksisia päästöjä kuvaavaan indeksin referenssiaineena on 1,4-diklooribentseeni ja siihen on sisällytetty elohopean (kerroin 316,97), kadmiumin (kerroin 289,43) ja lyijyn (kerroin 2,4) vesipäästöt.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten rehevöittäviä vesipäästöjä kuvaava indeksi on laskenut 55 % vertailuvuodesta 1988. Vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna vesistöjä rehevöittävät päästöt pienenivät alle 1 %. Viime vuosikymmenten päästöjä rajoittavien toimenpiteiden ansiosta kemianteollisuuden rehevöittävien aineiden vesipäästöt eivät nykytasollaan ole koko Suomen mittakaavassa merkittäviä.

Sama kehitys on ollut havaittavissa potentiaalisesti ekotoksisten aineiden vesipäästöissä. Lasku on vertailuvuodesta 1988 näiden aineiden osalta ollut 86 %. Edellisvuoteen verrattuna ekotoksisten aineiden määrä vesistöissä pieneni kolmanneksen, eli 33 %.

Jäteveden kemiallinen hapenkulutus

Määritelmä

Kemiallinen hapenkulutus (COD eli Chemical Oxygen Demand) kuvaa sitä happimäärää, joka tarvitaan hajottamaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines. Mitä suurempi jäteveden COD-arvo on, sitä enemmän päästöt kuluttavat vesistöistä happea.

Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten jätevesien kemiallinen hapenkulutus oli vuonna 2023 noin 4 700 tonnia, mikä merkitsi noin 11 % laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotantomäärään suhteutettuna kemiallisen hapenkulutuksen arvo laski noin 10 %. Vuodesta 1992 jätevesien kemiallinen hapenkulutus suhteutettuna tuotantomäärään on vähentynyt 58 %.

Typpipäästöt veteen

Määritelmä

Typpiyhdisteiden päästöt mitataan ja lasketaan typpenä (N). Typpipäästöt näkyvät vesistöjen lisääntyneenä rehevöitymisenä, vesien samentumisena ja leväkasvuna.

Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten typpipäästöjen kokonaismäärä oli vuonna 2023 noin 460 tonnia. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 3 %. Tuotannon määrään suhteutettuna typpipäästöt kasvoivat 5 % vuodesta 2022. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 50 %.

Fosforipäästöt veteen

Määritelmä

Fosforiyhdisteiden päästöt mitataan ja lasketaan fosforina (P). Fosforipäästöt näkyvät vesistöjen lisääntyneenä rehevöitymisenä, vesien samentumisena ja leväkasvuna.

Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten fosforipäästöt olivat vuonna 2023 noin 12,5 tonnia, joka on noin 3 % enemmän kuin vuonna 2022. Tuotantomäärään suhteutettuna fosforipäästöt kasvoivat 5 % edellisvuodesta. Vuodesta 1988 tuotantoon suhteutetut päästöt ovat vähentyneet 70 %.

Sulfaattipäästöt veteen

Määritelmä

Rikkiyhdistepäästöt mitataan ja lasketaan sulfaatteina (SO42- ), koska suurin osa vesistöihin pääsevistä rikkiyhdisteistä on nimenomaan sulfaatteja. Korkeat sulfaattipitoisuudet voivat vaurioittaa kalakantoja ja muita vesieliöitä.

Responsible Care -ohjelmassa kemianteollisuuden jätevesipäästöt on mitattu ja laskettu laitoksilta suoraan vesistöön tai yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä. Näin voidaan seurata yritysten omien toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin, eikä kunnallisten jätevesipuhdistamoiden toimintateho vaikuta tuloksiin. Viemäriverkoston kautta kulkevat jätevedet eivät päädy sellaisenaan vesistöihin, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistamoihin, jolloin vesistöille aiheutuva kuormitus pienenee oleellisesti.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sulfaattipäästöt vesistöihin olivat vuonna 2023 noin 81 000 tonnia. Määrä kasvoi noin 12 % edellisvuoteen verrattuna. Vuodesta 1988 ovat tuotantomäärään suhteutetut sulfaattipäästöt laskeneet 59 %.

Tapaturmataajuus

Määritelmä

Työtapaturmilla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joissa on tarvittu lääkinnällisiä toimenpiteitä. Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.

Tulokset

Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 8 rekisteröityä tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (TRIF) vuonna 2023. Raportoitujen tapaturmien määrä kasvoi 1 % vuodesta 2022. Tapaturmataajuutta on raportoitu vasta vuodesta 2018 ja yleistrendi on laskeva.

Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.

Kemianteollisuuden tapaturmahistoria

Määritelmä

Työturvallisuuden voimakas kehittäminen on tuottanut pitkällä aikavälillä tulosta kemianteollisuudessa. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2023. LTI3 tapaturmataajuus laski 18 % vuodesta 2022. Vuodesta 1988 LTI3 tapaturmat ovat vähentyneet 93 %. 

Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.

Tulokset

  1. Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2023. Menetettyjen työtuntien määrä oli 358 tuntia miljoonaa työtuntia kohden. LTI3 tapaturmien taajuus laski 18% edellisestä vuodesta. Tuolloin taajuus oli 3,7 LTI3 tapaturmaa miljoonaan työtuntia kohden. Vertailuvuodesta 1988 LTI3 taajuus on laskenut 93 %.​
  1. Menetettyjen työtuntien määrä laski 9 % verrattuna edelliseen vuoteen. ​
  1. Vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui 3,6 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden (LTI1). Tämä tapaturmaindikaattori laski 26 % vuodesta 2022. ​
  1. 42 %:lla yrityksistä ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia henkilöstölle lainkaan.

Turvallisuus ja hyvinvointi

Määritelmä

Poissaoloon johtaneella työtapaturmalla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joista on aiheutunut tapaturman tapahtumispäivän lisäksi vähintään yhden päivän poissaolo työstä (LTI1). Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.

Tulokset

  1. Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3,6 poissaoloon johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2023. Määrä laski 27 % vuoteen 2022 verrattuna. Tuolloin poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus oli 5.
  1. Vertailuvuodesta 2000 poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus on laskenut 80%.
  1. Yrityksistä 42 % ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia lainkaan omalle henkilöstölle.

Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.

Tapaturmataajuus – Vähintään 3 päivän poissaoloon johtaneet tapaturmat

Työturvallisuuden voimakas kehittäminen on tuottanut pitkällä aikavälillä tulosta kemianteollisuudessa. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3 TLI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2023. LTI3 tapaturmataajuus laski 18 % vuodesta 2022. Vuodesta 1988 LTI3 tapaturmat ovat vähentyneet 93 %. Vain 5 yritystä raportoi yli 5 LTI3 tapausta vuoden 2023 aikana.

Määritelmä

LTI3 Työtapaturmilla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joista on aiheutunut tapaturman tapahtumispäivän lisäksi vähintään kolmen päivän poissaolo työstä. Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.

Menetetyt työtunnit määritellään edellä määriteltyjen tapaturmien seurauksena menetettyjen työtuntien lukumääränä lukuun ottamatta kuolemantapausten tai invaliditeetin johdosta menetettyjä työtunteja. Työstä poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä mittaa yrityksen työturvallisuuden tasoa sekä ennustaa varsinaisten prosessionnettomuuksien syntymistodennäköisyyttä. Menetettyjen työtuntien osuus antaa kuvan työtapaturmien vakavuudesta.

Tulokset

  1. Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 3 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2023. Menetettyjen työtuntien määrä oli 358 tuntia miljoonaa työtuntia kohden. LTI3 tapaturmien taajuus laski 18% edellisestä vuodesta. Tuolloin sattui oli 3,7 LTI3 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vertailuvuodesta 1988 LTI3 taajuus on laskenut 93 %.
  1. Menetettyjen työtuntien määrä miljoonaa työtuntia aleni 10 % verrattuna edelliseen vuoteen.
  1. Herkemmällä mittarilla mitattuna kehitys oli vastaava. Vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui 3,7 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden (LTI1). Tämä tapaturmaindikaattori laski 26 % vuodesta 2022.
  1. Yrityksistä 42 % ei tapahtunut poissaoloon johtaneita tapaturmia lainkaan henkilöstölle.

Luvuissa huomioitu vain yrityksen oma henkilöstö ei urakoitsijoita.

Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten henkilöstö ja tuotanto

Responsible Care –ohjelma kattaa Suomessa noin 80 % tuotannosta ja mukana olevissa yrityksissä työskentelee 60 % alan henkilöstöstä.

Määritelmä

Responsible Care -ohjelman kattavuutta kuvaavat siinä mukana olevien yritysten tuotanto- ja henkilöstömäärät. Tuotannolla tarkoitetaan yritysten tuotannon kokonaismäärää Suomessa. Henkilöstöön lasketaan yritysten Suomessa toimiva henkilöstö. Osa indikaattoritiedoista suhteutetaan tuotannon tonnimäärään tai henkilöstön lukumäärään.

Tulokset

Vuonna 2023 Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu tuotanto oli 21 miljoonaa tonnia ja henkilöstömäärä 21 404.

Ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon tonnimäärän osuus koko kemianteollisuuden tuotannosta oli noin 80 %. Henkilöstön osuus oli 60 %.

Vuoden 2023 tiedot perustuvat 93 tietonsa raportoineeseen yritykseen.

Läheltä piti -raportointi ja turvallisuushavainnot

Määritelmä

Läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuushavaintojen raportointia kehitettiin vuonna 2018. Yrityksiltä on siitä lähtien koottu erikseen tiedot läheltä piti -raporteista ja turvallisuushavainnoista. Näin saadaan kattavampaa tietoa turvallisuuskulttuurin kehittymisestä kertovasta ennakoivasta toiminnasta. Luvut eivät siis ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuoden lukujen kanssa.

Läheltä-piti -tilanteet

Raportoitujen lähetä piti -tilanteiden lukumäärää. Läheltä piti -tilanteella tarkoitetaan tapahtuma, joka olisi voinut johtaa vahinkoon tai tapaturmaan.

Turvallisuushavainnot

Raportoitujen turvallisuushavaintojen lukumäärä. Turvallisuushavainnolla tarkoitetaan havaintoa puutteesta fyysisissä olosuhteissa tai toimintatavoissa, joka lisää riskiä työturvallisuuden tai prosessiturvallisuuden tapahtumaan. Raportoidut havainnot voivat olla myös positiivisia havaintoja hyvästä käytännöstä fyysisissä olosuhteissa tai toimintatavoissa.

Tulokset

Työturvallisuuden kehittämiseen liittyvä ennaltaehkäisevä työ on lisääntynyt voimakkaasti kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä.  Vuonna 2023 läheltä piti -raportteja ja turvallisuushavaintoja tehtiin kaikkiaan 63 176 (52 716 edellisenä vuonna). Kasvua on siis tullut 20%. Tämä on 3 raporttia/havaintoa per henkilö.

Läheltä piti-tilanteita raportoitiin 7825 kpl ja turvallisuushavaintoja 55 676 kpl.

99% yrityksistä raportoi turvallisuushavaintoja ja/tai läheltä piti-tilanteita.

Ilmastotavoite

Responsible Care –ohjelmassa vuonna 2023 mukana olevista yrityksistä 65 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 14 % suunnittelee tavoitteen asettamista. Yrityksiltä on kysytty vuodesta 2020 lähtien ilmastoon liittyvistä tavoitteista ja suunnitelmista. Toistaiseksi edistymistä on tapahtunut selkeästi vuosittain kaikilla osa-alueilla.

Määritelmä

Kemianteollisuus tavoittelee toimialana hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä ja toimialan yrityksien on tärkeää asettaa myös omia alatavoitteita ja suunnitelmia hiilineutraaliuteen pääsemiseksi. Responsible Care ohjelmassa yrityksiltä kysytään ilmastotavoitteen lisäksi myös suunnitelmista energiankäytön, prosessien ja raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Yrityksien välillä on eroja, joten esimerkiksi yhdelle voi energiankäyttö ole merkittävä ja toiselle raaka-aineet ilmastotavoitteiden kannalta.

Tulokset

Yrityksistä 65 % on asettanut oman sisäisen ilmastotavoitteen ja 14 % suunnittelee tavoitteen asettamista vuonna 2023. Nousua on 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2022 ja 21 prosenttiyksikköä seurannan alusta, vuodesta 2020.

Ilmastosuunnitelmien käyttöön ottaminen on kasvanut melko tasaisesti joka vuosi. Yrityksistä 60 % (2022: 57%) on laatinut suunnitelman energian kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja 22 % on laatimassa suunnitelmaa. Tuotannon prosessien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi suunnitelman on jo laatinut 47 % (2022: 42%) yrityksistä ja 22 % laatii suunnitelmaa. Vastaavasti Raaka-aineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelman on laatinut 32 % yrityksistä (2022: 35%) ja 26 % laatii suunnitelmaa. Yrityksien erot korostuvat suunnitelmien osa-alueissa. Esimerkiksi energiankäyttö voi olla yhdelle yritykselle merkittävä, kun taas raaka-aineiden merkitys korostuu toisen toiminnassa.

Energiankulutus

Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten energiatehokkuus on parantunut vaiheittain. Tuotannossa käytettiin energiaa 0,93 kWh tuotekiloa kohden vuonna 2023. Edellisestä vuodesta laskua oli 2 prosenttia. Vuodesta 1995 tuotantoon suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 22 prosenttia.

Määritelmä
Energiankulutus ilmoitetaan sähkön ja muun energian kulutuksena. Muun energian kulutukseen sisältyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kaasun kulutus. Yritys määrittää itse tasealueen, jonka mukaan se laskee energian kulutuksensa. Tällöin määritellään myös se, kuinka otetaan huomioon prosesseissa syntyvät polttoaineet, jotka mahdollisesti hyötykäytetään energiana. Tuotantoon suhteutettu intensiteetti kertoo muun muassa tuotannon ja prosessien muutoksista, sekä energiatehokkuuden kehittymisestä.

Tulokset
Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sähkönkulutus vuonna 2023 oli 4,9 TWh ja muun energian kulutus 14,5 TWh. Tuotantomäärään suhteutettuna sähköenergian ja muun energian käyttö laski 2 % vuoden 2022 tasosta.

2023 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneet yritykset kuluttivat 0,93 kWh energiaa tuotekiloa kohden. Vertailuarvona vuonna 1995 vastaava kulutusluku oli 1,2 kWh tuotettua kiloa kohden. Vuodesta 1995 energiankulutus suhteutettuna tuotantoon on vähentynyt 22 prosenttia.

Suurin osa käytetystä sähköenergiasta ostetaan energiantoimittajilta. Vuonna 2023 ostetun sähkön osuus sähkönkulutuksesta oli 96 %. Kulutetusta muusta energiasta ostettua oli 17 %. Oman tarpeen lisäksi energiaa on myös myyty eteenpäin.

Vuonna 2023 kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä kaikkiaan noin 19 % kulutetusta energiasta. Kulutetusta sähköstä uusiutuvilla tuotettiin 47 % ja kulutetusta muusta energiasta 9 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.

Suomen energian kokonaiskulutus kulutus oli tilastokeskuksen vuonna 2023 noin 366 TWh, mikä oli 1,7 % enemmän kuin vuonna 2022. Sähköenergian kokonaiskulutus oli 79,77 TWh. Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli noin 37,8 %.

*) Lähde: Tilastokeskus

https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ehk/?tablelist=true

Kasvihuonekaasupäästöt

Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten tuotannon kasvihuonekaasupäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 212 grammaa tuotantokiloa kohden vuonna 2023.  Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 grammaa hiilidioksidia tuotantokiloa kohden.  Tuotannon määrään suhteutetut kasvihuonepäästöt ovat seuranta-aikana vähentyneet 31 prosenttia.

Määritelmä

Kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan mukaan varsinaisten prosessipäästöjen lisäksi myös tehtaan alueella toimivien yritysten oman voiman- ja höyryntuotannon hiilidioksidipäästöt. Mukana ovat myös ostoenergian tuotannon aiheuttamat epäsuorat hiilidioksidipäästöt.

Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen, ja niiden vähentäminen on maailmanlaajuinen tavoite.

Muita kasvihuonekaasuja ovat metaani CH4, typpioksiduuli eli N20 ja fluoriyhdiste HFC. Kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa metaanin ja typpioksiduulin päästöt muunnetaan hiilidioksidikiloiksi seuraavilla kertoimilla: metaanille 21 ja typpioksiduulille 310.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 4,45 miljoonaa tonnia vuonna 2023. Määrä on vähentynyt noin 2 prosenttia vuoden 2022 luvusta. Tuotantoon suhteutettuna päästöjen määrä on laskenut noin 1 prosentin.

Tuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 83 prosenttia kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, kun ostoenergian epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kattavat noin 17 prosenttia. Yhtäältä prosesseja kehitettiin vähäpäästöisemmiksi ja toisaalta kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän laskun takana on energiasektorin vähäpäästöisyyskehitykset. Vuonna 2023 uusiutuva ostoenergian määrä on edelleen kasvanut. 45 % (2022: 38%) ostetusta energiasta on uusiutuvista lähteistä.

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat hiilidioksidipäästöt olivat noin 3,6 miljoonaa tonnia vuonna 2023 (2022 3,4 miljoonaa tonnia). Nousua vuoteen 2022 on 4 %.

Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöt olivat noin 450 tonnia (2022: 620 tonnia) (metaani eli CH4 75 tonnia ja typpioksiduuli eli N2O 548 tonnia). Muiden kasvihuonekaasujen päästöt hiilidioksidiksi muunnettuna ovat yhteensä noin 0,17 miljoonaa tonnia. Luku laski noin 34 % vuoden 2021 tasosta.

Vuonna 2023 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon kasvihuonekaasuintensiteetti oli noin 212 gCO2e per tuotantokilo. Intensiteettiin on sisällytetty tuotannon prosessien ja energiantuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä tuotantoon käytetyn ostoenergian aiheuttamat epäsuorat fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt. Vuoden 2022 vastaava luku oli 214,1; laskua on tapahtunut n. 1 %). Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 gCO2e tuotantokiloa kohden.

Suurin osa Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on energiasektorilla syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2022 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 50,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt nousivat 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. *)

*) Lähde: Tilastokeskus – Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2022

https://stat.fi/tilasto/khki

Päästökertoimien lähde: Motiva. Yksittäisen kohteen CO2-päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO2-päästökertoimet. Käytetyt kertoimet: sähkö 77 kgCO2/MWh ja muu energia 158 kgCO2/MWh. (Aiemmin käytetyt kertoimet olivat sähkölle 89kgCO2/MWh ja muulle energialle 177 kgCO2/MWh. )