EU-viestimme kaudelle 2024-2029
Kemianteollisuus vaikuttaa aktiivisesti EU-päätöksentekoon. Täältä löydät vaikuttamisen pääviestimme tulevalle EU-kaudelle.
Kestävä kemianteollisuus EU:n strategisen kilpailukyvyn varmistajana
Suomessa toimivan kemianteollisuuden lähtökohdat strategisen autonomian ja laajemmin kilpailukyvyn toteuttamiseen ovat erinomaiset. Suomella on tarjota luonnonvaroja, teknologista ja jalostusosaamista niin prosesseihin kuin kiertotalouteen sekä korkean hiilikädenjäljen ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Lisäksi meillä on eurooppalaisittain ajatellen hyvä energiajärjestelmä, joka tuottaa digitaalisen vihreän siirtymän tarvitsemaa päästötöntä sähköä kilpailukykyiseen hintaan. Meidän tulee kääntää kaikessa eurooppalaisessa päätöksenteossa ajattelu siihen, miten Suomi hyötyy näistä kilpailueduista. Onkin tärkeää, että eurooppalainen teollisuuspolitiikka tukee strategisen kilpailukyvyn saavuttamista.
1. Strateginen kilpailukyky Suomen vahvuutena
EU:n teollisuuspolitiikka valjastettava tukemaan strategista kilpailukykyä
- Kriittisten raaka-aineiden tarjonta Suomessa on runsas ja monipuolinen. EU:n säädökset tulee saada palvelemaan omavaraisuustavoitteita ja auttamaan hiilineutraaliustavoitteeseen tähtäävien innovaatioiden ja investointien syntymistä Suomessa. Tämä koskee esimerkiksi kansalliseen luvitusprosessiin vaikuttavia EU-säädöksiä.
- Eurooppalainen kemianteollisuus tarvitsee toimivia kauppakumppanuuksia kolmansien maiden kanssa. Kiertotalouden kautta vähennetään riippuvuutta tuontiraaka-aineista. Vapaakauppa- ja muilla vastaavilla sopimuksilla turvataan tärkeimpien raaka-aineiden saatavuus, mahdollistetaan kemianteollisuuden pääsy uusille markkinoille ja kasvatetaan vientiä. EU:n tuleekin priorisoida vapaakauppaneuvottelut ja sopimusten ratifiointi keskeisimpien kumppaneiden (Mercosur, Intia, ASEAN) kanssa sekä aloittaa uudet neuvottelut USA:n kanssa.
- EU:n silmät ovat viimeinkin avautuneet sille, ettei taloutta voi rakentaa venäläisen kaasun varaan. EU:n on varmistettava, että eurooppalaisella kemianteollisuudella on – hiilineutraaliutta kohti siirtyessään – saatavillaan riittävästi eri energianlähteitä, niiden siirtomahdollisuuksia sekä energiavarastoja.
- EU:n pitäisi pystyä yritysvetoisempaan innovaatio- ja osaamispolitiikkaan kilpailukykynsä varmistamiseksi. EU-rahoituksen hakua ja raportointia esimerkiksi innovaatioihin tulee huomattavasti helpottaa. Rahoitus ei ole nykyisillä raportointivaatimuksilla tarpeeksi kilpailukykyistä, jotta se turvaisi EU:n teknologisen kaupallisen kehityksen globaalissa kärjessä. EU:n on panostettava innovaatiohubien syntymiseen laajasti EU-alueella.
2. Parempi sääntely
Toimivammat sisämarkkinat
- EU:n sisämarkkinat on saatava vauhdittamaan strategista kilpailukykyä ja siirtymistä päästöttömyyteen sekä kiertotalouteen. Yksi keskeinen tekijä on yhtenäinen EU-lainsäädäntö, jota tulisi tarkastella kokonaisuutena. Siten voidaan saavuttaa EU:n strategiset tavoitteet hiilineutraaliuden sekä kiertotalouden skaalautumisesta ja keskeisten investointien toteutumisesta.
- Valtiontukikilpailu on saatava loppumaan. Eurooppalaiset valtiot ovat ryhtyneet kilpailemaan erilaisten strategisten investointien sijoittumisesta. EU-instituutioiden tulee pikaisesti luoda suunnitelma, joka estää valtiontukikilpailun ja luo yhteiset pelisäännöt ja rahoituksen vihreän siirtymän investointien toteuttamiseksi.
Vähemmän sääntelyä ja enemmän panostusta työllisyyden edistämiseen ja osaajien saatavuuteen
- EU:n tulee elvyttää paremman sääntelyn periaate ja pystyä karsimaan työ- ja sosiaalilainsäädäntöä sekä pidättäytyä uusista lainsäädäntöhankkeista silloin, kun ne eivät aidosti edistä yritysten työllistämistä EU:n alueella. Kansallisten työmarkkinajärjestelmien erityispiirteiden kunnioittaminen tulee olla EU:n toiminnan lähtökohtana. Jatkuvat toimivallan ylitykset työ- ja sosiaalilainsäädännön alalla heikentävät yritysten luottamusta EU:hun instituutiona.
- Vihreä siirtymä tarvitsee osaamista, ja kilpailu Euroopassa on kovaa. Varmistetaan tutkintojen tunnistaminen ja tunnustaminen (ml. ammatillinen osaaminen) EU:n sisällä ja tehokas liikkuvuus sekä EU:n sisäisesti että muualta EU:hun. Lisäksi osaajien houkuttelu EU:hun pitää uudistaa, jotta voimme vastata USA:n ja Kiinan vetovoimaan.
Lääkealan tulevaisuus Euroopan unionissa turvattava
- Lääkkeiden tuotannon ympäristövaatimukset ovat tiukentumassa siten, että ne eivät enää tue lääkkeiden kehitystyötä EU-alueella. Lisäksi EU on laajasti uudistamassa lääkelainsäädäntöään, jolla ollaan heikentämässä lääkeyritysten myyntilupadokumentaation suojaa, mikä vaarantaa lääkekehityksen kannattavuuden. Lääkealan toimintaedellytykset ja kilpailukyky EU-alueella on turvattava.
3. Vihreä digitaalinen siirtymä
Vihreä ja digitaalinen siirtymä vaatii Green Dealin paremman implementoinnin
- EU ei tarvitse uutta Green Dealia, vaan tarvitaan nykyisen pohjalta tehtyjen säädösten kokonaisarviointi ja toimeenpano EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta. On tarpeen tarkastella, mitä kokonaisvaikutuksia laajalla säädöspaketilla on, ohjaako se toimintoja oikeaan suuntaan ja onko tarvittavia raaka-aineita yhä mahdollista käyttää EU:ssa.
- Esimerkiksi REACH-asetukseen ennakoitujen muutosten arvioidaan vähentävän kemianteollisuuden liikevaihdosta pitkällä tähtäimellä 12 prosenttia ja lyhyemmällä tähtäimellä 20 prosenttia. Monet muille toimialoille tärkeät raaka-aineet ja niiden käyttö tulisivat kielletyiksi.
- Kierrätysraaka-aineiden sisämarkkinoilla tapahtuvia siirtoja koskevaa sääntelyä pitää purkaa kiertotalouden toimintaedellytysten parantamiseksi.
Ilmasto- ja energiatavoitteissa huomio aikakauteen 2030–2040
- Komission tulisi keskittyä vuoden 2040 tavoitteiden asettamiseen ja nykyisten valuvikojen korjaamiseen sen sijaan, että avattaisiin vuoden 2030 tavoitteita. Teollisuuden kilpailukyky ja siirtymä kohti hiilineutraaliutta on turvattava. Avainasemassa ovat erilaiset hiilivuotosuojaukseen tähtäävät toimet ja investointien edistäminen Eurooppaan.
- Kemianteollisuus ei usko uuden polttoaineiden jakelijoita koskevan päästökaupan tuovan haluttua vaikutusta liikenteeseen. Kemianteollisuus kannattaa selkeää ja pitkäjänteistä liikenteen päästöohjausta ja se toteutuu parhaiten taakanjakosektorilla jakeluvelvoitteen kautta. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että teollisuuden sekä sen kuljetusten kilpailukyky säilytetään karsimalla liikenteeseen kohdistuvia päällekkäisiä veroja ja maksuja.
- Ydinvoiman hyväksyttävyys on oleellista hiilineutraaliustavoitteiden kannalta.
- Vihreä siirtymä tarkoittaa sähköistymistä, vetytaloutta ja uusia raaka-ainelähteitä, jotka vaativat energiaa ja erityisesti puhdasta sähköä. Energiatehokkuusdirektiivin toteuttamisessa olisi tärkeää varmistaa puhtaan energian riittävä saatavuus ja tehokas käyttö.
4. Kemianteollisuus tarvitsee vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä
Säädöskehikko uusiutuville ja kiertotalouteen perustuville raaka-ainelähteille
- Kemianteollisuus tarvitsee tulevaisuudessa neitseellisille fossiilisille raaka-aineille ja energialle vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä. Kierrätettyjä kestäviä hiilen lähteitä tulee suosia, ja niihin liittyviä lainsäädännöllisiä esteitä karsia. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi kaikki talteen otettu hiilidioksidi, kierrätetty/uusiokäytetty hiili sekä kestävät biopohjaiset hiilen lähteet. EU:n tuleekin varmistaa, että kierrätetyn ja uusiutuvan hiilen, kemiallinen kierrätys mukaan lukien, teknologioille laaditaan kokonaisvaltainen Circular Carbon Strategy, joka myös tekee CCU-teknologiasta (Carbon Capture and Utilization) houkuttelevaa.
- Hiilidioksidipäästöjen laskenta päästökauppasektorin, taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin välillä on nykyisin puutteellinen. Laskentasäännöt tulisi korjata, jotta hiilidioksidin talteenottoon liittyvät tekniikat yleistyisivät ja mahdollistaisivat negatiivisia päästöjä sekä uusia raaka-ainevaihtoehtoja kemianteollisuudelle.
- Lainsäädäntökehikon tulisi myös suosia vetytalouden kehittymistä ja huomioida vihreä vety sekä muut päästöttömät vedyn tuotantotavat. Vihreän vedyn tuotannossa tulee sallia riittävä joustavuus sääriippuvaisen uusiutuvan energian käytössä.
- Biodiversiteettilainsäädännön velvoitteiden pitää olla sellaisia, jotka parantavat globaalisti ympäristövaikutuksia eivätkä siirrä toimintoja EU:n alueen ulkopuolelle tai pienemmille toimijoille, joita tietyt velvoitteet eivät koske.