Hyppää sisältöön
Etusivu Vaikutamme

Vaikutamme

Tehtävämme on edistää kemianalan yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Teemme näin tuomalla näkökulmamme sääntelyyn ja julkiseen rahoitukseen.

Täältä löydät keskeisimmät edunvalvontateemamme.

Mistä on kyse? Mikä on tavoitteemme? Keneltä saat lisätietoja?

Jäsenemme voivat lukea lisätietoa edunvalvontatyömme etenemisestä KemiaExtrassa.

Lue täältä EU-viestimme kaudelle 2024-2029

Energia ja ilmasto

Tästä on kyse

Energian ja etenkin sähkön hinta nousivat voimakkaasti talvella 2022-2023. Taustalla oli Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja tästä seuranneet tuontirajoitustoimet, jotka ovat kohdistuneet voimakkaasti energiaan. Suomeen ei ole saatu kevään 2022 jälkeen sähköä eikä kaasua Venäjältä. Kaasun hinta kävi erittäin korkealla Euroopassa, mikä säteili myös sähkömarkkinoille, koska kaasuun pohjautuva sähköntuotanto määrää usein markkinahinnan. Sääriippuvaisen sähköntuotannon määrä on kasvanut myös valtavasti viime vuosina niin Suomessa, kuin muualla Euroopassa, mikä on johtanut voimakkaampaan hintavaihteluun.

Kaasupula johti myös siihen, että Euroopan laajuisesti kevyttä polttoöljyä ohjautui sähkön ja lämmön tuotantoon, mikä puolestaan heijastui polttoainemarkkinoilla dieselin (sama keskitisle kuin kpö) niukkuuteen nostaen liikennepolttoaineiden pumppuhintoja voimakkaasti.

Suomessa otettiin vuoden 2023 alussa käyttöön lisää ydinvoimakapasiteettia, mikä on osaltaan rauhoittanut tilannetta ja laskenut todennäköisyyttä energiakriisin jatkolle tulevina talvina Suomessa. Geopoliittiset riskit ovat kuitenkin korkeat, joten ei ole takeita, etteikö energiakriisi voisi toistua Suomessa. Balticconnectorin tilanne syksyllä 2023 kuvastaa kasvanutta epävarmuutta ja riskiä.

Kemianteollisuuden tavoite

Kemianteollisuus ry seuraa aktiivisesti geopoliittista tilannetta ja sähkön riittävyyden ennusteita. Kemianteollisuus ry pyrkii myös auttamaan virkamiehiä ja poliitikkoja löytämään parhaat mahdolliset keinot, joilla varautua tuleviin kriisitilanteisiin. Alle on nostettu KT:n näkemyksiä eräisiin keskeisin kysymyksiin ja keinoihin, joita on ollut esillä kriisitilanteiden lievittämiseksi.

Sähköistämisen tuki

Kemianteollisuus ry suhtautuu myönteisesti sähköistämisen tuen rahallisen määrän sekä siihen oikeutettujen yritysjoukon laajuuden kasvattamiseen. Tällä hetkellä tukeen on oikeutettu vain tietyt toimialakoodit omaava yritysjoukko, joten tuen soveltamisalan laajentamiseksi EU-tasolla tulee linjata valtiontukisääntöihin tätä koskeva laajennus. Suomessa tulisi myös tutkia mahdollisuutta laajentaa tuen myöntövaltuutta väliaikaisesti RePowerEU:n väliaikaisten sääntöjen nojalla.

Sähkön / kaasun hintakatto

Kemianteollisuus ry suhtautuu sähkön hintakattoon varauksella, sillä toistaiseksi ei ole esitetty mallia, jolla se voitaisiin järkevästi toteuttaa. Sähkön hintakatto sisältäisi todennäköisesti merkittäviä riskejä sähkön käyttäjän näkökulmasta. On esitetty näkemyksiä, että hintakatto lisäisi sähkön käyttöä säästön sijaan, jolloin todennäköisyys sähköpulalle kasvaisi. On myös epäilyksiä siitä, että markkinoille jää tarjoamatta joustoja. Mahdollisen hintakattomallin kustannusvaikutuksien ”maksajan” tulisi joka tapauksessa analysoida läpinäkyvästi, jos sellaista esitettäisiin. Hintakatosta on myös epäilty muodostuvan ”uusi normaali hinta” sähkön tarjoajille, mikä ei edesauttaisi sähkönkäyttäjän kustannusten hillintää. Myöskään oikeasta hintatasosta ei ole yhtenäistä näkemystä. Liian korkea katto ei oikeastaan auta ja liian matala johtaa herkemmin edellä kuvattujen riskien toteutumiseen.

Jos hintakatto päätetään asettaa, niin se olisi joka tapauksessa kilpailukykymielessä parempi asettaa EU:n tasoisena.

Kaasun hintakatto / Kaasun hinnan irrottaminen sähkön hinnasta

Esillä on ollut myös kaasun hinnan vaikutuksien ”irrottaminen” sähkön hinnasta kaasun hintakaton kautta. Hintakatto kaasulle sisältäisi vastaavia haasteita, kuin edellä mainittu sähkön hintakatto. Kaasun hintakatto vaarantaisi kaasun saatavuuden ja vääristäisi kriisissä tärkeitä hintasignaaleja. Esimerkiksi kohdennettu kaasun hintakatto sähkön tuottajille nostaisi kaasun kulutusta sähköntuotannossa, mikä vaikeuttaisi kaasun saatavuutta muihin käyttökohteisiin, kuten prosessiteollisuuteen. Käytännössä hintakatto olisi tälllöin ”avoin shekki” kaasun ostoille (kuten Iberian mallissa). Hintakatto Suomen tasolla ei luultavasti alentaisi sähkön markkinahintaa, sillä määräävä hintasignaali tulisi joka tapauksessa todennäköisesti Suomen ulkopuolelta. Jos hintakatto halutaan asettaa, niin kaasumarkkina voisi olla riskeiltään hieman maltillisempi vaihtoehto, mutta hintakaton tulisi olla vähintään EU-tasoinen, jotta sillä voisi olla minkäänlaisia edellytyksiä toimia.

Esillä on ollut pohdintaa (Saksassa) mallista, jossa hintakatto koskisi vain tiettyä (esim. 70 %) volyymiä kaasun (historiallisesta?) käytöstä. Loppuosa volyymistä olisi markkinahintaista, mikä jättäisi insentiivin vähentää käyttöä, jos kaasu on kallista.

Kemianteollisuus ry suhtautuu positiivisesti keskusteluun ja selvityksiin, joilla pyritään löytämään keinoja irrottaa kaasumarkkinavaikutuksia sähkömarkkinoihin. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan löytynyt sopivaa mallia, jota puoltaa hintakaton asettamista. Nykyhetkessä paras tapa vähentää kaasumarkkinan vaikutuksia sähkömarkkinoihin on varmistaa hyvät investointiedellytykset päästöttömään sähköntuotantoon Suomessa ja Euroopassa.

Energian säästö, tehostaminen ja joustot

Kemianteollisuus ry suhtautuu erittäin positiivisesti energiatehokkuuteen ja järkeviin joustotoimiin. Yritykset ovat jo tehneet valtavasti ponnisteluja tehostamiseen ja tällä hetkellä joustoa tapahtuu erittäin paljon, mikäli siihen on teknistaloudellinen kyky. Yrityksiä ei tule pakottaa väkisin vähentämään kulutusta. On prosesseja, joita ei voida ajaa nopeasti ja hallitusti edestakaisin ylös ja alas. Lisäksi on toimintoja, joiden pysäyttäminen voi johtaa isoihin ongelmiin muualla kuten esimerkiksi vahingoittaa prosessilaitteita. Hallitsemattomat toimet voivat myös vaarantaa toimitus- ja huoltovarmuutta. Lisäksi esimerkiksi vetytalous tulee vaatimaan lisää sähköä eli energian ja erityisesti sähkön käytön kasvua ei saa poissulkea.

Uudet verot ja maksut (windfall-vero, EU:n tuottokatto, EU:n solidaarisuusmaksu)

Kemianteollisuus ry suhtautuu lähtökohtaisesti kielteisesti uusiin veroavauksiin. Uudet verot ja veron kaltaiset maksut, kuten EU:n tuottokatoksi naamioitu windfallvero kulkevat herkästi lopputuotteen eli tässä tapauksessa sähkön hintaan. Tämän kaltainen vero heikentäisi myös todennäköisesti uusiutuvan energian investointien kilpailukykyä. Kemianteollisuus ry ei myöskään kannata uusia pisteveroja/maksuja, kuten solidaarisuusmaksua kriisitilanteiden ratkaisuksi.

Uusien määräaikaisien verojen/maksujen yhteydessä on myös tärkeää ymmärtää, että määräaikaiset saattavat myös herkästi vakiintua pysyväksi osaksi verojärjestelmää, jolloin erityisesti ne ovat omiaan hankaloittamaan ja jopa estämään tarvittavien puhtaan siirtymän investointien toteutumista.  

Päästökauppa

Kemianteollisuus ry suhtautuu lähtökohtaisesti varauksella muutoksiin päästökaupan sääntöihin kesken päästökauppakauden. Päästöoikeuden hinnalla on kuitenkin sähkön markkinahintaa nostava vaikutus, joten kemian teollisuus on valmis myös pohtimaan energian hintakriisitilanteessa väliaikaisia keinoja, joilla säilytettäisiin maltillisempi hinta tiukimpien aikojen yli. Esimerkiksi päästöoikeuksia voitaisiin laskea markkinavakausvarannosta (MSR) markkinoille. Pidemmän aikavälin tavoitteista tulisi kuitenkin pitää kiinni.

Suorat tuet sähkön hinnalle

Kemianteollisuus ry:n mielestä väliaikaset tukitoimet ovat perusteltuja energiakriisitilanteessa. Seuraavat seikat on kuitenkin huomioitava tukitoimenpiteitä mietittäessä:

  • On tärkeää, että tukitoimet pystytään valitsemaan riittävän kattavasti, jotta ei synny katveita. Yrityksiä pitää voida tukea tasapuolisesti Suomessa.
  • Olemassa olevien järjestelmien hyödyntämistä tulee tutkia. Olisiko mahdollista laajentaa ja nostaa sähköistämisen tukea? Vastaavasti BF:n tukia voisi mahdollisesti hyödyntää yrityksille kriisitilanteessa.
  • Sähkölaskuun perustuva tuki olisi haastava etenkin isoille yrityksille, sillä järjestelmää olisi vaikeaa rakentaa huomioimaan mutkikasta toimintaa riittävällä tavalla. Miten esimerkiksi suhtautuisi konsernin sisäisiin sopimuksiin?.
  • Tukimallin olisi myös tärkeää huomioida joustot.
  • Yksinkertainen malli esimerkiksi sähkön historiakulutukseen perustuen saattaisi olla toimivin?
  • On erittäin tärkeää, että tuet ovat väliaikainen toimi ja tämän jälkeen palataan normaaliin. EU:ssa on merkkejä väliaikaisien löyhien tukijärjestelmien pitkittämisestä aikaisemman energiakriisin varjolla, mikä vääristää jäsenmaiden välistä kilpailua. Suomi ei pysty yksin vastaamaan globaaliin tukikisaan. EU:n tulisi vastata globaaliin tukikilpailuun yhtenäisesti.

Uudet sähkömarkkinamallit

Käytössä oleva sähkömarkkinamalli on osoittautunut ongelmalliseksi kriisitilanteessa. Kemianteollisuus ry suhtautuu myönteisesti uusien järkevien muutoksien tutkimiseen ja nykyisen mallin parantamiseen tai jopa kokonaan uudistamiseen. On kuitenkin tärkeää, ettei nykyistä sähkömarkkinamallia muuteta pikaisesti ilman riittäviä vaikutuksien arvioita. Geopoliittisen kriisin aiheuttamat rajut muutokset resurssien tarjontaan, eivät nimittäin välttämättä tarkoita sitä, että itse markkinamalli olisi rikki. Äkkiliikkeiden sijaan tulisikin tarkastella laajasti eri vaihtoehtoja EU-tasolla. Toimiva malli voi löytyä harkitun nykyisen mallin päivitysprosessin kautta tai vaihtoehtoisesti kokonaan uuden mallin käyttöönotolla. Oleellista on riittävän huolella laaditut muutokset.

Rahoituksesta

Lähtökohtaisesti Kemianteollisuus suhtautuu epäilevästi lisävelan ottamiseen mahdollisten tukitoimien rahoittamiseksi. Mahdollisia rahoituslähteitä voisivat olla kohoavat päästökaupan huutokauppatulot, sekä esimerkiksi komission ”windfallveron” tuotot.

Pidemmän aikavälin ratkaisut

Kemianteollisuus ry pitää erittäin tärkeänä, että sähkön tuotantokapasiteettiin saadaan lisäinvestointeja. Lisäksi tarvitaan ratkaisuja sähkön varastoimiseksi nykyisien joustojen rinnalle, jotta sääriippuvaisen tuotannon hintavaihteluja pystytään tasoittamaan. Lainsäädännön on tärkeää edistää ja tukea investointeja ja joustomekanismeja (mukaan lukien joustot kapasiteettimekanismissa) jarruttamisen sijaan.

Muita huomioita

Kaasupula on johtanut tilanteisiin, jossa kevyttä polttoöljyä on ohjautunut sähkön ja lämmön tuotantoon, mikä on heijastunut polttoainemarkkinoihin. Suomessa lääkkeeksi tarjottu uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen ”väliaikainen” lasku on keinona väärä ja voi jopa lisätä erityisesti talvilaatuisen fossiilisen dieselin niukkuutta. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa fossiilisia polttoaineita tulisi päinvastoin pyrkiä korvaamaan enenevästi ja ennakoitavasti uusiutuvilla ja vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja käyttövoimilla, mikä lisäisi toimitus- ja huoltovarmuutta.  

Tilanne ja aikataulu

Energian hinta herätti paljon keskusteluja ja reaktioita poliitikoilta talvella 2022-23. Komissio julkaisi useita energiakriisiin liittyviä pelastuspaketteja vuoden 2022 aikana. Useat EU:n jäsenmaat julkaisivat myös omia kansallisia pelastuspaketteja energiakriisin vahinkojen lievittämiseksi. Suomen hallitus julkaisi kotitalouksien sähkölaskun lievittämiseksi ison tukipaketin syksyn 2022 budjettiriihen yhteydessä.

Näihin vaikutamme:

1) Suomen viranomaiset ja poliitikot

2) EU:n resiliensiin lisäämiseen tähtäävät lainsäädäntöavaukset ja mahdolliset uudet kriisipaketit, sekä mekanismit mukaan lukien valtiontukisäännöt

3) Cefic ja muut sidosryhmät, joilla vastaavat intressit

Näitä seuraamme:

1) Muiden maiden kansalliset ohjelmat

Lisätiedot ja materiaalit

Energian hintakriisitoimista komission sivuilla.

Tästä on kyse

Energiatehokkuusdirektiivi asettaa energiatehokkuudelle tavoitteita, mutta myös samalla energian käytölle katon. Lisäksi direktiivi sisältää velvoitteita jäsenvaltioille toteuttaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja raportoida tehostamistoimia.  

Kemianteollisuuden tavoite

Teollisuus tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa lisää päästötöntä energiaa, sillä useat ilmastoystävälliset teknologiat ja ratkaisut ovat energia ja etenkin sähköintensiivisiä, kuten esimerkiksi vetytalouden tarvitsemat vetyelektorolyyserit, hiilidioksidin talteen ottaminen (CCS/CCU), sekä power to x teknologiat. Kasvihuonekaasupäästöille on jo asetettu laskevat kiintiöt Euroopassa, joten on uusien ratkaisujen tarvitsemaa päästöttömän energian tuotantoa ja käyttöä ei tule rajoittaa. Energiatehokkuusdirektiivin tulisikin keskittyä energiatehokkuuteen eikä asettaa energian käytölle ylärajaa.

Kemianteollisuuden mielestä on huolestuttavaa, että jo aikaisempien jäsenmaiden ilmastosuunnitelmien perusteella energian käyttötavoitteet ovat olleet äärimmäisen haastavat. Kemianteollisuuden mielestä komission tulisi luopua nykyisistä epärealistisista kiristyksistä. Komission ei tule myöskään vaarantaa jäsenmaiden vihreää siirtymää energian käyttöön liittyvillä lisävelvoitteilla, mikäli jäsenmaa ei ole pääsemässä energiankäyttötavoitteeseen.

Suomessa on pitkät perinteet valtion ja elinkeinoelämän välisistä energiatehokkuussopimuksista, jotka ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Nykyisellä sopimuskaudella kemianteollisuuden tehtaat ovat raportoineet energiatehokkuusparannuksia 1127 GWh/a edestä vuoteen 2021 mennessä. Kemianteollisuuden mielestä energiatehokkuussopimuksien tulee säilyä keinona täyttää EED:n vaatimukset sekä ympäristöluvan energiatehokkuusvaatimukset.

Tilanne ja aikataulu

Energiatehokkuusdirektiivi päivitettiin vuonna 2022. Kansallinen toimeenpano on alkanut vuonna 2023. Energiatehokkuusdirektiivi tullaan todennäköisesti päivittämään vuoden 2040 tavoitteiden ja sääntöjen osalta osana komission työohjelmaa kesän 2024 eurovaalien jälkeen.

Suomessa käytössä olevat energiatehokkuussopimukset päivitetään vuoden 2025 jälkeiselle ajalle todennäköisesti 2023-2024 aikana.

Näihin vaikutamme:

1) Suomen kanta

2) Parlamentti ja komissio

3) Ceficin positio

Näitä seuraamme:

1) Muiden maiden kannat

Lisätiedot ja materiaalit:

Energiatehokkuusdirektiivi komission sivuilla.

Energiatehokkuusdirektiivistä ja yleisesti energiatehokkuudesta TEM:n sivuilla.

Suomen energiatehokkuuslaki.

Energiatehokkuussopimukset.

Lisätiedot

Tästä on kyse

Energiaverodirektiivissä säädetään yhteneviä verotusperiaatteita ja minimiverotasot EU:n jäsenmaiden energiaveroille. Direktiivissä on myös kirjattu sallittuja poikkeavia verokäytäntöjä, kuten esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden veropoikkeukset, biopohjaisen energian veropoikkeukset, sekä jäsenmaakohtaisia poikkeuksia. Muutokset energiaverodirektiiviin tulee hyväksyä yksimielisesti neuvostossa, minkä takia direktiivin päivitysyritykset ovat olleet haastavia saada läpi. Viimeisimmät yritykset ovat epäonnistuneet ja nykyinen vuonna 2003 päätetyn direktiivin sisältö ei vastaakaan enää kunnolla tätä päivää. Direktiivissä ei esimerkiksi tunnisteta uusia ilmastoystävällisiä polttoaineita.

Kemianteollisuuden tavoite

Kemianteollisuus ry mielestä energiaverodirektiivin tulee taata teollisuudelle kilpailukykyiset verotasot. Nykyinen käytäntö erottaa teollisuuden ja muun käytön verotasot tulee jatkua. Nykyisessä direktiivissä biopolttoaineita ja muita vähäpäästöisiä polttoaineita ei erikseen mainita, jolloin ne vertautuvat fossiilisiin polttoaineisiin. Kemianteollisuuden mielestä on hyvä, että komissio esittää direktiiviä laajennettavaksi koskemaan uusia polttoaineita. Energiaverotuksen tulee kuitenkin suosia kaikkia ilmastoystävällisiä polttoaineita ja energiamuotoja tasapuolisesti.

Ilmastoystävällisen vedyn verotuksen tulee olla maltillinen ja sen tulee kohdistua vasta loppukäyttöön. Moninkertaista verotusta tulee välttää kuten nykyisin sähkön verotuksen osalta on tehty. Vedyn raaka-ainekäytöstä ei tule periä energiaveroa. Lisäksi energian varastoinnista varastointitavasta riippumatta ei tule periä veroa. Vedyn valmistuksen sähköstä ei tulisi myöskään periä sähköveroa.

Nykyinen direktiivi mahdollistaa teollisuuden sähköveroille maltillisen tason. Teollisuuden sähköistymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää säilyttää nykyinen EU-minimitaso sähköverolle. Lisäksi teollisuuden prosessikäytön tulee olla mahdollista pitää verottomana myös jatkossa. Verojärjestelmää päivitettäessä on myös tärkeää tunnistaa päällekkäisyydet. Esimerkiksi hiilidioksidiin pohjautuva verokomponentti olisi päällekkäinen päästökaupan kanssa.

Tilanne ja aikataulu

Komissio julkaisi esityksen energiaverodirektiivistä vuonna 2021, jota on seurannut käsittely neuvostossa.

Näihin vaikutamme:

1) Suomen kanta

2) Komissio ja neuvosto

3) Ceficin kanta

Näitä seuraamme:

1) Muiden maiden kannat

2) Muiden liittojen kannat

Lisätiedot ja materiaalit

Energiaverodirektiivi.

Lisätiedot

Tästä on kyse

Ursula Von Der Leyen linjasi vuonna 2018 osana Green Dealia hiilirajamekanismin asettamista EU:n rajoille. Käytännössä mekanismi on kasvihuonekaasupäästöjen perusteella perittävä tullin / veron kaltainen maksu mekanismin piiriin otetuille tuotteille. Mekanismiin liittyvät raportointivelvoitteet yli 150 euron eristä linjattiin otettavaksi käyttöön 1.10.2023 alkaen. Vuodesta 2026 alkaen astuu voimaan myös velvoite hankkia CBAM-todistuksia, joilla kuitataan tuotteen valmistuksen päästöt. Hiilirajamekanismin velvoite hankkia CBAM-todistuksia nousee porrastetusti täysimääräiseksi vuosien 2026 ja 2035 välillä. CBAM-todistuksen hinta seuraa EU:n päästökaupan päästöoikeuden hintaa.

Vuoden 2023 CBAM-päätöksen perusteella kemianteollisuuden tuotteista lannoitteet (mukaan lukien ammoniakki) ja vety ovat hiilirajamekanismin piirissä. Hiilirajamekanismi on nykyisen tulkinnan mukaan päällekkäinen EU:n päästökaupan hiilivuotosuojien kanssa. Tästä syystä maksuttomat päästöoikeudet vähenevät samassa tahdissa, kuin CBAM-todistusten hankintavelvoite kasvaa.

Hiilirajamekanismin käytännön toteutukseen näyttäisi liittyvän teknisiä haasteita. Aihe on myös herättänyt huolta EU:n ulkopuolisilta mailta. Riskinä on tilanteen eskaloituminen kauppasodaksi.

Jos hiilirajamekanismin toteutuksessa onnistutaan riittävän hyvin, niin parhaimmillaan mekanismi voisi suojata EU:n sisämarkkinaa. Tosin maksuttomia päästöoikeuksien (ja mahdollisen kompensaation) menettäminen vie osalta yrityksistä tätä hyötyä. Hiilirajamekanismi ei suojaa vientiä, joten päästökaupan hiilivuotosuojien piirissä olevalle vientiteollisuudelle mekanismi näyttäisi muodostuvan haitalliseksi.

Kemianteollisuuden tavoite

Kemianteollisuus suhtautuu hiilirajamekanismiin ja sen mahdolliseen laajentamiseen tulevaisuudessa varauksella. Kemianteollisuuden mielestä nykyisistä päästökauppadirektiivin hiilivuotosuojista tulisi pitää ensisijaisesti kiinni ja niitä tulisi vahvistaa. EU:n hiilirajamekanismi tulisi pitää mahdollisimman suppeana ja mahdollinen laajentaminen tulisi tehdä yhteisymmärryksessä itse laajennuksen piiriin harkittavan toimialan kanssa.

Hiilirajamekanismi ei saa vaikuttaa vientiteollisuuden kustannuskilpailukykytasoon. Koska mekanismi ei suojaa EU:n ulkopuolelle menevää vientiä, niin muita hiilivuotosuojia tulee jatkaa kyseiselle tuotannolle. Lisäksi hiilirajamekanismia ei pidä kohdistaa kemianteollisuuden tuotteiden arvoketjujen välituotteisiin. Lähtökohtaisesti mekanismin piiriin tuleville toimialoille tulee taata riittävän pitkä siirtymäaika nyt ja jatkossa.  

Kemianteollisuudesta on tärkeää, että kansallinen viranomainen tulkitsee EU-tasolta tulevia CBAM- sääntöjä ja mahdollisia sanktioita maltillisesti mekanismin alkuvuosina. Lisäksi raportointivelvoitteisiin tulee löytää riittävän kevyitä ratkaisuja, jotta vältytään kohtuuttomalta lisäbyrokratialta.

Tilanne ja aikataulu

Komission CBAM-asetus astui voimaan vuonna 2023, jonka jälkeen painopiste on siirtynyt EU-tason ja kansalliseen toimeenpanoon. Asetuksen yksityiskohdat tarkentuvat useilla toimeenpanevilla säädöksillä ja lisäksi CBAM:n toimintaan on kirjattu useita tarkistuspisteitä, jotka mahdollistavat asetuksen sääntöviilauksia.

CBAM-asetuksen raportointikausi alkaa 1.10.2023 – 31.12.2025. Vuoden 2026 jälkeen alkaa CBAM todistusten palautusvelvoite. Palautusvelvoite on täysimääräinen 2035 mennessä.

Vaikutamme Suomen kantaan, EU parlamenttiin ja komissioon, Ceficin kantaan. Seuraamme muiden maiden ja sidosryhmien kantoja. Vaikutamme mekanismin toimeenpanoon.

Lisätiedot ja materiaalit:

CBAM-asetus.

Valtioneuvoston hiilitulliselvityksen tuloksia.

Hiilirajamekanismin tietopaketti toimeenpanevan viranomaisen Tullin sivuilla.

Lisätiedot

Tästä on kyse 

Kemianteollisuus tarvitsee tulevaisuudessa huomattavat määrät vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä ja erityisesti vaihtoehtoja neitseellisille fossiilisille raaka-aineille ja energialle. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi kaikki talteen otettu hiilidioksidi, kierrätetty/uusiokäytetty hiili sekä kestävät biopohjaiset hiilen lähteet. Lisäksi kemianteollisuus tarvitsee huomattavat määrät uusiutuvaa ja vähähiilistä vetyä. Myös epäorgaanisen kemian puolella on suuri tarve löytää parhaita materiaaliratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä kasvavasta tarpeesta ovat akut ja akkukemikaalit, joille ainoat ei-neitseelliset vaihtoehdot ovat erilaiset kierrätysratkaisut.  

Neitseellisestä fossiilisista raaka-aineista irtautuminen edesauttaa usein myös riippuvuutta tuonnista. Nykyaikaisilla tuotantolaitoksilla hyödynnetään myös raaka-aineen jalostuksessa syntyviä hukkalämpöjä, jätteitä ja tähteitä tehokkaasti.  Kemianteollisuuden raaka-aineita voidaan tuottaa myös synergisesti muiden käyttösegmenttien kanssa. Esimerkiksi biomassan laajempi hyödyntäminen kemianteollisuuden raaka-aineena voi lisätä sen arvoa kokonaisuudessaan ja hyödyttää samalla myös ruoka/rehu-, sekä uusiutuvan energian tuotantoa. Kemianteollisuus tuottaa hyvin laajasti erilaisia tuotteita ja polttoaineita muille sektoreille, joten vaihtoehtoisten raaka-aineiden löytäminen on kriittistä myös muiden toimialojen hiilineutraaliuden kannalta. 

Uusien raaka-aineiden etsiminen on ollut käynnissä jo pidempään, uusia lähteitä on myös jo löydetty ja niitä on otettu käyttöön. Työ on ollut kuitenkin haastavaa, sillä jokainen uusi lähde pitää arvioida huolella ja usein niistä löydetään rajoittavia tekijöitä tai muita mahdollisia haasteita, joita tulee huomioida ja ratkaista, jotta vaihtoehdon kanssa voidaan edetä. Raaka-aine voi esimerkiksi osoittautua ilmastokulmasta hyväksi, mutta olla haastava biodiversiteettikulmasta. Lainsäädännön keskeneräisyys ja nykyiset valuviat hidastavat myös siirtymää ja vievät investoinneilta pahimmillaan pohjan kokonaan. Lisäksi kustannusero neitseellisen fossiilisen raaka-aineen ja vaihtoehtoisen raaka-aineen välillä on usein merkittävä hidaste. Tuotepuolella tämä konkretisoituu kysynnän puutteena. 

Komissio julkaisi helmikuussa 2024 tiedonannon teollisesta hiilen käytöstä (ICM) ja 2040 ilmastotavoitteesta. ICM-tiedonannossa hahmotellaan erityisesti hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyötykäytön roolia tulevaisuudessa, sekä osana 2040 ilmastokehikkoa. Hiilen kiertojen rooli on tullut lähemmäksi ilmastopolitiikkaa ja oletettavasti tämä tulee näkymään myös jatkokeskusteluissa. 

Kemianteollisuuden tavoite 

Pääviestit tiivistetysti 

  • EU:ssa tulee laatia riittävän kokonaisvaltainen Circular Carbon Strategy, joka kattaa kaikki vaihtoehtoiset hiilen kierrot (kierrätys, bio, (B)CCU) 
  • Olemassa oleva lainsäädäntö on korjattava tunnistamaan ja mahdollistamaan hiilen kierrot: 
  • Erityinen huomio lainsäädäntölohkojen sovittamisessa yhteen, kuten esimerkiksi jäte ja ilmastolainsäädännön tulee olla linjassa keskenään hiilen kiertojen suhteen 
  • Ilmastolainsäädännössä myös paljon korjattavaa, kuten esimerkiksi 
  • päästökauppa ja CCU säännöt saatava toimimaan, jotta laskenta suosisi laajasti (B)CCU tuotteita 
  • uusituvan energian direktiivissä vedyn säännöt ja kestävyyskriteereiden harmonisointi oleellista 
  • hiilenpoistosertifikaattien tulee edistää hiilen kiertoja 
  • Vaihtoehtoisia hiilen lähteitä sisältäville tuotteille tulee kehittää uusia markkinakannustimia 
  • Massiivisien investointien vauhdittamiseksi tarvitaan tukea ja rahoitusta 
  • Tukikilpailun sijaan mieluummin EU-tason mekanismeja. Esimerkiksi ajatus hiilidioksidipankista vaikuttaa lupaavalta 
  • Vain kilpailukykyinen teollisuus pystyy investoimaan 

Yksityiskohtaisemmat viestit 

Kaikkia vaihtoehtoisia kestäviä hiilen lähteitä tulee suosia neitseellisen fossiilisen raaka-aineen sijaan, ja niihin liittyviä lainsäädännöllisiä esteitä on karsittava. Lisäksi Euroopassa tulee luoda markkinoita vaihtoehtoisiin hiilen lähteisiin perustuville tuotteille. EU:n tuleekin varmistaa, että kierrätetyn ja uusiutuvan hiilen teknologioille laaditaan riittävän kokonaisvaltainen Circular Carbon Strategy, joka tukee ja tekee kaikista hiilen kiertoon liittyvistä teknologioista houkuttelevaa (kemiallinen ja mekaaninen kierrätys, (B)CCU-teknologiat, biopohjaiset lähteet jne). Vaihtoehtoisien hiilen lähteiden edistämisessä on myös tärkeää muistaa teknologianeutraalius. 

Hiilidioksidipäästöjen laskenta päästökauppasektorin, taakanjakosektorin ja maankäyttösektorilla on nykyisin puutteellinen ja ei huomioi esimerkiksi hiilidioksidin talteen ottamista tai negatiivista päästöä kunnolla. Nykyisissä elinkaarimallinnuslaskelmissa ei myöskään kohdella raaka-ainelähteitä tasapuolisesti. Komissio onkin tunnistanut aivan oikein päästökaupan yhdeksi keskeiseksi elementiksi tulevaisuudessa. Laskentasäännöt tulisi korjata, jotta hiilidioksidin talteenottoon liittyvät tekniikat yleistyisivät ja mahdollistaisivat uusia raaka-ainevaihtoehtoja. Lisäksi hiilenpoistosertifikaattien roolia tulisi selkeyttää. Sertifikaatit voisivat olla yksi tapa kytkeä hiilenpoistot päästökauppajärjestelmään, mikä voisi parhaimmillaan ratkaista laskentaan liittyvää haastetta.  

Nykyisen lainsäädännön korjaamisen lisäksi komission tulisi kehittää markkinoita vaihtoehtoisiin hiilen lähteisiin perustuville tuotteille. Etenkin erilaisten kannustimien tarkastelu on tärkeää.  

Liian tiukkaa teknologista ohjausta ei tarvita. Joissain tilanteissa on kuitenkin perusteltua kohdistaa lainsäädännöllistä ohjausta tiettyjen uusien teknologioiden tai ilmastoystävällisten tuotteiden edistämiseksi. Esimerkiksi advanced biofuels -kategorian kaksoislaskenta on perusteltua, jotta kehittyneimpiä polttoaineita saadaan laajempaan käyttöön. 

Lainsäädäntökehikon tulisi myös suosia vetytalouden kehittymistä ja huomioida vihreä vety sekä muut päästöttömät vedyn tuotantotavat. Lisäksi teollisuuden sivutuotteena syntyvän vedyn tulee olla hyväksyttävää ja uusiutuvaksi rinnastettavaa. Vihreän vedyn tuotannossa tulee säilyttää riittävä joustavuus sääriippuvaisen uusiutuvan energian käytössä. 

Kemianteollisuudelle on tärkeää, että kestävyyssäännöt uusiutuville polttoaineille säilytetään muuttamattomina nykyisten ja suunnitteilla olevien investointien toimintakyvyn säilyttämiseksi.  Pitkäjänteinen ja ennakoiva politiikka on oleellinen lähtökohta laajemminkin teollisille investoinneille. Kemianteollisuudesta kestävyyskriteerit voisi harmonisoida koskemaan myös muita biopohjaisia tuotteita, mutta tämä edellyttää samalla järjestelyitä, joilla taataan kannustimia uusille vaihtoehtoista hiiltä käyttäville tuotteille.  

Investointituilla ja rahoituksella tulee olemaan merkittävä rooli, jotta kemianteollisuuden massiiviset investoinnit saadaan liikkeelle. EU-tason rahoitus niin innovaatio-, investointi- kuin ehkä myös tuotantotukina on tärkeää, sillä uudet teknologiat ovat useimmiten olemassa olevia kalliimpia. On myös oleellista säilyttää EU:n sisällä kaikille jäsenmaille pääsy tukiin ja välttää jäsenmaiden välisiä tukikilpailuja. Esimerkiksi ”hiilidioksidipankki” tukimuotona voisi olla tästä kulmasta perusteltu ratkaisu. Lisäksi tarvitaan uusia markkinakannustimia, joilla kasvatetaan kysyntää kestävistä vaihtoehtoisista raaka-aineista valmistetuille kemianteollisuuden tuotteille. 

Suomen ja muiden pienten jäsenmaiden kannalta on kriittistä, että pandemian aikana tehdyistä valtiontukisääntöjen joustoista luovutaan ja rahoituspäätökset perustuvat EU-tasoisiin laadullisiin kriteereihin 

Kilpailukykyien teollisuus mahdollistaa raaka-ainemurroksen ja hiilen kiertojen toteutumisen. Tähän liittyviä kulmia on eritelty tarkemmin kemianteollisuuden 2040 näkemyksissä. 

Tästä on kyse 

EU:n ilmastopolitiikka nojaa voimakkaasti ylätasolla asetettuihin ilmasto ja energiatavoitteisiin. Nykyinen kasvihuonekaasujen 55 prosentin vähennystavoite vuoteen 2030 mennessä pohjautuu vuoden 2020 ilmastolakiin. Käytännössä ylätason tavoite jaetaan päästökauppasektorin, taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin tavoitteisiin. Lisäksi muun muassa energiatehokkuudelle, uusiutvalle energialle ja polttoaineille on asetettu omia tavoitteita.  

Komissio julkaisi helmikuussa 2024 tiedonannon, jossa ehdotetaan -90 % ilmastotavoitetta vuodelle 2040. Avaus oli odotetusti kunnianhimoinen, mutta linjassa hyvin myös teollisuuden tavoitteiden kanssa. Kemianteollisuuden tavoitteena on olla luontopositiivinen ja hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä osana omaehtoista vastuullisuusohjelmaa, ja työ kohti tavoitetta on jo käynnissä.  

Komissio julkaisi samaan aikaan myös toisen tiedonannon teollisesta hiilen käytöstä (ICM), joka käsittelee hiilen roolia ja erityisesti hiilidioksidin talteen ottoa 2040 ilmastokehikossa. Hiilen kiertojen ja hiilidioksidin talteenoton ja sen varastoinnin sekä hyötykäytön rooli on muutenkin isompi itse 2040 tiedonannossa.  

Käytännössä jatkokeskusteluja ilmastotavoitteesta ja halutusta kunnianhimon tasosta käydään muun muassa neuvostossa ja itse tarkempi lainsäädäntötyö menee 2024 kesällä valittavalle parlamentille ja samassa yhteydessä valittavalle komissiolle. 

Jäsenmaiden välillä on ollut havaittavissa merkittäviä eroja keinoista, joilla päästöjä on lähdetty vähentämään. Hyvä esimerkki tästä on ydinvoima, joka on jakanut mielipiteitä voimakkaasti, etenkin Saksan ja Ranskan välillä. Lisäksi jäsenmaiden tavoitteiden asetannan välillä on merkittäviä eroja. 

EU:n ilmastopolitiikka ja tavoitteet ovat kunnianhimoisia globaalissa vertailussa. Tästä syystä myös hiilivuotosuojaus on ollut merkittävä keskustelunaihe EU:ssa, sillä tiukentunut ilmastopolitiikka saattaa myös johtaa tuotannon siirtymisen EU:n ulkopuolelle. 

Kemianteollisuuden tavoite 

Kemianteollisuus ry suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kunnianhimoisiin energia- ja ilmastotavoitteisiin, mutta niiden tärkeä edellytys on riittävä hiilivuotosuojaus sekä vihreää siirtymää edistävä toimintaympäristö, ja sitä tukevat poliittiset toimet. Vihreä siirtymä tarkoittaa sähköistymistä, vetytaloutta ja uusia raaka-ainelähteitä, jotka vaativat energiaa ja erityisesti puhdasta, toimitusvakaata ja hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä. Teollisuuden kilpailukyky ja investoinnit siirtymään kohti hiilineutraaliutta on turvattava.  

On hyvä, että komissio keskittyy vuoden 2040 tavoitteiden asettamiseen eikä esimerkiksi avaa 2030 tavoitteita. Hiilen kiertojen merkityksen tunnistaminen nykyistä paremmin on myös oikean suuntaista kehitystä.  

Mikäli nykyistä lainsäädäntöä avataan, niin muun muassa seuraavien kohtien korjaaminen on suositeltavaa: 

  • Energiatehokkuusdirektiivin toteuttamisessa olisi tärkeää varmistaa puhtaan energian riittävä saatavuus ja tehokas käyttö ja nykyisestä käyttökatosta tulisi luopua. 
  • Energiaverodirektiivissä tulee taata teollisuuden kilpailukyky ja erityisesti sähkön, vedyn ja ilmastoystävällisten polttoaineiden reilu verokohtelu.  
  • Lainsäädäntökehikon tulisi muutenkin suosia vetytalouden kehittymistä ja huomioida vihreä vety sekä muut päästöttömät vedyn tuotantotavat. Lisäksi teollisuuden sivutuotteena syntyvän vedyn tulee olla hyväksyttävää ja uusiutuvaksi rinnastettavaa.  
  • Ydinvoima tulee tunnistaa aikaisempaa paremmin ja hyväksyä keskeiseksi ilmastoystävälliseksi energiamuodoksi  
  • Päästökauppadirektiivin ja hiilirajamekanismin tulee taata riittävä investointivuoto ja hiilivuotosuojaus vientiteollisuudelle. Nykyinen hiilirajamekanismi on käytännössä heikentänyt viennin suojaa.  
  • Päästökauppakompensaation valtiontukisääntö tulisi tarkistaa ja laajentaa kattamaan paremmin sähköintensiivistä kemianteollisuutta. 

Kemianteollisuus ei usko uuden polttoaineiden jakelijoita koskevan päästökaupan tuovan haluttua vaikutusta liikenteeseen. Kemianteollisuus kannattaa selkeää ja pitkäjänteistä liikenteen päästöohjausta ja se toteutuu parhaiten taakanjakosektorilla jakeluvelvoitteen kautta. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että teollisuuden sekä sen kuljetusten kilpailukyky säilytetään karsimalla liikenteeseen kohdistuvia päällekkäisiä veroja ja maksuja.  

Kemianteollisuudelle on myös tärkeää, että ilmastopolitiikka edistää tulevaisuuden raaka-aineratkaisuja ja etenkin erilaisia hiilen kiertoja. Asiaa on eritelty tarkemmin kemianteollisuuden ICM-onepagerissa. 

Tästä on kyse

Komissio julkaisi 15.12.2021 niin kutsutun kaasupaketin, joka täydensi muita 2030 tavoitteiden päivityskokonaisuutta. Kaasupaketti sisältää seuraavat lakiesitykset:

  • Kaasumarkkinadirektiivi
  • Kaasumarkkina-asetus
  • Metaaniasetus

Lisäksi paketin yhteydessä komissio julkaisi sustainable carbon cycles tiedonannon.

Kiteytetysti kaasupaketissa on kyse maakaasuun liittyvän lainsäädännön laajentamisesta koskemaan myös vetyä. Merkittävä osa lainsäädännöstä koskee nimensä mukaisesti kaasumarkkinoita, jäsenmaiden velvoitteita, verkkosääntöjä jne.

Vetyä käyttävän teollisuuden kannalta paketti sisältää kuitenkin myös tärkeän ”low carbon” määritelmän, sertifiointiavauksen vähähiiliselle vedylle, sekä vedyn laatuun liittyviä kohtia. Kaasupaketti täydentää osaltaan uusituvan energian direktiivin vetymääritelmiä.

Oleellista paketissa on myös lainsäädännön tuomat mahdolliset lisäkustannukset ja niiden jakautuminen.

Metaani ja vety ovat omia erillisiä tuotteita. Niille molemmille on käyttötarkoituksensa ja ne molemmat vaatinevat omat infransa. Kaasupaketti sisältää jäsenmaille kuitenkin myös velvoitteen ottaa vastaan maakaasun seassa vetyä.

Kemianteollisuuden tavoite

Kemianteollisuus pyrkii varmistamaan, että Suomen ja EU:n lainsäädäntö eivät hidastaisi vetytalouden edistymistä ja että tarjolla on riittävästi TKI- ja investointirahaa, jotta vetytalous saadaan kunnolla käyntiin ja teknologiat kaupallisesti kilpailukykyisiksi. Lisäksi on vältettävä häiriöt ja lisäkustannukset nykyisille markkinaosapuolille.

Vähäpäästöisen vedyn määritelmän on tärkeä olla mahdollisimman selkeä, jotta investoinnit saadaan liikkeelle. Lisäksi ydinvoimalla tuotetun elektrolyyserivedyn tulee olla hyväksyttävää.

Kaasudirektiivi ei näyttäisi kuitenkaan antavan täysin selviä vastauksia vedyn määritelmille, vaan tarkempia määritelmiä on vieritetty komission delegoituihin säädöksiin. Kemianteollisuuden mielestä olisi parempi, jos direktiiviin (tai asetukseen) pystyttäisiin tarkentamaan vähähiilisen vedyn määritelmä, sekä sertifiointiin liittyviä kohtia delegoitujen säädösten sijaan.

Kaasuasetuksessa on vaatimus, että jäsenmaiden olisi otettava vastaan tuotavan maakaasun seassa vetyä. Kemianteollisuudesta komission alkuperäistä esitystä (5%) matalampi osuus näyttäisi järkevämmältä, jotteivat mahdolliset pitoisuusvaihtelut aiheuta ongelmia maakaasua käyttävien yritysten prosessien toimintaan. Toistaiseksi on epäselvältä vaikuttaako mahdollinen sekoittaminen markkinoiden toimintaan ja tuoko vedyn lisääminen kustannusvaikutuksia kaasun käyttäjille.

Kemianteollisuus ry:n mielestä on tärkeää, että kaasun laatu voidaan taata yrityksille ja lisäkustannukset pystytään välttämään. Mikäli lainsäädännöllä kuitenkin aiheutetaan lisäkustannuksia, niin ne tulee jakaa oikeudenmukaisesti.   

Tilanne ja aikataulu

Komissio julkaisi kaasupaketin vuoden 2021 lopussa, jota on seurannut jatkokäsittely neuvostossa ja parlamentissa vuosien 2022 ja 2023 aikana. Kolmikantaneuvottelut alkoivat kesällä 2023.

Vaikutamme Suomen kantaan, EU:n parlamenttiin ja komissioon, Ceficin kantaan, sekä vetyklusterin toimintaan ja kantoihin. Seuraamme muiden maiden kantoja.

Lisätiedot ja materiaalit:

Komission esitys kaasupaketiksi.

Lisätiedot

Tästä on kyse

SCC eli Sustainable Carbon Cycles on komission lähestymistapa nivoa yhden otsikon alle kestäviin hiilen kiertoihin liittyviä useita eri politiikkalohkojen kokonaisuutta. Itse termi on lähtöisin komission visiosta, joka konkretisoitui vuonna 2021 kyseistä nimeä kantavaan komission kommunikaatiopaperiin.

Käytännössä komissio visio keskittyy merkittävästi maankäyttöön ja hiilenviljelyyn, mutta sisältää myös tavoitteen teollisuudelle käyttää 20 % ei-fossiilisia raaka-ainelähteitä, sekä EU tason tavoitteen ottaa talteen hiilidioksidia ilmakehästä 5 milj. t/a. Kommunikaation jälkeen komissio julkaisi esityksen hiilenpoistosertifikaateista, joka näyttäisi kohdistuvan ainoastaan bioperäisen hiilidioksidin talteen ottamiseen ja suoraan ilmakehästä talteen otettuun hiilidioksidiin.

Kestävät hiilen kierrot teema on useita eri politiikkalohkoja läpileikkaava aihe ja siihen liittyvää lainsäädäntö voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: ilmastolainsäädäntö, biopohjaiseen hiileen liittyvä lainsäädäntö, sekä jätepohjaisiin raaka-aineisiin liittyvä lainsäädäntö.

Oleellista lainsäädäntöä ovat esimerkiksi:

  • Ilmasto: päästökauppadirektiivi, CCS-direktiivi, taakanjakoasetus, net zero industry act, hiilenpoistosertifikaatit (myös bio), energiaverodirektiivi, taksonomia,
  • Bio: Uusituvan energian direktiivi, LULUCF,
  • Jäte: Jätepuitedirektiivi, Pakkausjäteasetus, Ecodesign for Sustainable Products Regulation (ESPR), End of life Vehicles Regulation, Construction Products Regulation

Kemianteollisuuden tavoite

Kemianteollisuudesta nykyiseen massiiviseen määrään lainsäädäntöä tulisi saada selkeyttä ja sitä tulisi harmonisoida. Lisäksi eri lainsäädäntölohkoista vastuussa olevat viranomaistahot tulisi saada ymmärtämään riittävällä tasolla kokonaisuutta.

Nykyisen lainsäädännön yksi isoimpia ongelmia on, että se ei edistä riittävästi vaihtoehtoisia kestäviä hiilen lähteitä neitseelliselle fossiiliselle raaka-aineelle. Tämä näkyy erityisesti ilmastopuolen lainsäädännössä, joka ei suosi hiilidioksidin talteen ottamista ja uudelleen käyttöä. Lainsäädännössä vaaditaan tyypillisesti hiilen sitomista lopullisesti (permanent) tuotteeseen. Jos näin ei tapahdu, niin lainsäädäntö johtaa tyypillisesti CCU:n rankaisemiseen päästöjen kaksoislaskentana. Lisäksi osa lainsäädäntöä ei tunnista negatiivista päästöä. Materiaalien uusiokäyttöpuolella on vastaavan kaltaisia haasteita. Lainsäädännön tulisi suosia hiilen pitämistä kierrossa esimerkiksi mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen keinoin kaatopaikkasijoittamisen tai jätteen polttamisen sijaan. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä tapahdu.

Syntyvien päästöjen oikein laskeminen ja huomioiminen on aivan perusedellytys, jotta hiiltä voidaan saada kestävästi kiertoon. Laskentaan liittyy useissa tapauksissa isoja haasteita myös politiikkalohkojen takia. Hyvänä esimerkkinä on hiilidioksidipäästöjen laskenta, joka on jaettu päästökauppasektorille, taakanjakosektorille ja maankäyttösektorille. Kestäviä hiilenkiertoja ei pysty kuitenkaan rajaamaan pelkästään yhdelle sektorille, vaan ne saattavat tilannekohtaisesti mennä useamman sektorin alueelle.

Kemianteollisuuden mielestä komission esittämiä tavoitteita tulisi lähteä edistämään kunnolla. Tavoitteet tulisi kuitenkin pitää jatkossa riittävän ylätasolla. Yksinkertaisimmillaan tavoite voisi olla prosentuaalinen osuus käyttää vaihtoehtoisia kaikkia muita mahdollisia kestäviä hiilen lähteitä neitseellisen fossiilisen sijaan. Tällaisia hiilen lähteitä ovat esimerkiksi: kaikki talteen otettu hiilidioksidi, kierrätetty/uusiokäytetty hiili, sekä kestävät biopohjaiset hiilen lähteet.

Investointeja tullaa joka tapauksessa tarvitsemaan valtavasti, joten tukiohjelmat ja valtion / valtioyhtiöiden investoinnit (esim infraan) tulevat olemaan tarpeellisia. Kestävien hiilen kiertoja tulisi kuitenkin edistää teknologianeutraalisti.

Kemianteollisuuden viestit kiteytetysti:

  • Massiivinen lainsäädäntökehikon tulee olla harmonisoitua ja johdonmukaista
  • Tarvitaan tasapuoliset ja oikeudenmukaiset laskentasäännöt – tuotteen elinkaaren pituudella ei ole merkitystä, kun laskenta on kunnossa – negatiiviset päästöt tulee huomioida
  • Lainsäädännön tulee suosia kaikkia kestäviä vaihtoehtoisia hiilenlähteitä neitseellisen fossiilisen sijaan – tämän tulee näkyä myös tavoitteen asetannassa.
  • Investointeja varten tarvitaan tukia rankaisemisen sijaan – teknologianeutraalius keskeistä.

Tilanne ja aikataulu

Komissio julkaisi vuoden 2021 lopussa kestäviin hiilen kiertoihin liittyvän tiedonannon. Tämän jälkeen komissio on julkaissut hiilenpoistosertifikaatteihin liittyvän asetuksen, joka on ollut vuoden 2023 aikana parlamentin ja neuvoston käsittelyssä. Kestävät hiilen kierrot ovat hyvin todennäköisesti vuonna 2024 valittavan komission työohjelmassa.

Näihin vaikutamme:

1) Suomen viranomaiset ja poliitikot

2) EU:n komissio ja parlamentti

3) Cefic, NorBal ja muut sidosryhmät, joilla vastaavat intressit

Näitä seuraamme:

1) Muiden maiden kehitys

Lisätiedot ja materiaalit

Kestävät hiilen kierrot.

Komission tiedonanto kestävistä hiilen kierroista.

Hiilenpoistosertifikaateista.

Lisätiedot

Tästä on kyse

Päästökauppadirektiivi on EU:n yksi pääkeinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n alueella. Direktiivin alle kuuluu koko energiaintensiivinen teollisuus ja kaikki yli 20 MW kokoiset energiantuotantoyksiköt. Vuonna 2022 päästökauppaa muutettiin kattamaan myös meriliikenne ja myöhäisemmässä vaiheessa jätteenpoltto. Polttoaineiden jakelijoille linjattiin samassa yhteydessä luotavaksi oma erillinen päästökauppa, mikä koskisi tieliikennettä, rakennusten lämmitystä ja teollisuuskäyttöä. Afry on arvioinut, että meriliikenteen liittäminen päästökauppaan nostaisi vientiteollisuuden (kaikki vientitoimialat yhteensä) kuljetuskustannuksia 146 – 291 miljoonalla eurolla vuodessa.

Päästökaupan piirissä olevien toiminnanharjoittajien on kuitattava jokainen syntynyt päästötonni päästöoikeudella. Liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrä vähenee joka vuosi, mikä käytännössä asettaa päästöille laskevan katon. Päästökauppadirektiivin sisältää kemianteollisuudelle useita tärkeitä kohtia, kuten hiilivuodolle alttiiden toimialojen määritelmän, maksuttomien päästöoikeuksien laskentasääntöjä, sekä päästökauppakompensaatioon liittyviä sääntöjä.

Kemianteollisuuden tavoite

Kemianteollisuus suhtautuu myönteisesti kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja kemianteollisuuden mielestä päästökauppajärjestelmä on itsessään kustannustehokas tapa vähentää päästöjä. Tämä edellyttää kuitenkin riittäviä hiilivuotosuojia niin kauan kuin hiilidioksidipäästöjä ei hinnoitella globaalilla tasolla tasapuolisesti.

Päästökauppasektorin tavoitteen noston yhteydessä tulee muistaa teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen riittävillä hiilivuotosuojilla, kuten maksuttomilla päästöoikeuksilla ja päästökauppakompensaatiolla. Vain kilpailukykyinen teollisuus pystyy uudistumaan. Mikäli maksuttomia päästöoikeuksia ei ole riittävästi teollisuudelle, niin monialaisen korjauskertoimen käyttämisen sijaan huutokauppaosuuden ja maksuttomien päästöoikeuksien osuuden tulisi mukautua maksuttomien päästöoikeuksien tarpeeseen tai vaihtoehtoisesti tuoda markkinavakausvarannosta päästöoikeuksia käyttöön. Myöskään kertaluonteisia vähennyksiä ei tarvita. Päästökauppakompensaatiota tulee jatkaa Suomessa 2025 jälkeen ja komission laskentakriteerit tulee tarkistaa, jotta voidaan taata riittävän laaja suoja teollisuudelle.

Kemianteollisuudesta on ongelmallista, että päästökaupan laajentamisessa meriliikenteeseen ja uudessa päästökauppakuplassa (ETS2) ei oteta riittävän vakavasti huomioon mahdollisia vaikutuksia teollisuuden kustannuksiin Suomessa. Uusi ja erillinen polttoaineen jakelijoihin liittyvä päästökauppa (ETS2) tulisi pitää toistaiseksi omana järjestelmänä. Päällekkäisyyksiä nykyisen päästökaupan kanssa tulee huolella välttää. Laajennus meriliikenteeseen näyttäisi rasittavan EU-maista eniten Suomea, jonka vienti on pitkälti meriliikenteen varassa. Meriliikenteen huutokappatulot näyttäisivät päätyvän isoilta osin myös sisävaltioiden käyttöön, joilla ei ole intresseissä kehittää meriliikennettä. Lisäksi pohjoiset meriolosuhteet on huomioitu nykyisessä direktiivissä vain osittain. Näiden muutoksien vaikutuksia tulee seurata tarkkaan ja tarvittavia korjauksia tulee tehdä kansallisella ja EU-tasolla.

Hiilirajamekanismin käyttöön ottaminen tulee tarkoittamaan maksuttomien päästöoikeuksien leikkaamista mekanismin piiriin tulevilta sektoreilta. Rajamekanismin piiriin tuleville toimialoille tulee taata nyt ja jatkossakin riittävän pitkä siirtymäaika maksuttomia päästöoikeuksia, jotta yritykset ehtivät sopeutumaan muutoksiin. EU:n ulkopuoliselle viennille, jota rajamekanismi ei kata tulee myöntää päästöoikeudet täysimääräisenä.

Kestävien hiilen kiertojen mahdollistamiseen liittyvät valuviat tulee korjata päästökauppadirektiivissä. Päästöt tulee laskea oikein kaikissa tilanteissa. Vaatimus pysyvästä sidonnasta aiheuttaa tuplalaskennan lyhytikäisempien tuotteiden kohdalla. Lisäksi negatiivinen päästö tulee pystyä huomioimaan. Tähän saattaisi olla mahdollista hyödyntää hiilenpoistosertifikaatteja.

Isossa kuvassa komission tulisi seuraavaksi keskittyä vuoden 2040-tavoitteiden asettamiseen ja nykyisien valuvikojen korjaamiseen vuoden 2030-tavoitteiden avaamisen sijaan.

Tilanne ja aikataulu

Nykyinen päästökauppadirektiivipäivitys perustuu vuoden 2022 päivitykseen. Direktiivipäivityksen kansallinen toimeenpano aloitettiin vuonna 2023. Samaan aikaan komissio aloitti valmistelemaan useita tarkentavia säännöksiä. Direktiivin muutokset astuvat voimaan asteittain. Valtaosa muutoksista on voimassa vuoden 2025 loppuun mennessä. Päästökauppadirektiivi tullaan todennäköisesti päivittämään vuoden 2040 tavoitteiden ja sääntöjen osalta kesän 2024 eurovaalien jälkeen.

Vaikutamme Suomen kantaan, Suomen toimeenpanoprosesseihin, EU parlamentin, komissioon sekä Ceficin kantoihin, sekä tulevan koimission työohjelmaan. Seuraamme muiden maiden kantoja.

Lisätiedot ja materiaalit

Päästökauppadirektiivi (konsolidoitu versio).

Päästökauppadirektiivi TEM:n sivuilla.

Päästökauppalaki.

Lisätiedot

Tästä on kyse

Suomessa käytetään hieman yli 80 TWh sähköä vuodessa, josta kemian teollisuuden osuus on lähes 7 TWh. Kemianteollisuuden ilmastotiekartan perusteella sähkön tarve olisi yli nelinkertaistumassa 31 TWh tasolle tulevaisuudessa.

Energian ja etenkin sähkön hinta kävi huomattavan korkealla 2022-23 talvella. Taustalla oli Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja tästä seuranneet tuontirajoitustoimet, jotka ovat kohdistuneet voimakkaasti energiaan. Suomeen ei ole lisäksi saatu kevään 2022 jälkeen sähköä eikä kaasua Venäjältä. Suomen tilannetta on helpottanut vuoden 2023 aikana kasvanut ydinvoimakapasiteetti. Sääriippuvaisen sähköntuotannon määrä on kasvanut myös valtavasti viime vuosina niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, mikä on tuonut osittain helpotusta tilanteeseen, mutta johtanut voimakkaampiin hintavaihteluihin.

Komissio ja useat jäsenmaat ovat julkaisseet energiakriisiin liittyvien pelastuspakettien rinnalla myös sähkömarkkinalainsäädäntöön päivityspaketin. Esitys oli kuitenkin lopulta odotettua maltillisempi ja paine tehdä isompia muutoksia on siirtymässä seuraavan, EU:n 2024-vaalien jälkeisen komission harteille.

Nykyistä ”energy only” -mallia on pidetty parhaimpana tapana muodostaa markkinahinta sähkölle. Tätä ajattelutapaa on haastanut sääriippuvaisen tuotannon kasvu ja energiakriisissä nähdyt rajut hintavaikutukset sähkön käyttäjille ja kuluttajille. Nykyisen mallin puolestapuhujat pitävät hintavaihtelua perusteltuna muun muassa joustojen ja investointisignaaleiden kannalta.

Paljon sähköä käyttävän teollisuuden kannalta radikaalimmat markkinamallimuutokset tuovat nopeasti kysymyksen mahdollisista lisäkustannuksista. Esimerkiksi riittävän kapasiteetin varmistaminen kapasiteettimarkkinamallilla toisi tavalla tai toisella lisäkustannuskomponentin nykyisen hinnan päälle, mutta voi myös parantaa Suomen sähkön toimitusvarmuutta ja hillitä hintavaihtelua merkittävästi hyväksyttävin kustannuksin.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu kapasiteettimekanismista seuraavaa:

”Luodaan selvityksen perusteella kustannustehokas kapasiteettimekanismi (esim. huutokauppa tai vastaava), joka tukee aina käytettävissä olevan sähkön riittävää määrää. Luodaan sääriippuvaiselle sähköntuotannolle kannusteet osallistua kapasiteettimekanismiin tai muulla tavalla turvataan tarvittava säätövoima.”

Kemianteollisuuden tavoite

Kemianteollisuus ry seuraa sähkömarkkinoihin liittyvää kehityskeskustelua, sekä geopoliittista tilannetta, mikä voi johtaa uuteen markkinoiden kriisiytymiseen. Kemianteollisuus pyrkii auttamaan virkamiehiä ja poliitikkoja löytämään parhaat mahdolliset keinot sähkömarkkinoiden kehittämiseksi sekä kriisitilanteisiin varautumiseksi.  

Kemianteollisuus kannattaa nykyistä ”energy only” -markkinamallia, mutta suhtautuu avoimesti vaihtoehtoisien mallien kehittämiseen. Kemianteollisuudesta on tärkeää, että sähkön varastointitapoja kehitetään ja niihin investoidaan, jotta sääriippuvaisen tuotannon tuomaa hintavaihtelua saadaan hillittyä. Joustoilla on jo tänä päivänä tärkeä rooli ja joustot tulisi saada käyttöön laajemminkin teollisuuden ulkopuolella. Yrityksiä ei tule pakottaa käyttämään sähköä vähemmän. Joustomahdollisuuksilla on rajansa, jos tehtaiden kilpailukyky halutaan säilyttää. Suomessa tulisi tavoitella sitä, että sähköä on saatavilla toimitusvarmasti ja kilpailukykyiseen hintaan teollisuudelle. Kemianteollisuus ei kannata laajamittaista kapasiteettimarkkinaa.

Kemianteollisuudella on seuraavia yksityiskohtaisempia näkemyksiä vuoden 2023 aikana esitettyihin EU-tason muutoksiin:

PPA-sopimukset

PPA-sopimukset ovat mahdollisia jo nykyisin ja niiden solmimisen tulisi olla vaivatonta. Kemianteollisuudesta on lähtökohtaisesti hyvä, jos pystytään löytämään keinoja, joilla helpotetaan pienempienkin yrityksien mahdollisuutta solmia PPA-sopimuksia. Kemianteollisuus ry suhtautuu positiivisesti myös muihin tapoihin suojata sähkön hintaa. Lähtökohtaisesti Kemianteollisuus kannattaa sellaisia parannuksia, jotka nostavat sähkön futuurikaupan likviditeettiä.

CfD-mekanismi

Contract for Difference (CfD) eli hintaerosopimukset ovat jo nykyisen lainsäädännön puitteissa jäsenmaille mahdollinen tapa edistää uusiutuvan sähkön investointeja, vähentämällä takuuhinnan kautta investoinnin riskiä. Käytännössä komission esittämät muutokset tarkoittaisivat sitä, että jäsenmaiden olisi käytettävä CfD-mekanismia, jos jäsenmaa haluaa rakentaa tukiohjelman, eli sääntely harmonisoituisi EU-tasolla, mutta ei pakottaisi jäsenmaita tukemaan. Kemianteollisuudesta lainsäädännön harmonisointi EU-tasolla on perusteltua. Tukiohjelmien tulisi olla lähtökohtaisesti mahdollisimman teknologianeutraaleja ja antaa kaikille kestäville ja ilmaston kannalta vähäpäästöisille ratkaisuille tasapuolinen pelikenttä.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole näkyvissä tukiohjelma-aikeita, joten CfD-lisäykset eivät vaikuta nykytilanteessa relevantilta Suomen kannalta.

Kysyntäjoustot ja sähkön varastointi

Kemianteollisuus ry suhtautuu positiivisesti järkeviin joustotoimiin ja joustojen edistämiseen. Joustoa tehdään jo tänä päivänä hyvin laajalti, mikäli siihen on teknistaloudellinen kyky. On prosesseja, joita ei voida ajaa nopeasti ja hallitusti edestakaisin ylös ja alas. Lisäksi on toimintoja, joiden pysäyttäminen voi johtaa isoihin ongelmiin muualla ja esimerkiksi toimitus- ja huoltovarmuuden kannalta. On myös tärkeää ymmärtää, että teollisuuden ensisijainen tehtävä on valmistaa tuotteita tehtaiden seisottamisen sijaan. Teollisuuden joustomahdollisuuksilla on rajansa, jos tehtaiden kilpailukyky halutaan säilyttää. Kemianteollisuudesta olisikin tärkeää, että joustoja pyrittäisiin edistämään laajemmin myös muiden sähkönkäyttäjien ja kuluttajien piiriin. Yrityksiä ei tule pakottaa väkisin vähentämään kulutusta.

Kemianteollisuuden mielestä sähkön varastointiin liittyviä ratkaisuille on valtava tarve sääriippuvaisen tuotannon määrän kasvaessa ja niihin liittyviä teknisiä ratkaisuja on erittäin tärkeää edistää.

Kriisilauseke

Komission 2023 esityksessä yksi keskeinen lisäys on mahdollisuus komissiolle julistaa sähkön hintakriisi, jonka aikana jäsenmaat saisivat ottaa käyttöön mekanismeja, joilla hillitä sähkön hinnan nousua / nousun vaikutuksia kotitalouksille ja pk-yrityksille. Kemianteollisuudesta on perusteltua tuoda EU-tason lainsäädäntöön menettely reagoida mahdollisiin tuleviin energiakriiseihin. Lainsäädännön tulisi kuitenkin myös huomioida tasapuolisemmin kaikki yritykset, myös suuret yritykset. Lisäksi komission tulee pitää huolta, ettei hintakriisin varjolla rakenneta pitkäaikaisia tukiautomaatteja jäsenmaihin, mikä vääristäisi jäsenmaiden välistä kilpailuasetelmaa.

Esillä on ollut myös suurempia muutoksia sähkömarkkinoihin. Kemianteollisuudella on seuraavia näkemyksiä merkittävämpiin muutoksiin:

Kapasiteettimekanismi

Kemianteollisuus suhtautuu varovaisen positiivisesti kapasiteettimekanismeihin, sillä hyvin suunniteltuna mekanismi voi parantaa Suomen sähkön toimitusvarmuutta sekä hillitä hintavaihteluita merkittävästi ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Samalla on kuitenkin vaara, että mekanismi esimerkiksi ylimitoitetaan tai suunnitellaan siten, ettei se mahdollista avointa kilpailua eri teknologioiden ja markkinaosapuolten välillä, jolloin mekanismin tuomat lisäkustannukset voisivat johtaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen. Kemianteollisuudesta kapasiteettimekanismin suunnittelun päätavoitteena tulee olla kustannustehokas, tarkoituksenmukainen ja pitkäkestoinen ratkaisu Suomen sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseksi.

Tehoreservi on nykyisiin markkinaolosuhteisiin huonosti sopiva järjestely, joka ei hillitse sähkön hintapiikkejä, ei huomioi tuottajien kasvaneita tasesähköriskejä eikä mahdollista laajaa kilpailua eri teknologioiden välillä vaan toimii enemmän ikääntyneiden, polttoon perustuvien voimalaitosten tukimuotona. Laajan kilpailun sekä energiamarkkinoille osallistumisen mahdollistavan kapasiteettimekanismin myötä tehoreservijärjestelyä ei enää tarvita.

Muut markkinamallit

Julkisuudessa on ollut esillä useita sähkömarkkinamalleja. Suomessa energiayhtiö Fortum on muun muassa tehnyt aloitteen, joka nojaa kapasiteettimaksun kaltaiseen kehitykseen, jolla turvattaisiin eri tuotantomuotoja. Lisäksi esimerkiksi Suomen sähkön käyttäjät (Elfi) on esittänyt ehdotukseen muuttaa nykyistä ”energy only” -markkinaa siten, että markkinahintaa ei lähdettäisi muodostamaan kalleimman läpi menevän tarjouksen perusteella vaan esimerkiksi 90 %:n tasolta, jonka jälkeen kallein piikki tuotaisiin tasaisesti edullisemman 90 %:n perusteella määräytyvän hinnan päälle. Kemianteollisuus ry suhtautuu Elfin malliin tällä hetkellä neutraalisti ja Fortumin kapasiteettimekanismin kaltaiseen esitykseen kriittisesti.

Kemianteollisuus suhtautuu kuitenkin positiivisesti jatkokeskusteluihin ja markkinamallien jatkokehittelyyn.

Tilanne ja aikataulu

Komissio julkaisi keväällä 2023 päivityksen odotettua kevyemmän päivityksen sähkömarkkinalainsäädäntöön. Parlamentti ja neuvosto ovat muodostaneet näkemyksiä kesän 2023 aikana. EU-instituutioiden tavoitteena on saada päivitys valmiiksi ennen vuoden 2024 vaaleja.

Seuraavan komission työohjelmaan odotetaan linjauksia isommasta sähkömarkkinapäivityksestä.

Näihin vaikutamme:

1) Suomen viranomaiset ja poliitikot

2) EU:n komissio ja parlamentti

3) Cefic ja muut sidosryhmät, joilla vastaavat intressit

4) Vientiliittoyhteistyö

Näitä seuraamme:

1) Muiden maiden kehitys

Lisätiedot ja materiaalit

Sähkömarkkinoista komission sivuilta:

Tästä on kyse

Taakanjakoasetuksen piiriin kuuluvat kaikki päästökauppasektorin ulkopuoliset kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat sektorit. Käytännössä EU:ssa taakanjakosektorin tavoite jyvitetään jäsenmaakohtaisiksi tavoitteiksi ja jäsenmaiden tulee laatia toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi. Komissio valvoo jäsenmaiden edistymistä ja antaa tarvittaessa suosituksia lisätoimenpiteille hallintoasetuksen kautta.

Taakanjakosektorin vuoden 2030 tavoitetta nostettiin 40 % tasolle keväällä 2023. Suomen maakohtainen tavoite on peräti 50 %, sillä maakohtaiset tavoitteiden jyvittämisessä huomioidaan muun muassa jäsenvaltion BKT. Vaikka Suomen nykyinen tavoitetaso on muihin EU-maihin verrattuna korkea, niin se on saavutettavissa, kun otetaan huomioon Suomen itse julistama tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Vuonna 2022 päästökauppadirektiiviä päivitettiin laajentumaan kattamaan myös meriliikenne. Tieliikenteen ja rakennuksien lämmityksen päästöille luotiin erillinen päästökauppasysteemi (ns. ETS2), ja niiden päästöt raportoidaan edelleen taakanjakosektorilla. Suomessa taakanjakosektorin tavoitteista lipeäminen on nostanut merkittävästi riskiä, että liikenteen päästövähennyksiä ei saavuteta, investoinnit puhtaisiin polttoaineratkaisuihin viivästyvät tai jopa karkaavat kokonaan ja Suomi joutuu lisäksi mahdollisesti ostamaan päästövähenemiä muilta mailta ja näin ollen tukemaan vihreää siirtymää muualla Euroopassa.

Kemianteollisuuden tavoite

Kemianteollisuus kannattaa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, mutta politiikan tulee myös tukea luontopositiivinen hiilineutraali kemianteollisuus tiekartan toteutumista. Lähtökohtaisesti lainsäädäntötyön tulisi olla pitkäjänteistä, mutta todellisuudessa tämä ei näytä toteutuvan etenkään liikenteen osalta, johon on kohdistunut huomattavat määrät ei-haluttuja epävarmuuksia ja muutoksia eri lainsäädäntöjen kautta

Kemianteollisuus kannattaa selkeää ja pitkäjänteistä liikenteen päästöohjausta ja se toteutuu parhaiten taakanjakosektorilla jakeluvelvoitteen kautta. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että teollisuuden ja teollisuuden kuljetusten kilpailukyky säilytetään. Kemianteollisuuden mielestä taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin rooleja tulisi jatkossa selkeyttää. Päällekkäisyyttä tulisi karsia ylimääräisien verojen ja maksujen osalta. Liiketeen ja teollisuuden yhteinen päästökaupparatkaisu ja jakeluvelvoitteesta perääntyminen toisi todennäköisesti merkittävät vaikutukset teollisuuteen ja teollisuuden kilpailukykyyn päästökupan kautta, mutta samalla myös romahduttaisi liikenteen tavoitteet. Kemianteollisuus ei usko, että tasapainoista ratkaisua on löydettävissä liikenteen päästökaupan kautta. On erittäin tärkeää säilyttää tieliikenne kansallisen päätöksenteon piirissä taakanjakosektorilla, jotta liikenteen päästöohjaus säilyy ja vältetään raju epätasapaino sektoreiden välisessä päästöohjauksessa, mihin päästökaupparatkaisu johtaisi.

Taakanjakosektorin tavoitetta asettaessa tulisi myös huomioida reilu jako EU:n jäsenmaiden kesken ja menettelyssä tulisi huomioida paremmin jäsenmaakohtainen potentiaali vähentää päästöjä. Lisäksi mahdolliset EU:n laajuiset tuet pitää olla tasapuolisesti kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla.

Komissiolle ei tule antaa liikaa valtaa pakottaa jäsenmaita toimenpiteisiin hallintoasetuksen kautta. Tämä on nykyisin iso riski muun muassa energiatehokkuusdirektiivin ristiriitaisten vähennystavoitteiden kohdalla. Komission tulisi antaa jäsenmaiden toteuttaa ilmastotoimenpiteitä mahdollisimman joustavasti, eikä pyrkiä pakottamaan jäsenmaita samaan muottiin.

Hiilidioksidipäästöjen laskenta päästökauppasektorin, taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin välillä on nykyisein puutteellinen. On ensiarvoisen tärkeää, että kestäviin hiilen kiertoihin liittyvät ratkaisut kuten esimerkiksi hiilidioksidin talteen ottaminen lasketaan ja huomioidaan oikein koko lainsäädäntökehikossa. Kaikkia muita mahdollisia kestäviä ei-neitseellisiä fossiilisia hiilen lähteitä tulee suosia ja niihin liittyviä lainsäädännöllisiä esteitä tulee karsia. Tällaisia hiilen lähteitä ovat esimerkiksi: kaikki talteen otettu hiilidioksidi, kaikki kierrätetty/uusiokäytetty hiili, sekä kestävät biopohjaiset hiilen lähteet.

Isossa kuvassa komission tulisi seuraavaksi keskittyä vuoden 2040 tavoitteiden asettamiseen ja nykyisien valuvikojen korjaamiseen vuoden 2030 tavoitteiden avaamisen sijaan.

Tilanne ja aikataulu

Taakanjakoasetus on päivitetty vuonna 2023. Taakanjakoasetus tullaan todennäköisesti päivittämään vuoden 2040 tavoitteiden ja sääntöjen osalta kesän 2024 eurovaalien jälkeen. Vaikutamme Suomen kantaan, parlamenttiin ja komissioon, Ceficin kantaan, sekä komission työohjelmaan. Seuraamme muiden maiden kantoja.

Lisätiedot ja materiaalit

Taakanjakoasetus komission sivuilla.

Taakanjakoasetus.

Lisätiedot:

Tästä on kyse

Uusiutuvan energian direktiivissä asetetaan EU:n tasolla uusiutuvalle energialle tavoitteet, joihin EU ja EU:n jäsenmaiden tulee päästä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi direktiivissä määritellään kestäville uusiutuville energian lähteille ja polttoaineille kriteereitä, sekä säädetään alkuperätakuista. Uusiutuvan energian määritelmät ovat keskeisiä kemianteollisuuden yrityksille nykyisien ja etenkin uusien polttoainelaatujen ja energianlähteiden hyväksyttävyyden kannalta. Todennäköinen seuraava päivitys tulee koskemaan 2040 tavoitteiden asettamista.

Kemianteollisuuden tavoite

Kemianteollisuuden mielestä uusiutuvan energian tavoitteiden asettamisella tulee edistää eikä hidastaa teollisuuden hiilineutraalisuuskehitystä.

Uusiutuvan energian direktiivin tulee tunnistaa uudet energialähteet ja tuotantotavat mahdollisimman laajasti uusiutuvaksi, kuten esimerkiksi uudet synteettiset polttoaineet ja vetyteknologiat. Oleellista on suosia mahdollisimman laajasti kaikkia uusiutuvia ja ns vähähiilisiä investointia, eikä epähuomiossa vaikeuttaa investointeja suosimalla liian rajoitetusti eri teknologioita.

Investointitukien tarve tulee olemaan valtava. Nykyisien tukimekanismien rinnalle tulisi harkita uusia kuten esimerkiksi Carbon Contracts for Difference mekanismia (CCfD). On kuitenkin tärkeää säilyttää EU:n sisällä kaikille jäsenmaille pääsy tukiin ja välttää jäsenmaiden välisiä tukikilpailuja.

Vihreän vedyn / RFNBO:n tuotannon liian tiukat ajalliset tai maantieteelliset rajaukset eivät edistä vetytaloutta. Vedyn tuotannon sähkön käyttö ja vihreän sähkön tuotanto voitaisiin täsmäyttää vuositasolla esimerkiksi alkuperätakuiden avulla, kuten tehdään kaikissa muissakin tapauksissa. Minimissään tulisi vakinaistaa nykyinen väliaikainen kuukausitason ajallinen täsmäytys.

Teollisuuden prosesseissa syntyy usein ylimääräistä lämpöä ja käyttökelpoisia sivutuotteita kuten vetyä. Tämän kaltaisten lähteiden hyödyntäminen tulee olla hyväksyttävää ja uusiutuvaksi rinnastettavaa.

Liian tiukkaa teknologista ohjausta ei tarvita. Joissain tilanteissa on kuitenkin perusteltua kohdistaa lainsäädännöllistä ohjausta tiettyjen uusien teknologioiden tai ilmastoystävällisten tuotteiden edistämiseksi. Esimerkiksi advanced biofuels -kategorian kaksoislaskenta on perusteltua, jotta kehittyneimpiä polttoaineita saadaan laajempaan käyttöön. Muuten kertoimista tulisi luopua ja pyrkiä todellisiin päästövähennyksiin laskennallisten sijasta.

Kemianteollisuudelle on tärkeää, että direktiivin asettamat kestävyyssäännöt uusiutuville polttoaineille säilytetään muuttamattomina nykyisten ja suunnitteilla olevien investointien toimintakyvyn säilyttämiseksi. Pitkäjänteinen ja ennakoiva politiikka on oleellinen lähtökohta laajemminkin teollisille investoinneille.

Isossa kuvassa komission tulisi seuraavaksi keskittyä vuoden 2040 tavoitteiden asettamiseen ja nykyisien valuvikojen korjaamiseen vuoden 2030 sääntöjen avaamisen sijaan.

Tilanne ja aikataulu

Uusiutuvan energian direktiivi astui voimaan 2023 ja vastaavasti jäsenmaiden toimeenpano alkoi samana vuonna. Direktiivi tullaan todennäköisesti päivittämään vuoden 2040 tavoitteiden ja sääntöjen osalta kesän 2024 eurovaalien jälkeen osana komission työohjelmaa.  

Vaikutamme Suomen kantaan, Eu parlamenttiin ja komissioon, Ceficin kantaan. Seuraamme muiden maiden kantoja.

Lisätiedot ja materiaalit

Uusiutuvan energian direktiivi komission sivuilla.

Uusiutuvan energian direktiivi konsolidoitu versio.

Uusiutuvan energian direktiivi TEM:n sivuilla.

Lisätiedot

Tästä on kyse

Vety nähdään yleisesti yhtenä tärkeänä keinona saavuttaa ilmastotavoitteet, ja EU:ssa onkin menossa kunnianhimoinen siirtymä kohti vetytaloutta. Kemianteollisuuden hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisen kannalta vedyllä tulee olemaan merkittävä rooli. Vihreällä ja vähäpäästöisellä vedyllä / vedyn johdannaisilla voidaan vähentää tehtaiden suoria kasvihuonekaasupäästöjä, mutta myös valmistaa vähäpäästöisempiä tuotteita, mikä vähentää niin kutsuttuja scope 3 -päästöjä ja parantaa toimialan hiilikädenjälkeä.

Vedyn valmistus ja käyttö eivät itsessään ole uusia asioita, mutta nyt suunnitteilla oleva mittakaava, lukuisat uudet käyttökohteet ja päästöttömän vedyn valmistus tuovat merkittäviä muutoksia toimialalla. Jo pelkästään kemianteollisuuden nykyisen vedyn käytön (120 tuhatta tonnia) korvaaminen vaatisi noin 8 terawattituntia lisää päästötöntä, toimitusvarmaa ja hinnaltaan globaalisti kilpailukykyistä sähköä. Arviossa ei ole otettu huomioon nykyisiä tuotavia vedyn jatkojalosteita eikä uusia vedyn raaka-ainekäyttöjä, jotka lisäisivät osaltaan vielä merkittävästi tarvetta vedylle.

Vetytalouteen tai edes osittaiseen vetytalouteen siirtyminen vaatii muun muassa huomattavia infrainvestointeja, päästötöntä sähköä ja uutta vetyä hyödyntävän teknologian käyttöönottoa. Tarvitaan myös uutta osaamista ml. turvallisuus, TKI-panostuksia, markkinan kehittymistä ja selkeää lainsäädäntöä. Suomen vetyklusteri on teettänyt vetytalousstrategian, joka avaa hyvin vedyn mahdollisuuksia Suomessa.

Useissa maissa ja myös Suomessa on perustettu vetyklustereita edistämään vetytaloutta. Globaalilla tasolla myös tukikilpailu on kasvanut vihreän siirtymän kuten puhtaan vedyn investoinneista. Tästä hyvänä esimerkkinä on USA:n IRA-paketti, joka on kasvattanut useissa EU-maissa paineita kasvattaa tukiohjelmia. EU:n tasolla on myös vireillä rahoitusta investointeihin esimerkiksi vety-IPCEI- ja Innovation Fund -välineistä. Suomessa valtiolla on selkeä tahtotila edistää vetytaloutta ja puolustaa ydinvoiman statusta vähäpäästöisenä energialähteenä. Tukikilpailuun Suomella ei näytä olevan nykyisessä tilanteessa varaa ja EU:n valtiontukisääntöjen palauttaminen normaalitilaan olisi suotavaa pienten jäsenmaiden näkökulmasta.

EU:ssa vedyn energiakäyttöä säädellään muun muassa uusiutuvan energian direktiivissä (RED2 ja päivitys RED3) ja sen tarkentavissa delegoiduissa säädöksissä, ReFuelEU Aviation ja FuelEU Maritime -asetuksissa, niin kutsutussa kaasupaketissa, sekä esimerkiksi kestävän rahoituksen paketissa. Vetytaloudella on myös selkeä rooli kestävien hiilenkiertojen mahdollistajana.

Kemianteollisuuden tavoite

Kemianteollisuus pyrkii varmistamaan, että Suomen ja EU:n lainsäädäntö eivät estäisi vetytalouden edistymistä ja että tarjolla on riittävästi TKI- ja investointirahaa vetytalouden edistämiseksi, jotta vetytalous saadaan käyntiin ja teknologiat kaupallisesti kilpailukykyisiksi.

Erityisesti liian tiukka lainsäädäntö voi jarruttaa tai estää kokonaan uudet vetyinvestoinnit. Lainsäädännön tulisikin suosia kaikkia päästöttömiä ja vähähiilisiä vetyinvestointeja.  Etenkin aluksi sallittujen investointien ilmastokriteerit tulee pitää riittävän maltillisina, jotta vetytalous saadaan kunnolla vauhtiin esimerkiksi jonkinlaisen siirtymäkauden avulla.

Vihreän vedyn tuotannossa sääriippuvaisen uusiutuvan energian käytössä tulee sallia riittävä joustavuus. Oleellista on, että uusiutuvan sähkön tuotanto ja vedyn tuotannon sähkön käyttö täsmäävät. Uusiutuvan tai päästöttömän sähkön käyttö voitaisiin osoittaa vuositasolla esimerkiksi alkuperätakuilla, kuten tehdään kaiken muunkin sähkön käytön osalta. Tällä hetkellä lainsäädäntö edellyttää kuukausitason ajallista täsmäytystä, joka näyttäisi riittävältä. Tätä ei tulisi kuitenkaan kiristää. Komission tulisi jatkaa vuoden 2040 tavoitteiden päivityksen yhteydessä vähintään kuukausitason ajallista täsmäytystä. Maantieteellisiä rajauksia tulisi myös välttää.

Lainsäädäntöä valmistellessa on tärkeää huomioida, että vety on myös joillekin teollisuuden aloille raaka-ainetta. Vetyä myös syntyy joissakin teollisuusprosesseissa sivutuotteena. Sivutuotevedyn talteen ottamiseen ja hyödyntämiseen tulee kannustaa lainsäädännössä, samoin kuin esimerkiksi jätelämmön osalta tehdään.

Vedyllä tulee olemaan useita käyttötarkoituksia, joten verojärjestelmää päivitettäessä tulee olla erityisen tarkka, ettei synny moninkertaista verotusta. Vero tulisi lähtökohtaisesti kohdentaa aina loppukäyttöön ja välivaiheiden oltava verottomia. Esimerkiksi vedyn käyttö lämmityksessä tulisi määräytyä lämmityspolttoaineiden verokäytäntöjen mukaan (koko elinkaaren CO2-päästöt huomioiden) ja toisaalta vedyn raaka-ainekäytön ja valmistuksen tulee olla verotonta. Esimerkiksi Ruotsissa vetyelektrolyysereiden sähkönkäyttö tulkitaan energiaverodirektiivin artiklan 2 perusteella direktiivin ulkopuolelle ja näin ollen verottomaksi käytöksi. Näin tulisi myös menetellä Suomessa.

Isossa kuvassa komission tulisi keskittyä jo vuoden 2040 lainsäädäntöön nykyisien 2030-tavoitteiden avaamisen sijaan.

Tilanne ja aikataulu

Uusiutuvan energian direktiivin toimeenpano on aloitettu vuonna 2023. Samana vuonna tarkennettiin myös vetyyn liittyviä delegoituja säädöksiä. Vetyyn liittyviä kestävän rahoituksen delegoituja säädöksiä on julkaistu vuoden 2021 aikana. Komission kaasupaketin trilogit alkoivat kesällä 2023.

Uusituvan energian direktiivi ja siihen liittyvät 2040-tavoitteet ja säännöt tulevat olemaan vuonna 2024 vaihtuvan uuden komission agendalla.

Vaikutamme Suomen kantaan, EU:n parlamenttiin ja komissioon, Ceficin kantaan sekä Vetyklusterin toimintaan ja kantoihin. Seuraamme muiden maiden kantoja.

Lisätiedot ja materiaalit

Vetyklusterin nettisivut.

Vetyklusterin vetytalousstrategia.

Lisätiedot

Työlainsäädäntö, osaaminen ja koulutus

Tästä on kyse

Lähtökohtana, että tekniikan alan ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulee vastata sen toteutuksen kuluja ja rahoituksessa tulee huomioida investointi-intensiivisten alojen oppimisympäristöt sekä koneet ja laitteet. Rahoitusta tulisi olla saatavilla myös työelämän ja koulutuksen järjestäjien yhteisiin oppimisympäristöihin uudistetun ammatillisen koulutuksen lain hengessä.

Ammatillisen koulutuksen reformissa työelämälähtöisyys ja työpaikalla oppiminen lisääntyi, yksilölliset polut ja osaamisperusteisuus huomioitiin ja opinnot nopeutuivat. Rahoitus jäi kuitenkin pirstaleiseksi ja vaikeaksi ennakoida.

Kemian alan ammatillisen koulutuksen haasteena ovat heikko vetovoima ja perustutkinnoista valmistuneiden huono työllistyminen samaan aikaan, kun kemianteollisuuden osaamistarpeet kasvavat ja monipuolistuvat.

Kemianteollisuuden tavoite

  1. Tekniikan alojen rahoituksen ajankohtaisuus tarkistetaan. Työelämäpalautteen painoarvoa rahoituksessa lisätään – lain uudistuksen yhteydessä aikoinaan luvattu.
  2. Jatkossa rahoituksen perusteita tulee pystyä korjaamaan niin, että lyhyen aikavälin toteutuneiden kustannusten lisäksi seurataan muitakin koulutuskustannusmittareita. Rahoituksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kalliiden koulutusalojen erityispiirteet.
  3. Koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tulee muokata ymmärrettävämmäksi, ennakoivammaksi sekä ammatillisen koulutuksen työelämän palvelutehtävää tukevaksi.
  4. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen vieminen käytäntöön; yritykset mukaan ja opiskelu joustavaksi. Uusien oppimisympäristöjen luominen yhdessä yritysten kanssa.
  5. Englanninkielisiä tutkinnonanto-oikeuksia ammatilliseen koulutukseen tulisi myöntää aina silloin, kun kyseessä on osaajatarveala ja alueen yritykset ovat mukana hakemuksissa.

Lisätiedot

Tästä on kyse

Suomalainen teollisuus tekee aktiivisesti työtä suomalaisen tulevaisuuden osaamisen turvaamiseksi. Tarvitsemme tulevaisuudessa parhaat mahdolliset osaajat yrityksiin ja turvaamaan uudistumisen ja kasvun kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Luonnontieteellis-matemaattinen (LUMA) osaaminen on teollisuuden osaamistarpeista tärkeimpiä. Kansallisella LUMA-strategialla vastataan osaamistarpeiden pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Kemianteollisuuden tavoite

  1. Seuraamme tiiviisti LUMA-strategian toimeenpanoa. LUMA-strategian toimeenpanon on vastattava teollisuuden osaamistarpeisiin, erityisesti kun tarkastellaan hiilineutraaliusmuutoksen lisäämää tarvetta LUMA-osaamiselle. Suomalainen LUMA -osaaminen on jatkossa yhä enemmän globaaleilla markkinoilla kilpailevaa osaamista. Suomen on pysyttävä LUMA-osaamisen johtavana maana ja PISA-tulokset on saatava takaisin nousuun.
  2. LUMA-KESKUS Suomelle toteutetaan objektiivinen vaikutusarviointi. LUMA-Suomi -verkosto on tehnyt arvokasta työtä luonnontieteellis-matemaattisien valmiuksien edistämiseksi jo lähes kymmenen vuotta, mutta sen vaikuttavuutta ei ole tutkittu objektiivisesti.

Lisätiedot

Innovaatiot ja rahoitus

Mistä on kyse?

Suomessa toimiva kemianteollisuus on kasvuhakuinen ratkaisujen tekijä, jolla on myös omana tavoitteenaan olla luontopositiivinen hiilineutraali toimiala. Tämän toteutuminen onnistuu vain investoinneilla, jotka hyödyntävät uusia innovaatioita ja teknologioita. Vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi kemianteollisuuden investointien pitäisi moninkertaistua nykyisestä. Ilmastotavoitteetkin ovat vain muutaman innovaatiosyklin päässä. Parlamentaarinen yhteistyö TKI-asioissa ja nykyisen hallituksen kunnianhimoiset hallitusohjelmakirjaukset luovat uniikin mahdollisuuden luoda yhdessä eri toimijoiden kesken Suomeen yksi maailman parhaista TKI-infrastruktuureista. Tähtäimenä tulisi olla vähintäänkin Suomen tutkimus- ja innovaatiokyvyn nostaminen sille tasolla, jolla se on ollut ja mielellään maailman huippujen joukkoon. Onnistuessaan tämä luo sekä toivottua kasvua sekä työpaikkoja.

Kunnianhimoisessa TKI-politiikan uudistamisessa ei ole pelkästään kyse rahoitusinstrumenteista vaan myös innovaatiot mahdollistavasta politiikasta sekä yhteistyöstä eri toimijoiden kesken. Lähtökohtana innovaatiopolitiikalle on, että teknologiat ja innovaatiot eivät tunne rajoja ja toimialamme on jatkuvassa globaalissa kilpailussa. Yritykset panostavat TKI-toimintaan ja investoivat Suomeen vain, jos Suomi nähdään kilpailukykyisenä ympäristönä. Politiikan tulee luoda tilaa kehitykselle ja onnistumisille sekä jakaa siihen liittyvää riskiä.

Vuonna 2022 valtion T&K-menoista korkeakoulusektorille meni 1387 M€ ja yrityssektorille 244 M€. Myös korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön määrä on notkahtanut (Vuosina 2010–2017 yritysten ja yliopistojen yhteistyö vähentyi yli 40%). Kemianteollisuus ry katsoo, että lähivuosina jaettavat lisäpanostukset TKI-toimintaan sekä T&K-rahoituslaki tulee kytkeä yritysvetoisen TKI-rahoituksen lisäksi myös yritysten ja yritys-korkeakouluyhteistyön elvyttämiseen ja tukemiseen.

Politiikkasuositukset

Kaksi kolmasosaa julkisesta T&K-lisärahoituksesta suunnataan yritysten T&K-avustusten kasvattamiseen. Rahoitus jaetaan kilpailullisesti Business Finlandin kautta yritysvetoiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Kemianteollisuus ry katsoo, että kaiken kokoisten yritysten tulee voida hyötyä tuki-instrumenteista. Tällä hetkellä suurempien yritysten on hankala saada tukea t&k-hankkeille. Tällä on vaikutuksia siihen mihin globaalit yritykset sijoittavat tuotekehitysyksiköitään (yritysten sisällä käydään kilpailua), koska maat käyvät tällä hetkellä kilpailua parhaimpien kehitysympäristöjen edellytyksistä.

Tällä hetkellä Business Finlandin rahoitusohjelmat ovat tutkimuksen ja kehityksen osalta liian lyhyitä. Tahtotilana on toimia pitkäjänteisemmin ja siksi rahoitusohjelmien kestoa tulee pidentää nykyisestä viiteen vuoteen, joka vastaisi paremmin T&K-toiminnan aikajännettä yrityksissä. Lisäksi rahoituksen pitää antaa tukea tarpeeksi pitkälle esikaupalliseen tekemiseen.

Innovaatioien kaupallistamiseen tulisi kohdistaa resursseja, koska Ilmastorahaston ja Teollisuussijoituksen fuusioimisen jälkeen ei Suomessa ole valtiollista rahoittajaa pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin. Teollisuussijoituksen tulisi joko ottaa käyttöön epäsymmetriset rahoitusinstrumentit tai pilotoinnin- ja demonstroinnin rahoitukselle on luotava uusi rahoitusmekanismi. Pilotointi- ja demonstrointi tarkoittaa kemianteollisuudessa käytännössä tuotantoprosessin rakentamista pienoiskoossa, joka vaatii laitosinvestoinnin. Nämä ovat arvoltaan muutamasta kymmenestä miljoonasta noin sataan miljoonaan. Varsinkin pienemmille yritykselle tämä vaihe koituu mittavien kustannusten ja Suomen rahoitusmarkkinoiden pienuuden takia esteeksi kasvulle, jolloin teknologia usein myydään pois Suomesta. Julkisen riskirahoitusmekanismin puuttuminen johtaa myös siihen, että uusia teknologioita pilotoidaan täällä hitaammin tai että teknologioiden pilotointi tehdään paremmassa toimintaympäristössä ja koska pilotointi-investointi tehdään muualle, myös tuotanto usein toteutetaan muualla kuin Suomessa. Suomen tulee käyttää kaikki EU:n valtiontukipoikkeussääntöjen mahdollisuudet hyväksi.

TKI-verokannuste tulee laajentaa uudistumista tukeviin laitehankintoihin. Etenkin nyt uudistushaluiset yritykset joutuvat investoimaan nopean digitaalisen kehityksen seurauksena uudenlaiseen tuotekehityslaitteistoon. Esimerkiksi tekoäly luo mahdollisuuksia kemianteollisuuteen, mutta uudet teknologiat ovat alalla suuria investointeja. Laitetuki olisi Suomelle myös lisä kilpailuun yritysten TKI-funktioiden sijoittumisessa globaalisti. Laiteinvestointien lisääminen myös loisi uusia työpaikkoja, koska tällöin yritysten olisi pakko kouluttaa korkean osaamisen henkilöstöä.

Kemianteollisuus peräänkuuluttaa lisäksi keskustelua siitä, miten disruptiivisten teknologioiden kaupallistamista voisi tukea. Disruptiivisen teknologian kaupallistaminen on erittäin pääomaintensiivistä ja maksaa keskimäärin kemian alalla kymmenistä miljoonista muutamaan sataan miljoonaan uudesta tuotteesta puhuttaessa (lääkeyrityksissä puhutaan 1,5-2 miljardista) ja pienempimuotoisessa prosessiparannuksesta puhutaan sadoista tuhansista. Aikajänne on yleensä noin kymmenestä vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen. Yritys ei helposti lähde kaupallistamaan keksintöjä, ellei saa riskiä jaettua. Täysin uudet teknologiat tai vanhan teknologian käyttö täysin uudella tavalla vaativat riskirahoitusta. Isoriskiset hankkeet tulevat lisääntymään, kun yritykset hakevat kasvua uusilta alueilta ja sen rahoittaminen nopeuttaa vihreän siirtymän toteutumista.

Uusien teknologiaohjelmien perustaminen, jossa yritykset ja tutkijat pääsevät kohtamaan. Tällä hetkellä alamme kokee yhteistyön etenkin yliopistojen kanssa haasteelliseksi, koska yliopistojen sopimusjuridiikka ei taivu yhteistyöhön vaan yritykset nähdään melkein aina olevan asiakassuhteessa yliopistoon. Tämä ei kannusta yhteistyöhön ja siksi yhteistyölle tulee luoda uusia foorumeita.

Huippuosaajien, mukaan lukien huippututkijat, houkuttelu Suomeen. Maahantulon täytyy olla sujuvaa ja huippututkijoille täytyy luoda puitteet tehdä korkealaatuista tutkimusta, joka vaatii tarpeeksi pitkäjänteisen tutkimusrahoituksen. Tutkimuksen hyödynnettävyys yrityksissä tulee varmistaa, koska innovaatio on innovaatio vasta kun se on tuottava. Tutkijoiden tulee pysytä esteittä siirtyä yliopistojen ja yritysten välillä, koska keksintöjen kaupallistaminen vaatii usein tutkijan roolia myös uudessa yrityksessä tai kaupallistamisprojektissa.

Innovaatiotoiminnan esteiden purkaminen niin kotimaassa kuin EU-lainsäädännössä. Esimerkiksi julkisten sairaaloiden tutkimusedellytysten vahvistaminen sekä toisiolain uudistaminen, jotta tietoa saadaan vastuullisella tavalla käytettyä tutkimuksen ja kehityksen vauhdittamiseksi. EU-lainsäädännössä pitäisi pyrkiä kohti teknologianeutraaliutta eikä voittavaa teknologiaa saisi valita poliittisesti. Tiettyjen teknologioiden täyskieltoa tulee harkita erittäin tarkasti varsinkin, jos kuitenkin kilpailijamaat hyödyntävät tekniikoita. Lisäksi rahoituspolitiikassa pitäisi mahdollisimman monen ohjelman toimia excellence-periaatteella eikä koheesioperiaatteella.

Ympäristö, terveys, turvallisuus

Tästä on kyse 

Biodiversiteetti on globaalisti nouseva aihe ilmastokysymysten rinnalla. Esimerkiksi World Economy Forum on arvioinut että yli puolet maailman BKT:sta on riippuvaista luonnosta ja sen palveluista.  Syksyllä 2022 YK:n Montreal-Kunming biodiversiteettikokouksessa päätettiin suojella 30 % maapallon pinta-alasta 2030 mennessä sekä lista muita toimia heikkenevällä trendillä olevan luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. EU Green Dealiin liittyen julkaistiin EU:n biodiversiteettistrategia, jonka tavoitteena on Euroopan biologisen monimuotoisuuden elpyminen vuoteen 2030 mennessä ihmisten, ilmaston ja maapallon eduksi.  Biodiversiteetti näkyy uudella tavalla EU päätöksenteossa ja voi vaikuttaa jatkossa esimerkiksi kemianteollisuuden yritysten luvitukseen tai raaka-aineisiin. Kansallisesti biodiversiteetti on noussut myös päivän polttavaksi aiheeksi ja näkyy lainsäädännössä, kuten juuri uudistetussa luonnonsuojelulaissa vapaaehtoiseksi asetettuna ekologisena kompensaationa.  

Kemianteollisuuden tavoite 

Luontopositiivinen, hiilineutraali kemia 2045 tahtotila asetettiin elokuussa 2022 biodiversiteettityön ensimmäisenä virstanpylväänä. Kevään 2022 aikana selvitettiin kemianteollisuuden roolia suhteessa luonnon monimuotoisuuteen ja sen myötä tehtiin toimintasuunnitelma ja aikataulu ilmastotiekartan tapaan. Vaikutusten arvioinnin myötä ymmärrämme myös paremmin, miten kemianteollisuuden tulisi ottaa kantaa edunvalvontakysymyksiin koskien biodiversiteettia. Tärkeä tavoite on myös yritysten tietoisuuden lisääminen biodiversiteettiin liittyen, kuten koulutusten ja oppaiden tekeminen ja jakaminen yrityksille. Tavoitteena on, että 2025 70% kemianteollisuuden jäsenyrityksistä on asettanut biodiversiteetille tavoitteen strategiassaan. Lisäksi Kemianteollisuus osallistuu aktiivisesti globaalin termistön kehitykseen.  

Vaikutamme osallistumalla: 
ISO SFS Biodiversiteetti standardin kehittämiseen 
Ceficissä: Lisäämme tietoisuutta aiheesta ja nostamme edunvalvontaan 
Kansallisesti: Tuomme luontopositiivisuus -näkökulmaa esille edunvalvonnassamme ja lausunnoissamme 
Sisäisesti: jäsenyritysten edustajista koottu Biodiversity ad hoc group 
Responsible Care –ohjelman avulla jakamalla parhaita käytänteitä 

Seuraamme: 
EU Business and Biodiversity –platformia 
ICC Biodiversity working group 
EU-tason keskustelua komissiossa ja parlamentissa 

Tilanne ja aikataulu 

Tahtotila on asetettu. Seuraavaksi lisäämme tietoisuutta yritysten parissa, osallistumme ISO Standardin kehittämiseen, jaamme parhaita käytänteitä ja viemme luontopositiivista hiilineutraalia kemiaa eteenpäin!  

Lisätiedot ja materiaalit 

2022 Montreal-Kunming kokouksen loppupäätelmät 
EU Biodiversiteettistrategia 2030

Lisätiedot

EU:n hyväksymän CER-direktiivin kansallinen täytäntöönpano on menossa. Direktiivi koskee kansallisesti tärkeiden yritysten häiriöiden sitokykyä. Suomalainen lakiehdotus valmistuu kommentoitavaksi vuoden 2023 loppuvuodesta. Lain on määrä tulla voimaan 18.10.2024, jolloin eduskunnan hyväksynnän tulee tapahtua keväällä 2024. Yhdessä NIS2-direktiivin, CER-direktiivi muodostaa perustan turvauhkiin varatumiselle.

Vielä ei ole tiedossa, mitkä yritykset kuuluvat lain piiriin. Laissa yritykset, joita laki koskee, tullaan jakamaan  tärkeisiin ja oleellisiin. Oleellisilta yrityksiltä edellytetään ennakkoraportointia viranomaille. Tärkeitä yrityksiä viranomainen tarkastaa oman aikataulunsa perusteella. Lähtökohtaisesti yritysten jaottelu on NIS2-direktiivin mukaista.

Lain vaatimus yrityksille varautua erilaisiin turvallisuusuhkiin on laaja ja vaikeaa toteuttaa, koska ei ole tiedossa millaisia uhkia rikolliset yrityksiin tulevaisuudessa kohdistavat. Lain menestyksellinen toteutus edellyttää hyvää yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kanssa. Viranomaisten tulee ensin tehdä kansallinen riskiarvio, jonka pohjalta lain piiriin kuuluvat yritykset tekevät yrityskohtaiset riskiarviot. Näiden riskiarvioiden ja niiden aiheuttamien toimenpiteiden takia, on todennäköistä, että laille asetetaan pitkät siirtymäajat.

Kemianteollisuus ry seuraa lainvalmistelun kehitystä sidosryhmätilaisuuksissa, järjestää jäsenyrityksille informaatioseminaareja sekä viestii lainvalmistelijoille kemianteollisuuden näkökulmia.

Tästä on kyse

Akkuja ja paristoja koskevan lainsäädännön uusimisen tarkoituksena on lainsäädännön modernisointi vastaamaan uudenlaista toimintaympäristöä. Asetus julkaistiin 20.1.2023 ja sillä korvataan aiempi akkudirektiivi. Asetus on osa European Green Dealia. Siinä on eri vuosina voimaan tulevia tavoitteita mm. akkujen talteenotolle, kierrätykselle ja merkintävaatimuksille.

Kemianteollisuuden tavoite

Akkujen kehittäminen ja tuotanto ovat keskeisiä kasvutekijöitä Euroopassa, ja niihin investoidaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Tavoitteena on kehittää EU:n alueella koko akkujen arvoketjun tuotantoa, kattaen materiaalien kestävyyskriteerit täyttävän louhinnan ja jalostuksen, kennojen valmistuksen ja kierrätysliiketoiminnan.

Tavoitteena on edistää alan suomalaisten yritysten liiketoimintaa koko arvoketjussa.

Lisätiedot

Tästä on kyse

Komissio julkaisi syksyllä 2020 kestävyyttä korostavan kemikaalistrategian (Chemicals Strategy for Sustainability). Kemikaalistrategian tavoitteena on parantaa kemikaaliturvallisuutta ja tukea kestävän kehityksen mukaista kemikaalien valmistusta, innovaatioita ja investointeja. Strategian ytimen muodostavat n. 60 erilaista lainsäädäntöehdotusta REACH-rekisteröinteihin, erityistä huolta aiheuttavien aineiden laajentamiseen, aineen ominaisuuksiin perustuviin rajoituksiin ja uusiin kemikaaliluokituksiin liittyen. Osa ehdotuksista on jo toimeenpantu säädöksinä, koko strategian toteutuksen tavoiteaikatauluna on vuosi 2024.

Kemianteollisuuden kanta

Teollisuuden huolena on säädösten ennakoitavuus ja paremman sääntelyn periaatteiden noudattaminen. Strategian kymmenien säädösehdotusten läpivienti tiukalla aikataululla edellyttää sekä komissiolta että kansallisista viranomaisista mittavia resursseja. Varsinkin ehdotusten vaikutusten arviointi uhkaa jäädä pintapuoliseksi, samoin kuin ehdotettujen toimien kustannustehokkuuden ja tieteellisen perustan varmistaminen, sekä toimien turvallisuutta edistävän vaikutuksen osoittaminen. Tärkeää on saada käyntiin myös toimet innovaatioiden tukemiseen, strategisten arvoketjujen ja tuotannon pysymiseen EU:ssa, turvallisten ja kestävien tuotteiden tukemista koskeva rahoitus ja verkostot sekä osaamisen kehittämiseen tehtävät panostukset. Strategian lukuisten säädösehdotusten toteuttamisessa tulee keskittyä niihin, joilla turvallisuus aidosti voisi parantua. Resurssit yrityksissä, viranomaisissa ja EU:n instituutioissa ovat rajalliset. Ehdotusten valmistelu ja toimeenpano tulisi priorisoida ja porrastaa, jotta voidaan noudattaa paremman sääntelyn periaatteita. Strategia sisältää erilaisia kehystermejä, kuten välttämättömät käytöt, safe and sustainable by design ja yleinen riskiperustaisuus, joiden määrittely on tarpeen ennen kuin niitä sovelletaan säädöksissä. Kemikaalistrategian toimien tulisi tukea EU:n Green Dealin tavoitteita ja houkutella unioniin vihreän siirtymän investointeja. EU tarvitsee turvallisia kemikaaleja myös jatkossa esimerkiksi vetytalouden, akkuteknologioiden ja kiertotalouden ratkaisuihin.

Lisätiedot

EU:n hyväksymän, kyberturvallisuutta koskevan NIS2-direktiivin kansallinen täytäntöönpano on menossa. Suomen kansallinen lakiehdotus valmistuu kommentoitavaksi vuoden 2023 aikana. Lain on määrä tulla voimaan 18.10.2024, joten eduskunnan hyväksynnän tulee tapahtua keväällä 2024.

Laki on parannettu painos vanhasta NIS-direktiivistä. Kemianteollisuudelle uusi laki on merkittävä, koska nyt toimiala tulee direktiivin piiriin. Laissa yritykset, joita laki koskee, tullaan jakamaan  tärkeisiin ja oleellisiin. Oleellisilta yrityksiltä edellytetään ennakkoraportointia viranomaille. Tärkeitä yrityksiä viranomainen tarkastaa oman aikataulunsa perusteella.

Lain vaatimus yrityksille on varautua kaikkiin kyberturvallisuusuhkiin. Käytännössä tämä on vaikeaa ja riippuu hyvin paljon siitä, millaisia uhkia rikolliset yrityksiin tulevaisuudessa kohdistavat. Lain menestyksellinen toteutus edellyttää hyvää yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kanssa. Lisäksi yritysten välinen tiedonvaihto on tärkeää, jotta tiedostetaan uhkat mahdollisimman nopeasti.

Kemianteollisuus ry seuraa lainvalmistelun kehitystä sidosryhmätilaisuuksissa, järjestää jäsenyrityksille informaatioseminaareja sekä viestii lainvalmistelijoille kemianteollisuuden näkökulmia.

Tästä on kyse 

EU:n teollisuuspäästödirektiivi (IED) on ympäristöluvituksen perusdokumentteja eli sen uudistamisella on välitöntä vaikutusta yritysten ympäristölupavelvoitteisiin. Direktiivin uudistamistyötä on valmisteltu EU:n komissiossa pari vuotta ja se pohjaa EU:n Green Dealin Zero Pollution, Climate Neutrality, Biodiversity ja cleaner, more Circular Economy –tavoitteisiin. Komissio julkaisi direktiivin uudistusehdotuksen keväällä 2022. Teollisuuspäästödirektiivi on taustadirektiivi BAT- Best Available Technologies –asiakirjoille, joiden mukaan säädetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa eri toimialoille ja toiminnoille yhtenäisesti ympäri Eurooppaa.  

Kemianteollisuuden tavoite 

Teollisuuspäästödirektiivi on yksi merkittävimmistä kemianteollisuuden laitoksien toimintaa ohjaavista direktiiveistä. Direktiivi koskee Suomessa yli 80 kemianteollisuuden laitosta. 

Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksille on tehty kysely alkukesästä 2022 koskien komission ehdotusta EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutoksiksi. Yleisesti ottaen yrityksissä nähtiin ehdotus varsin haastavana, joka osittain lisää kustannuksia tai ei ole toimenpantavissa ilman merkittäviä tai vielä olemattomia uusia innovaatioita. Toisaalta koettiin, että ehdotus lisää byrokratiaa, lupakäsittelyn kuluvaa aikaa ja kustannuksia, mutta kuitenkin niin, että toimintaa on mahdollista jatkaa ja koituvat kustannukset ovat osittain järkevässä suhteessa vaatimuksiin. Kaikkein kriittisimmin yritykset suhtautuvat vaatimukseen soveltaa lupamenettelyssä tiukimpia mahdollisia päästöraja-arvoja, jopa niin, että joissakin yrityksissä sen pelätään heikentävän kannattavuutta ja toisaalta kemianteollisuuden luonteen mukaisesti kaikkia parametrejä ei ole yksinkertaisesti mahdollista ajaa alarajoille. Esimerkiksi, jos jonkun päästön puhdistusta lisätään, voi energiankulutus kasvaa. Erityistä huolta kemianteollisuuden piirissä on herättänyt komission kasvavat vaatimukset erilaisten tietojen julkisuudesta. Kemianteollisuus peräänkuuluttaa etenkin turvallisuuteen liittyviä syitä liiketoimintasalaisuuksien ohella tiedon salassapidettävyydestä.  

Ainoastaan innovaatioiden edistäminen nähtiin selkeästi positiivisena uutena mahdollisuutena, joskin senkin keskeisiin elementteihin, liittyy toistaiseksi epävarmuuksia, joiden vuoksi yksikään yritys ei varmuudella aikonut mahdollisuutta hyödyntää. Jotta yritykset todella voivat tarttua mahdollisuuteen ja edistää uusien innovaatioiden syntymistä, ehdotusta tulisi vielä hieman täydentää. Uuden tekniikan kehittämiseen liittyy aina riski myös epäonnistumisesta ja tämä on syytä ottaa ehdotuksessa huomioon kannustavin eikä epäinnostavin elementein. 

Teollisuuspäästödirektiivi tulee laajentamaan soveltamisalaansa monella saralla. Kemianteollisuuden näkökulmasta keskeistä ovat päätökset akkuarvoketjun sekä vetylaitosten suhteen. .  

Kemianteollisuus on ollut aktiivinen jäsen kansallisessa taustaryhmässä ja jatkaa trilogineuvottelujen seuraamista. 


Tilanne ja aikataulu

EU:n komission ehdotus uudistetuksi teollisuuspäästödirektiivistä annettiin huhtikuun alussa 2022 ja kesän 2023 aikana niin Neuvosto kuin Parlamentti pääsivät yleisnäkemyksiinsä. Nyt syksyllä 2023 on vuorossa trilogi-vaihe jonka odotetaan johtavan direktiivin hyväksymiseen viimeistään alkuvuodesta 2024. Kansallinen täytäntöönpano alkaa alkuvuodesta 2024 ja jäsenmaalla on 2 vuotta aikaa säätä direktiiviehdotuksesta kansallisessa lainsäädännössä. Suomessa kyse on pitkälti Ympäristönsuojelulaista.  

Teollisuuspäästödirektiiviin liittyen syksyllä 2022 julkaistiin tuorein kemianteollisuuden BAT eli WGC kemianteollisuuden jätekaasuja koskeva BAT-päätelmä. Tämä BAT on tällä erää keskeisin BAT suurelle osalle kemianteollisuuden laitoksia. 

Vaikutamme osallistumalla: 
Ympäristöministeriön kansallisen taustaryhmän työhön 
Edistämme viestejämme Ceficin työryhmissä 
 

Lisätiedot ja materiaalit:

Yleiskatsaus teollisuuspäästödirektiiviin Euroopan komission sivuilla 

Lataa direktiiviehdotus täältä

Neuvoston päätökset kohti trilogeja.

Konsultaatiovastaus 22.6.2022 
 

Lisätiedot

Uusittu VAK-laki on tullut voimaan 1.9.2023 ja nyt se muodostaa kokonaisuuden kaikkien neljän kuljetusmuodon – tie-, rautatie-, alus- ja ilmakuljetusten – vaatimuksista. Tavoitteena on sujuvoittaa sääntelyä sekä poistaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia. Suomen kansallinen VAK-laki on linjassa nykyistä paremmin kansainvälisten säädösten kanssa. Ennen kaikkea laki pyrkii parantamaan kuljetusten turvallisuutta Suomessa.

VAK-laki on laaja ja kattaa suuren määrän erilaisia toimintoja. VAK-lain ja siihen liittyvän asetuksen lisäksi tarvitaan Liikenne- ja viestintävirastolta tarkempaa ohjeistusta, miten toiminnanharjoittajien tulee kussakin tilanteessa menetellä. Lisäksi viranomaiselle (Traficom) siirtyy lain valvontavastuu. Nämä korostavat viranomaisen kasvavaa osallistumista kuljetusturvallisuuteen ja yritysten lisääntyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Vaarallisten aineiden tilapäinen säilytys saa laissa yhtenevät raamit. Tätä varten tehtävät pelastussuunnitelmat ja turvallisuusselvitykset parantavat niin yritysten kuin viranomaisten kykyä reagoida vaaratilanteisiin ja ennen kaikkea auttavat ehkäisemään niitä. Toisaalta tämä edellyttää kaikilta osapuolilta nykyistä enemmän työtä ja resursseja.

Laissa kiinnitetään paljon huomiota niin kuljettajien kuin kuljetuksista vastaavien yritysten kemikaali- ja turvallisuusosaamiseen. Yritysten turvallisuusneuvonantajien roolin merkitys kasvaa.

Tästä on kyse 
EU komissio on valmistellut toimintasuunnitelman saasteettomuudesta (Zero Pollution action plan). Tavoitteena on entistä paremmin ennaltaehkäistä, hoitaa, seurata ja raportoida veden, ilman ja maaperän saastumista. Pyrkimyksenä on myös eriyttää talouskasvu ja päästöjen lisääntyminen, vahvistaa ympäristön suojelun, kestävän kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin yhteyttä ja valtavirtaistaa zero polution -ajattelu osaksi kaikkea sääntelyä. 

Zero Pollution toimii lähtölaukauksena ja läpileikkaavana ajatuksena tuleville lainsäädäntöhankkeille. Se vaikuttaa eri aloitteisiin energian, teollisuuden, liikkumisen, maatalouden, biodiversiteetin ja erityisesti ilmastoasoiden sekä kemikaalistrategian saralla. Zero Pollution on keskeinen osa EU:n Green Dealia. 

Zero Pollution paketti pitää sisällään useamman direktiiviehdotuksen tai uudistusehdotuksen kuten yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistamisen, juomavesidirektiivin, terve maaperädirektiivin sekä vesiin liittyvien ympäristötavoitteiden  

Kemianteollisuuden kanta 
Kemianteollisuus on vahvasti sitoutunut ns. ”preventing harm to humans and environment” -periaatteeseen ja pyrkii jatkuvaan parantamiseen tuotantonsa päästöjensä vähentämisessä. Tämä toiminta on todennettavissa Responsible Care -indikaattoreidemme avulla. Kemianteollisuuden tuottamat tuotteet ja ratkaisut ovat keskeisessä roolissa tavoiteltaessa Zero Pollution -tavoitetta, joka EU:n komission mukaan ei tarkoita nollapäästöjä, vaan potentiaalisten haittojen ja hyötyjen tasapainoa, nettovaikutuksen ollessa positiivinen. 

Oleellista Zero Pollution -tavoitteen toteutumisen kannalta on laaja yhteistyö ja eri toimijoiden välinen avoin vuoropuhelu, jotta mahdollistamme toimivan politiikkakehyksen, joka mahdollistaa ne mittavat investoinnit, joita Green Dealin kokonaisuuden toteuttaminen tulee vaatimaan. Tämä politiikkakehikko tulee rakentaa olemassa olevan ja toimivaksi havaitun lainsäädäntökokonaisuuden varaan. 

Kemianteollisuus seuraa etenkin yhdyskuntajätevesidirektiiviehdotusta sekä maaperän terveyttä koskevaa direktiiviehdotusta.  

Tilanne ja aikataulu 
EU:n komissio julkaisi Zero Pollution Action Plan- konseptinsa toukokuussa 2020.  Lokakuussa 2022 julkaistiin uusi Zero Pollution -paketti koskien ilmanlaatua, yhdyskuntajätevesiä sekä muutoksia vesipuitedirektiivin ainelistauksiin. Kesällä 2023 julkaistiin maaperän terveyttä koskeva direktiiviehdotus. 

Lisätiedot ja materiaalit:
Lue lisää Zero Pollution –toimintasuunnitelmasta

Maaperä

Osana Green Dealia EU julkaisi Maaperästrategian vuonna 2021 ja sen visiona on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki EU:n maaperän ekosysteemit ovat terveitä ja siten entistä kestävämpiä, mikä edellyttää hyvin määrätietoisia muutoksia tällä vuosikymmenellä.

Lisätiedot

Tästä on kyse

Kemianteollisuus tarvitsee tulevaisuudessa huomattavat määrät vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä ja erityisesti vaihtoehtoja neitseellisille fossiilisille raaka-aineille ja energialle. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi kaikki talteen otettu hiilidioksidi, kierrätetty/uusiokäytetty hiili sekä kestävät biopohjaiset hiilen lähteet. Lisäksi kemianteollisuus tarvitsee huomattavat määrät uusiutuvaa ja vähähiilistä vetyä. Myös epäorgaanisen kemian puolella on suuri tarve löytää parhaita materiaaliratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä kasvavasta tarpeesta ovat akut ja akkukemikaalit.

Neitseellisestä fossiilisesta raaka-aineista irtautuminen edesauttaa usein myös riippuvuutta tuonnista. Raaka-aineilla on joissain tapauksissa myös yhteys energiantuotantoon. Nykyaikaisilla tuotantolaitoksilla hyödynnetään esimerkiksi raaka-aineen jalostuksessa syntyviä hukkalämpöjä tehokkaasti energiantuotannossa.

Uusien raaka-aineiden etsiminen on ollut käynnissä jo pidempään, uusia lähteitä on myös jo löydetty ja niitä on otettu mahdollisuuksien mukaan käyttöön. Työ on ollut kuitenkin haastavaa sillä jokainen uusi lähde pitää arvioida huolella ja usein niistä löydetään rajoittavia tekijöitä tai muita mahdollisia haasteita, joita tulee huomioida ja ratkaista, jotta vaihtoehdon kanssa voidaan edetä.

Lisäksi lainsäädännön keskeneräisyys ja nykyiset valuviat hidastavat siirtymää ja vievät investoinneilta pahimmillaan kokonaan pohjan.

Komissio julkaisi helmikuussa 2024 tiedonannon teollisesta hiilen käytöstä (ICM) ja 2040 ilmastotavoitteesta. ICM-tiedonannossa hahmotellaan erityisesti hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyötykäytön roolia tulevaisuudessa, sekä osana 2040 ilmastokehikkoa. Hiilen kiertojen rooli on tullut lähemmäksi ilmastopolitiikkaa ja oletettavasti tämä tulee näkymään myös jatkokeskusteluissa.

Kemianteollisuuden tavoite

Kaikkia vaihtoehtoisia kestäviä hiilen lähteitä tulee suosia neitseellisen fossiilisen raaka-aineen sijaan, ja niihin liittyviä lainsäädännöllisiä esteitä on karsittava. EU:n tuleekin varmistaa, että kierrätetyn ja uusiutuvan hiilen teknologioille laaditaan riittävän kokonaisvaltainen Circular Carbon Strategy, joka tukee ja tekee kaikista hiilen kiertoon liittyvistä teknologioista houkuttelevaa (kemiallinen ja mekaaninen kierrätys, (B)CCU-teknologiat, biopohjaiset lähteet jne).

Hiilidioksidipäästöjen laskenta päästökauppasektorin, taakanjakosektorin ja maankäyttösektorilla on nykyisin puutteellinen ja ei huomioi esimerkiksi hiilidioksidin talteen ottamista tai negatiivista päästöä kunnolla. Komissio onkin tunnistanut aivan oikein päästökaupan yhdeksi keskeiseksi elementiksi tulevaisuudessa. Laskentasäännöt tulisi korjata, jotta hiilidioksidin talteenottoon liittyvät tekniikat yleistyisivät ja mahdollistaisivat uusia raaka-ainevaihtoehtoja. Lisäksi hiilenpoistosertifikaattien roolia tulisi selkeyttää. Sertifikaatit voisivat olla yksi tapa kytkeä hiilenpoistot päästökauppajärjestelmään, mikä voisi parhaimmillaan ratkaista laskentaan liittyvää haastetta.

Lainsäädäntökehikon tulisi myös suosia vetytalouden kehittymistä ja huomioida vihreä vety sekä muut päästöttömät vedyn tuotantotavat. Lisäksi teollisuuden sivutuotteena syntyvän vedyn tulee olla hyväksyttävää ja uusiutuvaksi rinnastettavaa. Vihreän vedyn tuotannossa tulee säilyttää riittävä joustavuus sääriippuvaisen uusiutuvan energian käytössä.

Liian tiukkaa teknologista ohjausta ei tarvita. Joissain tilanteissa on kuitenkin perusteltua kohdistaa lainsäädännöllistä ohjausta tiettyjen uusien teknologioiden tai ilmastoystävällisten tuotteiden edistämiseksi. Esimerkiksi advanced biofuels -kategorian kaksoislaskenta on perusteltua, jotta kehittyneimpiä polttoaineita saadaan laajempaan käyttöön. Muuten kertoimista tulisi luopua ja pyrkiä todellisiin päästövähennyksiin laskennallisten sijasta.

Kemianteollisuudelle on tärkeää, että kestävyyssäännöt uusiutuville polttoaineille säilytetään muuttamattomina nykyisten ja suunnitteilla olevien investointien toimintakyvyn säilyttämiseksi. Pitkäjänteinen ja ennakoiva politiikka on oleellinen lähtökohta laajemminkin teollisille investoinneille.

Investointitukien tarve tulee olemaan valtava. On kuitenkin tärkeää säilyttää EU:n sisällä kaikille jäsenmaille pääsy tukiin ja välttää jäsenmaiden välisiä tukikilpailuja. Esimerkiksi ”hiilidioksidipankki” tukimuotona voisi olla tästä kulmasta perusteltu ratkaisu.

Kilpailukykyien teollisuus mahdollistaa raaka-ainemurroksen ja hiilen kiertojen toteutumisen. Tähän liittyviä kulmia on eritelty tarkemmin kemianteollisuuden 2040 näkemyksissä.

Kemianteollisuus ry:n lausunnot

Täältä löydät kaikki kannanottomme: