Vaikutamme
Tehtävämme on edistää kemianalan yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Teemme näin tuomalla näkökulmamme sääntelyyn ja julkiseen rahoitukseen.
Täältä löydät keskeisimmät edunvalvontateemamme.
Mistä on kyse? Mikä on tavoitteemme? Keneltä saat lisätietoja?
Jäsenemme voivat lukea lisätietoa edunvalvontatyömme etenemisestä KemiaExtrassa.
Investointeihin vauhtia
Tarvitsemme yli hallituskausien menevän teollisuuspoliittisen strategian ja sitä tukevan toimintaympäristön sekä rahoitusmekanismin, jolla voimme varmistaa teollisten investointien toteutumisen. Investointien verokannuste on oikea toimenpide. Sitä tukemaan tarvitaan rahoitusohjelma, johon tehty 400 miljoonan euron elinkeinopoliittinen varaus on hyvä alku. Sitä tulee laajentaa, jotta uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyvää riskiä voidaan jakaa. Rahoitusohjelman avulla Suomesta tulee houkuttelevampi investointikohde. Päätös sähköistämisen tuen lopettamisesta tulee kumota. Samoin polttoaineiden jakeluvelvoite tulee palauttaa aiemmin päätetylle tasolle.
Luvitus kuntoon
Luvituksen sujuvuus ja ennakoitavuus ovat keskeisessä roolissa investointien saamiseksi ja eteenpäin viemiseksi Suomessa. Yritysten täytyy voida luottaa siihen, että ympäristöviranomaisten antama ympäristölupa pitää, eivätkä valitukset kaada sitä tai pitkitä prosesseja vuosien mittaiseksi. Ympäristöhallinnon lupakäsittelyn resursseja tulee lisätä ja lupahakemuksen käsittelyn kestolle säätää sitovat määräajat (maksimissaan 12 kuukautta). Samoin valitusten käsittelyä tulee tehostaa oikeuslaitoksen resursseja lisäämällä. Uuteen valtion lupavirastoon tulee saada tehokkaat ja ripeät käsittelyprosessit ja riittävä osaaminen.
TKI-rahoitus yritysvetoisesti
Tutkimus, kehitys ja innovaatiot ovat yhteiskuntamme uudistumisen moottori ja hyvinvointimme edellytys. Ilman TKI-toimintaa ei ole uusia tuotteita, palveluita ja toimintamalleja – siis kaikkea sitä mikä tekee Suomesta kilpailukykyisen. Hallituksen tulee Business Finlandin rahoitusinstrumenttien ja teknologiaohjelmien kautta fokusoida rahoitusta kemian alan yrityksiin, koska ne ovat avainasemassa puhtaan siirtymän toteutumisessa. Esimerkiksi vety, akut, kemiallinen kierrätys, bioteknologia ja innovatiivinen lääkekehitys ovat kaikki kemian alaa ja tärkeitä uudistumisen ja kasvun vetureita Suomessa.
Työllistämiskynnys matalaksi
Suomi tarvitsee lainsäädännön vientivetoisesta työmarkkinamallista hallituksen asettamassa aikataulussa. Vientivetoinen malli tukee osaltaan Suomen kustannuskilpailukykyä ja työllisyyttä. Hallitusohjelmaan sisältyy edelleen merkittäviä ja tärkeitä talouskasvua ja kilpailukykyä tukevia työmarkkinauudistuksia, jotka osin koskettavat erityisesti pk-yrityksiä. On erittäin hyvä, että työllistämiskynnystä alentavia muutoksia viedään eteenpäin. Myös välillisiä työvoimakustannuksia on mahdollista laskea, kun työttömyysturvan uudistukset painavat väistämättä työttömyysvakuutusmaksuja tulevaisuudessakin alaspäin. Jos tämä hyöty tulisi työnantajille ja palkansaajille, työllistämiskynnys laskisi ja ostovoima kasvaisi.
LUMA-strategian toimenpiteet käyntiin
Hallitusohjelmaan kirjatun LUMA-strategian toimenpiteet tulee viipymättä priorisoida ja käynnistää. Opettajien LUMA-osaamista on kehitettävä ja matematiikan viikkotuntimäärää lisättävä perusopetuksen toiselle vuosiluokalle. Oppitulokset laskevat. On selvitettävä, mitä verrokkimaissa, esimerkiksi Virossa, tehdään toisin. Ammatillisiin perustutkintoihin on luotava joustoa vastaamaan työelämän tarpeisiin ja esimerkiksi akku- ja vetyinvestointien vaatimiin osaamistarpeisiin. Aikuisten alanvaihtajien ja ulkomaalaisten osaajien muuntokoulutus on varmistettava, jotta työelämään pääsee nopeasti.
Jykevämpää EU-vaikuttamista
Suomen EU-edunvalvonta kaipaa ryhtiliikettä. Suomen nykyiset EU-linjaukset ovat hyvät, nyt on siirryttävä sanoista tekoihin. Tarvitaan kokonaisvaltaista, koko EU:n agendan sisältävän lainsäädännön sekä ennakoivan lähestymistavan luomista. Tähän asti edunvalvonta on ollut liian reaktiivista. Hallituksen tulee yhdessä elinkeinoelämän kanssa miettiä etukäteen kansallisia, tärkeitä teemoja, joihin Suomi haluaa vaikuttaa. Ja tehdä sitä vaikuttamista silloin, kun on vielä mahdollista – eli mahdollisimman etu-painotteisesti. EU-päätöksenteon keskiöön on nostettava kilpailukyky, ja jatkuvan lisäsääntelyn sijaan tulee keskittyä nykyisen lainsäädännön implementointiin.
