Huoltovarmuudessa katsotaan lähelle ja kauas - ja opitaan kokemuksista

Uutiset | 17.09.2020

Huoltovarmuuskeskuksen Öljypooli ja sen Maakaasujaosto vastaavat öljy- ja maakaasualan varautumis- ja valmiussuunnittelusta. Niiden poolisihteerinä toimiva Kemianteollisuus ry.:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen kertoo, miten varmistetaan öljyn ja kaasun saatavuus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kriiseistäkin voi oppia.

Öljypooli kehittää varautumista ja jatkuvuudenhallintaa raakaöljyn ja valmiiden tuotteiden maahantuonnista aina loppukäyttäjälle saakka. Öljypoolin toimintaan osallistuvat yritykset edustavat monipuolisesti maahantuontia, öljynjalostusta, terminaaleja, logistiikkaa ja jakelua.

Öljypooliin kuuluu myös Maakaasujaosto. Kaasun maahantuonnista, siirrosta, jakelusta ja markkinoinnista huolehtivien toimijoiden lisäksi jaostoon kuuluu huoltovarmuuskriittisiä loppukäyttäjiä, kuten suuria teollisuuslaitoksia ja energialaitoksia.

- Pyrimme varmistamaan, että Suomi saa lähivuosien häiriötilainteissakin tarvitsemansa kaasun ja öljyn. Samalla pyrimme ennakoimaan lähivuosikymmenten kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimia toimenpiteitä, sanoo poolisihteeri, Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikkö Jouko Kinnunen Huoltovarmuuskeskuksen Varmuuden vuoksi-sivustolla. 

Lähivuosikymmenten muutosajureista tärkein on Kinnusen mukaan fossiilisista polttoaineista luopuminen ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Toinen suuri muutosajuri on digitalisaatio ja yhteiskunnan lisääntynyt sähköriippuvuus. 

- Hiili ja öljy ovat olleet huoltovarmuuden kannalta erinomaisia varapolttoaineita hyvän säilyvyytensä ansiosta. Vaikka ne eivät varastoituna edes tuottaisi päästöjä, tulevaisuuden lämpövoimalaitokset eivät enää välttämättä pysty käyttämään niitä, sillä niiden monikäyttöisyys vaatisi liian kalliita investointeja. 

Toisin kuin voisi luulla, sähköriippuvuus lisää myös öljyalan varautumistarvetta varavoimalaitteiden ja niiden tarvitseman polttoaineen muuttuessa entistä kriittisemmiksi.

Jouko Kinnunen sanoo öljypoolin yritysten, erityisesti Nesteen ja ST1:n, olleen aktiivisia uusien teknologioiden ja polttoainelaatujen kehittämisessä. Varapolttoainekysymykseen etsitään ratkaisuja sekä EU:n tasolla että kansallisesti.

Isot yritykset ovat tehneet jo pitkään varautumistyötä, sillä öljy ja kivihiili ovat olleet yhteiskunnan kannalta keskeisiä polttoaineita. Riskiarvioihin ovat tulleet viime vuosina mukaan myös kyberuhkat, hybridivaikuttaminen ja isot häiriöt maailmanmarkkinoilla ja kotimaassa.

Ja sitten tuli globaali koronapandemia. Se on näkynyt vahvasti Öljypoolissa ja Maakaasujaostossa keväästä alkaen. On siitä jotain hyvääkin seurannut.

- Pandemia on lisännyt ymmärrystä eri toimialojen keskinäisistä riippuvuuksista. Nyt pitää ottaa nopeata oppia kevään kokemuksista ja miettiä, miten varautumista tulisi parantaa pandemian mahdollisten myöhempien aaltojen – ja muiden vastaavien poikkeustilanteiden – varalta.

Lue koko juttu Huoltovarmuuskeskuksen Varmuuden vuoksi-sivulla. 

Katso myös
Blogit | 18.09.2020

Vesa Kettunen, Kemira: Talousvetesi ei tule vain “hanasta”

Blogit | 11.09.2020

Mirva Ojala: Koronaoppeja ja hyvää tahtoa

Kannanotot | 10.09.2020

Kemianteollisuus ry:n lausunto hallituksen esityksestä laeiksi kemikaalilain sekä kosmeettisista valmisteista annetun lain 16 ja 20 §:n muuttamisesta

Kannanotot | 31.08.2020

Kemianteollisuuden lausunto: hallituksen esitys laiksi räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna