Kemianteollisuuden lausunto Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendasta

Kannanotot | 13.04.2018

Lausunto annettu 13.4.2018 maa- ja metsätalousministeriölle (Lausuntopalvelu)

Kemianteollisuus kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendasta.

Vastaamme lausuntopyynnössä annettujen kysymysten pohjalta.

  1. Motivaatio, tavoitteet ja määrittelyt:
    • Ovatko tavoitteet selkeät? Määritelläänkö sininen biotalous selkeästi?

Tavoitteet ja määrittelyt ovat selkeät. On erityisen ilahduttavaa, että kehittämissuunnitelmassa on nostettu esiin tavoite vahvistaa ja vauhdittaa yrityksiä palvelevaa tutkimusta ja osaamista. On hyvä tunnistaa, että sininen biotalous (kuten biotalous yleensäkin) on Suomelle merkittävä tulevaisuuden kasvuala.

Yhteiskunnan voimavaroja, toimenpiteitä sekä tutkimusta ja osaamista tulee suunnata nykyistä paremmin tukemaan yritysten kasvua ja uudistumista sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista ja kehittämistä.

  1. Visio 2025:
    • Onko visio riittävän kunnianhimoinen?

Visio on hyvin kunnianhimoinen. Mielellämme näkisimme myös kestävät uudet liiketoimintamallit osana visiota.

Onko tarpeen rajata visio pelkästään suomalaisiin toimijoihin? Monesti tutkimusryhmät ja yritykset ovat kansainvälisiä, ja muiden toimijoiden osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen on järkevää ja tärkeää parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

  1. Painopisteet tutkimukselle ja osaamiselle kestävän kehityksen näkökulmasta:
    • Mitkä esitetyistä monista painopisteistä ovat liiketoiminnan kehittämisen kannalta kaikkein tärkeimmät ja potentiaalisimmat? Puuttuuko jotakin oleellista?

On hyvä, että teemoissa on havaittu selkeä riippuvuus/päällekkäisyys. Erityisesti ruoka-, vesi- ja energia-asioita kannattaa tarkastella kokonaisuutena.

Kestävän ruuantuotannon painopistealueella on keskeistä tuotteiden ja tuotannon arvon nostaminen, mikä onkin nostettu lyhyen aikavälin tavoitteeksi. Tämä voisi olla myös pitkän aikavälin tavoite, sillä asiaan liittyvät investoinnit ovat pitkäaikaisia, eikä asian tärkeys vähene tulevaisuudessa, päinvastoin. Niukkenevien resurssien ohjaaminen mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteisiin, joissa niistä saadaan eniten irti, on tulevaisuudessa nykyistäkin tärkeämpää.

Kiertotalouden hengessä sivuvirtojen hyödyntäminen ja jalostaminen korkean arvon tuotteiksi sekä yleisesti tuotteiden jalostusarvon nostaminen on yritysten kannalta tärkeää ja olennaista. Tässä toimivat hyvänä apuna erilaiset teolliset symbioosit ja teollisuuspuistot sekä näiden synnyn mahdollistavat luvitus- ja kaavoitusasiat. Lainsäädännön tulee olla kierto- ja biotalouden mahdollistaja, ei hankaloittaja.

Puhtaan veden saatavuus on ja tulee olemaan yksi keskeisistä ja kriittisistä, kansainvälisiä ratkaisua vaativia ongelmista. Suomalaisilla yrityksillä on tähän ongelmaan ratkaisuja ja annettavaa. Lyhyen aikavälin painopisteistä "Vettä säästävät ja kierrättävät teollisuuden teknologiat ja ratkaisut" ovat avainasemassa. Esimerkiksi kemianteollisuuden alan yritykset ovat tehneet valtavasti työtä vedenkulutuksen vähentämisessä.

Edullisen ja puhtaan energian osa-alueelta on nostettu pitkän aikavälin tavoitteeksi uusiutuva bioenergia ja erityisesti biokaasuekosysteemin kytkeminen siniseen biotalouteen. Yritysten kestävälle liiketoiminnalle ja Suomen hyvinvoinnille on keskeistä kestävästi tuotetun energian saatavuus. Fossiilisista energianlähteistä luopumisen myötä uudet bioenergian lähteet ja niiden kehittäminen ovat keskeisessä roolissa.

Terve ja monimuotoinen ympäristö -painopistealueella suomalaisten yritysten jätevesien käsittelyosaaminen on huippuluokkaa. Uusien teknologioiden hyödyntäminen ja kehittäminen sekä ravinteiden ja energian talteenotto ja hyödyntäminen ovat selkeä ja tärkeä tutkimus- ja kehittämiskohde.

  1. Painopisteet sinisen biotalouden liiketoiminnan kasvun edellytyksistä:
    • Mitkä esitetyistä toimenpiteistä ovat kaikkein tärkeimmät? Puuttuuko jotakin oleellista?

Esille tuoduista ja tunnistetuista viidestä painopistealueesta kaikki ovat tärkeitä, mutta yritysten kannalta erityisen olennaisia ovat fiksu hallinto ja strategiset kumppanuudet. Yritysten toiminnan, investointien ja liiketoiminnan kannalta ovat erityisessä roolissa 1) tietoon perustuva, kehittämisen mahdollistava sääntely 2) kestävän yritystoiminnan mahdollistaminen sekä 3) tutkimusrahoitusten suuntaaminen yritysten osaamisen kannalta keskeisiin tutkimus- ja kehityskohteisiin.

Yritysten toiminnan kannalta on tärkeää varmistaa kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö.

Strategiset, yli yritys-, tieteenala- ja toimialarajojen menevät kumppanuudet ovat olennaisia luotaessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Uudet innovaatiot syntyvät rajapinnoissa. 

  1. Agendan toimeenpano, päivitys ja vuoropuhelun varmistaminen:
    • Onko esitetty toimintamalli riittävä? Miten toimintamallia voisi parantaa? Mitä ryhmiä ja organisaatioita pitäisi olla mukana?

Esityksessä listattu toimintamalli on varsin kattava.

Sinisen biotalouden ohjausryhmä on varmastikin oikea taho vastaamaan agendan eteenpäin viemisestä. Ryhmää olisi hyvä vahvistaa elinkeinoelämän edustuksella, esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja/tai kemianteollisuuden edustajalla. Yksittäisten yritysten mukaan ottaminen valmistelussa on ollut hyvä idea, ja on hienoa, että yrityksiltä on saatu työpajoissa ja haastatteluilla esiin niiden konkreettisia tarpeita.

Pia Vilenius, 
Kemianteollisuus ry 

Katso myös
Uutiset | 29.11.2018

Gasum ja Algol Chemicals uraauurtavaan yhteistyöhön kierrätysravinteissa

Uutiset | 22.11.2018

Tulevaisuuden palasia – kiertotaloutta Heurekassa 24.11.2018

Uutiset | 19.11.2018

Kinkkutemppu tulee taas - kierrätä joulukinkun paistinrasvat uusiutuvaksi polttoaineeksi

Uutiset | 15.11.2018

Gasum ja Lidl yhteistyöhön - tavarakuljetukset myymälöiden omilla biojätteillä

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Vaikuttaminen
KTM, VTK

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi