Pia Vilenius: Kiertotalous on globaalia

Blogit | 30.10.2018

Niukkenevat resurssit, ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ja tarvittava kuluttajakäyttäytymisen muutos ovat globaaleja ilmiöitä. Siksi myös ratkaisuja pitää miettiä yhdessä ja oppia muilta. Niin saadaan aikaan muutos.

Viime viikolla kokoontui 1 300 kiertotalouden asiantuntijaa yli 80:maasta Japanin Yokohamassa World Circular Economy Forumissa. Konferenssissa jakettiin hyviä käytäntöjä ja mietittiin yhdessä, mitä näille haasteille on tehtävissä - paitsi kunkin osallistujan omassa maassa, myös maailmanlaajuisesti. Oli hienoa päästä keskustelemaan esimerkiksi Beninin entisen ympäristöministerin kanssa ongelmista, joita afrikkalainen valtio kohtaa matkallaan kohti kiertotaloutta, kun elämiseen tarvittavista perustarvikkeistakin on pulaa. Tai japanilaisen kollegan kanssa siitä, kuinka uutta ja vähäistä kotitalousjätteen kierrätys on maassa, jossa on jo vuosikymmeniä tehokkaasti kierrätetty auto- ja muun teollisuuden raaka-aineita.

Vaikka ongelmat ovat yhteisiä, on hyvä muistaa vaikkapa aasialaisen ajattelutavan erilaisuus verrattuna länsimaiseen, esimerkiksi suomalaiseen. Meitä motivoivat usein eri asiat. Konferenssissa japanilaiset nuoret kertoivat omista visioistaan vuodelle 2050. Eräs tyttö kertoi visionsa siitä, miten myyntiautomaattien täyttämässä maassa voisi tyhjät pullot palauttaa samaan automaattiin ja saada palkkioksi vaikka huvipuistolippuja. Meillä Suomessa on totuttu siihen, että kierrätysmateriaalit palautetaan maksutta, ja esimerkiksi pakkausten ja paperin kierrätys toimii hyvin. Pari vuotta sitten, kun pakkausjätteen keräysverkostoa perustettiin Suomeen, kunnat aloittivat laajoja vaikuttamiskampanjoita saadakseen muovipakkausten keräyspisteen. Meitä suomalaisia ei tarvitse palkkioilla motivoida kierrättämään: se on meillä verissä ja sille on pitkät perinteet. Toisin voi olla muissa maissa, ja siksi ratkaisutkin pitää räätälöidä paikallisesti.

Saimme kuulla myös ratkaisuista globaaliin muoviongelmaan. Kehittyviin maihin on perustettu mikrotalouksia, joissa tarjotaan köyhille mahdollisuus kerätä muovia rannoilta ja muualta ympäristöstä ja saada painon mukaan vastineeksi "kaupasta" ruokaa, pesuaineita ja muita tarvitsemiaan hyödykkeitä. Varmasti kannattavaa paikallisille.

Myös kansainväliset suuryritykset ovat lähteneet mukaan. Eräs virvoitusjuomavalmistaja on sitoutunut käyttämään 2030 mennessä juomapullojensa materiaalina 50 % kierrätysmuovia. Heillä on myös Japanissa sitoumus, että yritys kerää talteen ympäristöstä vähintään saman määrän pulloja kuin on myynyt. Voi kuulostaa markkinointikikoilta, mutta isoilla yrityksillä on mahdollisuus näyttää esimerkkiä ja tehdä isoja asioita.

Japani on sitoutunut isosti edistämään kiertotalouden toteuttamista, kuten Suomikin. Japani on ensi vuonna G20-puheenjohtajamaa, ja on avainasemassa vaikuttamassa globaaleihin ratkaisuihin ja sitoumuksiin. Suomella on ensi vuonna EU-puheenjohtajuuskausi ja merkittävä paikka vaikuttaa. Askelmerkit ja yhteinen tahtotila järkevämpään resurssien käyttöön ja kiertotalouteen siirtymiselle on. Nyt tarvitaan vain isoja konkreettisia tekoja. Yhdessä.

Pia Vilenius
Johtava asiantuntija, Bio- ja kiertotalous

Katso myös
Uutiset | 29.11.2018

Gasum ja Algol Chemicals uraauurtavaan yhteistyöhön kierrätysravinteissa

Uutiset | 22.11.2018

Tulevaisuuden palasia – kiertotaloutta Heurekassa 24.11.2018

Uutiset | 19.11.2018

Kinkkutemppu tulee taas - kierrätä joulukinkun paistinrasvat uusiutuvaksi polttoaineeksi

Uutiset | 15.11.2018

Gasum ja Lidl yhteistyöhön - tavarakuljetukset myymälöiden omilla biojätteillä

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Vaikuttaminen
KTM, VTK

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi