Hyppää sisältöön

Hiilen kierrot keskiössä EU-komission 2040 ilmastotavoitteissa

EU-komissio julkaisi tänään (6.2.2024) ilmastotavoitteen vuodelle 2040. Sen yhteydessä julkaistiin myös avaus siitä, miten siirryttäisiin kokonaisvaltaiseen hiilen kiertojen hallintaan. Tämä on linjassa kemianteollisuuden omaehtoisen tavoitteen kanssa olla luontopositiivinen hiilineutraali toimiala.   

Tiedonanto hiilen kiertojen kokonaisvaltaiseen hallintaan avaa näkymiä myös kemianteollisuuden tulevaisuuden raaka-aineratkaisuille. Pidämme kehitystä erittäin tervetulleena. Aihe olisi pitänyt kytkeä paremmin ilmastokeskusteluun jo huomattavasti aiemmin, sillä esimerkiksi kemianteollisuuden raaka-ainemurros tulee vaatimaan vaihtoehtoisia hiilen lähteitä neitseellisille fossiilisille raaka-ainelähteille.

Nykyinen ilmastolainsäädäntö ei tue tätä riittävästi. Hiili tulisi pystyä pitämään mahdollisimman pitkään kierrossa. Siten saataisiin päästövähennyksiä ja teknisiä hiilinieluja muiden vaihtoehtojen rinnalle.  

On keskeistä, että pelisäännöt luodaan niin, että teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky varmistetaan ja tuotanto ei valu Euroopan ulkopuolelle. Teollisuuden kustannukset tulevat nousemaan huomattavasti tulevaisuudessa, mikä selittynee valtavilla investointitarpeilla. Tästä syystä onkin tärkeää, että teollisuudelle voidaan taata riittävä suojaus nykyisen teollisuuden uudistumiselle, sekä vakaa investointiympäristö, riittävä rahoitus ja sujuva luvitus, jotta uusia investointeja saadaan toteutettua. 

Suomen vahvuus löytyy erityisesti hiilen kierrossa pitämiseen liittyvässä osaamisessa ja teknologiassa, sillä meillä ei ole tällä hetkellä saatavilla geologisia varastoja. Lisäksi Suomessa on saatavilla merkittävästi biopohjaista hiilidioksidia, sekä hyvät mahdollisuudet tuottaa puhdasta vetyä. Näihin tekijöihin, kun lisätään vielä toimitusvarma, vähäpäästöinen ja hinnaltaan kilpailukykyinen energia, niin pohja kasvavalle liiketoiminnalle on valmis. 

Komission nyt julkaisemat linjaukset tulevat ohjaamaan päätöksentekoa EU:ssa tulevina vuosina. Etenkin kesän eurovaalien jälkeiseltä uudelta komissiolta odotetaan jatkotoimina päivityksiä nykyiseen ilmasto- ja energialainsäädäntöön, sekä kokonaan uusia avauksia. Suomen tulee ajaa yhteisenä rintamana mahdollisimman selkeää ja hiilen kiertoja mahdollistavaa lainsäädäntöä EU:ssa.  

Pelkästään nykyisen lainsäädännön yksityiskohdissa riittää korjailtavaa. Esimerkiksi, miten korjataan päästökaupan säännöt huomioimaan reilusti hiilidioksidin talteenotto? Miten saadaan hiilirajamekanismi huomioimaan vienti? Entä muut keinot ehkäistä investointivuotoa Euroopasta? Mikä on hiilenpoistosertifikaattien rooli tulevaisuudessa? Entä kuinka taataan järkevät säännöt puhtaalle vedylle ja vieläpä pitkäjänteisesti? Miten tuulettaa tunkkainen energiatehokkuusdirektiivi yhteensopivaksi sähköistyvän yhteiskunnan kehitykseen?  

Onneksi näihin kaikkiin kysymyksiin on löydettävissä ratkaisuja ja vaikuttaminen on edelleen mahdollista.