Uudesta päästökauppakaudesta rutistettiin sopu – Soveltaminen ratkaisee onnistumisen

Blogit | 10.11.2017

EU:ssa päästiin pitkällisen väännön jälkeen sopuun päästökaupan seuraavan kauden (2021-2030) pelisäännöistä.  Vuosittain jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee 2021 lähtien vuosittain 2,2 % nykyisen 1,74 % sijaan. Näin päästökauppasektorin päästövähennys on 43 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Valmistava teollisuus on siis vahvasti mukana talkoissa ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi.

EU:n ilmastopolitiikka on maailman kireintä, vaikka se monesti keskusteluissa pääsee unohtumaankin. Yksi keskeinen osa nyt sovittuja pelisääntöjä on kansainvälisessä kilpailussa mukana olevan teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen. Tähän pyritään ns. ilmaisjaolla. Se ei tarkoita sitä, että teollisuudella olisi vapaa päästökortti, vaan 10 % parhaan suoriutujan joukko hyötyy eniten ja muut joutuvat hankkimaan päästökiintiöitä markkinoilta, jossa oikeuksien määrä vähenee jatkuvasti. Motivaatiota toiminnan tehostamiseen siis on. Tämäkin yleensä keskusteluissa unohtuu, tai unohdetaan.

Kiertotalous tulee lisäämään energiatarvetta

Päästökiintiöiden ylitarjontaan on myös kehitetty oma mekanisminsa, ns. markkinavakausvaranto, johon aiemman kauden päästöoikeuksien ylitarjonta siirretään ja mitätöidään sovitun prosessin mukaisesti. Tähän olisi kyllä kaivattu riittävää vaikutusarviointia, mutta sitä eivät pelisäännöt sisällä. Nykyisen kaltaista ylitarjontatilannetta ei jatkossa synny. Mutta se tulee muistaa se, että varanto ei ole yksisuuntainen tie, vaan varannosta on tarkoitus tarvittaessa myös palauttaa oikeuksia markkinoille. Tämä on tärkeää muistaa kehittyvän kiertotalouden ja EU:n alueen talouskasvun myötä. Kemianteollisuus on vahvasti sitoutunut kiertotalouteen ja sen kehittämiseen, tämä vain vaatii enemmän energiaa ja prosessointia, mikä näkyy vääjäämättä tuotannon päästöissä. Ilmastopolitiikan ei tule jarruttaa siirtymistä kiertotalouteen.

Suomessa meillä on käytössä päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi, kuten monella muullakin maalla. Tämän jatkaminen myös jatkossa on nyt laadittujen pelisääntöjen mukaan voimakas suositus. Sitä ei saa meilläkään unohtaa, sillä huolimatta siitä, miten sähkö on tuotettu, on sen hintaan aina sisällytetty hiilikomponentti. Kansainvälisessä kilpailussa oleva teollisuus ei tätä pysty tuotteidensa hintoihin siirtämään.

Yksityiskohdat ratkaisevat toimivuuden

Jatkossa keskitytään päästökaupan teknisempien yksityiskohtien, kuten hiilivuotolistan sääntöjen valmisteluun. Tämä on päästökapan toiminnan kannalta kriittinen vaihe. Siinä on ymmärrettävä nykyistä paremmin eri tuotantoketjujen välisiä riippuvuuksia, muuten voidaan tehdä pahaa tuhoa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvylle. Kannattaa muistaa, että toimiva teollisuus on niin meillä kuin muualla EU:ssa hyvinvoinnin selkäranka nyt ja tulevaisuudessa. Ilman toimivaa ja kilpailukyistä teollisuutta ei meillä myöskään ole mahdollisuutta siirtyä asteittain kohti kiertotaloutta.

Sami Nikander
Sami Nikander vastaa Kemianteollisuus ry:n Vastuullisuus-tiimistä mukaan lukien energia- ja ilmastoasiat.

Katso myös
Uutiset | 02.11.2017

Lassila & Tikanojalle huippusijoitus yritysten ilmastotyötä arvioivassa raportissa

Uutiset | 31.10.2017

Gasum tunnisti ja listasi globaaleja megatrendejä

Uutiset | 26.10.2017

Kemiralle Leadership A-taso ilmastonmuutosarvioinnissa

Uutiset | 13.10.2017

Tuomo Mäkilä, ViskoTeepak: Energiatehokkuussopimus on hyvä motivaattori

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Vaikuttaminen
KTM, VTK

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi