Pauli Kallio: Uusiutuvaa polttoainetta kolibakteereista
Pauli Kallio valmisti kollegojensa kanssa propaania bakteereista ensimmäisenä maailmassa. Seuraavaksi he haluavat tehdä autojen polttoaineeksi sopivaa kaasua vedestä, hiilidioksidista ja auringon valosta.
Isoisä ja äiti biologeja, isä elintarvikekemisti. Tutkijatohtori Pauli Kallion suku on täynnä luonnontieteilijöitä, joten biokemian opinnot Turun yliopistossa eivät tulleet suurena yllätyksenä.
”Kukaan ei tähän patistellut, sillä kemia kiinnosti jo pienestä lähtien. Vanhempien töissä näkemäni laboratoriot pistivät mielikuvituksen sopivasti kuplimaan. Lisäksi olen pitänyt aina science fictionista”, Kallio taustoittaa.
Väitöskirjansa Kallio teki biokemian laitoksella bakteereista, jotka osaavat tehdä antibiootteja ja syöpälääkkeitä.
Viime vuodet hän on keskittynyt kehittämään uusiutuvia polttoaineita, joilla voitaisiin korvata öljyä, maakaasua ja kivihiiltä.
Uutiskynnyksen Kallion tutkimusryhmä ylitti, kun se onnistui ensimmäisenä maailmassa valmistamaan propaania kolibakteerien avulla. Propaani on tuttu ainesosa nestekaasusta. Se sopii myös autojen polttoaineeksi.
Turussa kehitetyssä menetelmässä bakteerit voivat kasvaa erilaisilla kasvualustoilla, periaatteessa esimerkiksi jätelietteissä.
”Tämä on vasta välitavoite. Tutkimme myös auringon valoa käyttäviä fotosynteettisiä bakteereja. Niiden avulla kaasua voitaisiin tuottaa suoraan vedestä ja hiilidioksidista auringonvalon avulla.”
Tällainen täysin puhdas tuotantomuoto olisi mullistava asia, sillä auringon säteilemää energiaa ei tarvitsisi sitoa ensin biomassaan, esimerkiksi energiakasveihin tai palmuöljyviljelmiin.
”Kaupallistaminen on vielä kaukana. Visio kuitenkin on, että energiaa tuotetaan joskus fotosynteettisten bakteerien avulla isoissa laitoksissa. Ne voitaisiin sijoittaa viljelykelvottomille alueille, esimerkiksi autiomaahan tai merelle.”
Teksti: Matti Remes
Kuva: SIni Pennanen
