Henrik Hammarén: Biokemisti etsii syitä vakaviin sairauksiin
Henrik Hammarénin tutkimus solujen viestinnästä auttaa löytämään täsmälääkeitä verisyöpiin.
Kouluaikoina syttynyt kiinnostus luonnontieteisiin vei Henrik Hammarénin opiskelemaan biokemiaa Tampereen yliopistoon.
”Bioteknologian tutkinto-ohjelma tuntui kiinnostavalta, sillä siinä oli mahdollista perehtyä monipuolisesti niin kemiaan, fysiikkaan, solubiologiaan kuin lääketieteeseenkin”, Hammarén kertoo.
Vuonna 2017 tarkastetun väitöskirjansa Hammarén teki lääketieteellisestä biokemiasta. Professori Olli Silvennoisen tutkimusryhmässä hän on tutkinut solujen välistä viestintää ja sitä, miten soluille annetut viestit siirtyvät niiden sisälle.
Tarkemmin sanottuna tutkimuskohteena ovat olleet viestejä välittävät JAK-proteiinit ja niiden mutaatiot.
”Nämä virheet voivat esimerkiksi yliaktivoida JAK-proteiineja, mikä johtaa verisolujen liikatuotantoon ja aiheuttaa siten tiettyjä verisyöpiä ja leukemioita.”
Hammarén yrittää kollegoineen ymmärtää vakavia tauteja aiheuttavien mutaatioiden toimintaa. Toisaalta tutkijat etsivät keinoja hyödyntää tutkimustuloksia täsmälääkkeiden kehittämisessä.
”Tutkimuksen lääkinnällinen hyödyntäminen on nyt toteutumassa. Meidän tehtävämme on tehdä peruslöydökset, joista lääkekehitykseen erikoistuneet kansainväliset tutkimusryhmät jatkavat eteenpäin.”
Kesällä 2018 Hammarén jätti toistaiseksi solujen viestinnän tutkimisen ja siirtyi Euroopan molekyylibiologian laboratorioon (EMBL) Saksan Heidelbergiin.
Siellä hän perehtyy uusiin tutkimusmenetelmiin, joissa hyödynnetään massaspektrometriaa ja proteomiikkaa. Ensiksi mainittu keskittyy orgaanisten yhdisteiden tunnistamiseen ja jälkimmäinen eliöiden tuottamien proteiinien kokonaisuuteen.
”Tarkoitus on opetella uusia asioita teknisemmässä perustutkimuksessa ja tuoda uutta osaamista Suomeen.”
Teksti: Matti Remes
Kuva: Sini Pennanen, Sininen Kuva Oy
