Heli Skottman: Kantasoluista parannuskeinoja silmäsairauksiin
Heli Skottmanin tutkimusryhmä selvittää, kuinka kantasoluista saataisiin uusia hoitomuotoja yleisimpiin silmäsairauksiin.
Heli Skottman opiskeli eläintiedettä ja biotekniikkaa Kuopion yliopistossa ja väitteli vuonna 2002 tohtoriksi lohikalojen aineenvaihdunnasta. Pian sen jälkeen perinnöllisyystieteestä kiinnostuneelle tutkijalle avautui unelmapesti professori Outi Hovatan tutkimusryhmässä Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa.
”Tiimi onnistui ensimmäisten joukossa maailmassa viljelemään laboratoriossa ihmisalkion kantasoluja”, Skottman sanoo.
Jakautuessaan kantasolut tuottavat elimistön eri tehtäviin erikoistuneita soluja. Tutkijat uskovat, että kantasoluista voidaan kehittää tulevaisuudessa hoitomuotoja moniin sairauksiin ja luoda jopa uusia kudoksia kuolleiden tilalle.
Skottman tutki kantasoluja myös Turun Biotekniikan keskuksessa. Vuonna 2005 hän siirtyi tutkijaksi Tampereen Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeaan eli nykyiseen BioMediTechiin.
Nyt Skottman johtaa silmäryhmää, jossa hedelmöityshoidoista yli jääneiden alkioiden kantasoluista sekä niin sanotuista uudelleen ohjelmoiduista (indusoiduista) kantasoluista viljellään silmän eri osien soluja.
”Etsimme hoitomuotoja silmän verkkokalvon ja sarveiskalvon sairauksiin ja vammojen hoitoon. Ymmärtämällä näiden solujen perustoimintoja voimme myös edistää silmälääkkeiden kehitystä.”
Skottman toivoo, että tutkimus auttaa löytämään parannuskeinoja esimerkiksi silmäpohjan ikärappeumaan, mikä on ikääntyneiden ihmisten yleisin verkkokalvon silmäsairaus.
Solututkimus vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä jo siitä syystä, että soluviljelmät kasvavat hitaasti laboratoriossa.
”Tutkimus on kuitenkin erittäin motivoivaa. Tuntee tekevänsä tutkimusta, josta voi olla oikeasti hyötyä potilaille. Olen huomannut, että tästä syystä myös opiskelijat ovat hyvin kiinnostuneita kantasolututkimuksesta.”
Teksti: Matti Remes
Kuva: Sini Pennanen
