Sami Nikander: Lisäbudjetista hyvä lähtö – kasvava velka hirvittää

Maamme hallitus teki eilen ehdotuksensa uudeksi lisätalousarvioksi. Paketti oli odotetusti iso, ehkä jopa hieman odotettua isompi. Kasvava velkamäärä ja juoksevien menojen nosto hirvittävät, mutta toki mukana on myös hyviä avauksia liittyen kestävämpään tulevaisuuteen ja investointipohjaan. Tämä on hyvä, sillä kemia on osa hyvää elämää ja suomalaisilla innovaatioilla voimme vähentää globaalisti miljoonien ihmisten kasvihuonekaasupäästöjä. Tähän tähtää Hiilineutraali kemia 2045 -tavoitteemme.

Iso peukku hiilineutraaliuden infran tukemiselle!

Esimerkiksi panostukset kumppanuusmallien pilotointiin ja niihin liittyvien yhteistyöverkostojen rakentamiseen sekä tutkimusinfran vahvistaminen auttavat luomaan tarvittavaa ”hiilineutraaliuden infraa”. Niin ikään veturiyrityskampanjan jatkaminen, energiatuen lisäpanostukset sekä ilmastorahaston lisäpääomat ja akkuklusteripanostukset ovat hyviä esimerkkejä mielestäni oikeanlaisista panostuksista. Todella iso peukku näille toimille!

Näillä saadaan hyvä lähtö. Hiilineutraalius on kuitenkin niin iso panostus, että sen saavuttamiseen ei valtionrahoitus yksin riitä. Siksi panin valitettavasi merkille sen, ettei mukana ollut panostuksia mekanismeihin, joilla Suomen saama EU-rahoituksen osuus saataisiin kasvuun. Rahaa ei myöskään osoitettu Suomen akkuklusterin ja kemianteollisuuden toiminnan kannalta tärkeälle Helsinki – Kokkola/Pietarsaari-lentoyhteydelle. Toivottavasti minulta on entistä valoisammaksi käyvien yön tuntien aikana jäänyt jotain merkittävää tällä saralla huomiotta.

Vientiteollisuus kannattelee Suomea myös jatkossa

Vientiteollisuus kannattelee Suomea myös vaikeina aikoina. Suomi tuottaa hyödykkeitä paljon suuremmalle joukolle ihmisiä kuin Suomessa on asukkaita. 46 % bruttokansantuotteestamme luodaan vientiteollisuuden voimin, myös kemianteollisuuden. Viime vuonna kemianteollisuus vei ulkomaille 12,4 miljardin euron edestä tuotteita, joilla ratkaistaan arkisia haasteita ja luodaan edellytykset hyvälle elämälle. Esimerkiksi lääkkeitä, biopolttoaineita, lannoitteita, akkuihin tarvittavaa kemiaa ja vedenpuhdistukseen käytettävää erikoiskemiaa sekä materiaalien ja molekyylien kierrätysratkaisuja.

Meidän pitäisikin kantaa huolta sitä, että velkaelvytys tehdään niin, että se tuo jatkossa kasvua ja työpaikkoja ja luo rahoituspohjan vahvistamisen kautta edellytykset hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Valtionvelan kasvattamisen tie alkaa olla kuljettu loppuun, tätäkin laskua maksetaan pitkään.