Suomeen tarvitaan tervettä keskustelua teollisuuden kilpailukykytekijöistä

Suomella on vientiteollisuuden näkökulmasta useita vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa, kuten vakaa yhteiskunta ja hyvin koulutetut kansalaiset. Tästä huolimatta teollisuuden investointien, kannattavuuden ja tavaraviennin kehitys laahaa moneen kilpailijamaahan verrattuna jäljessä. Mitä Suomen kilpailijamaissa tehdään - ja onko sillä väliä?

Suomen keskeisissä kilpailijamaissa pyritään parantamaan teollisuuden toimintaympäristöä ja houkuttelemaan investointeja maahan useilla eri tavoilla. Teollisuuden menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi hallitusohjelmien linjaukset, veroratkaisut, tuet sekä politiikan ennustettavuus ja vientipainotteisuus.

Selvityksen keskeisimmät havainnot Suomesta ja sen keskeisistä kilpailijamaista:

• Suomen keskeisissä kilpailijamaissa pyritään parantamaan teollisuuden toimintaympäristöä ja houkuttelemaan investointeja maahan 
• Saksan hallitusohjelmista huokuu voimakkaasti teollisuusmyönteinen tahtotila
• Osaaminen ja innovaatiot menestyvät, jos ne johtavat tuotannolliseen tai muuhun liiketoimintaan
  • Innovaatiot ja osaaminen rakentuvat usein jo olemassa olevan tuotannon päälle
  • Uudistava tuotekehitys ja teollinen toiminta eivät ole toisistaan erillisiä toimintoja
• Suomessa energiaintensiivisen teollisuuden energiakustannus olisi huomattavasti keskeisiä kilpailijamaita korkeampi ilman alhaisempaa sähköveroa sekä erityisesti energiaveron palautusta
• Valtiontukien osuus on raportin vertailumaista Suomessa ja Ruotsissa pienempi (alle 1% BKT:sta) kuin kilpailijamaissa Tšekissä, Saksassa ja Puolassa (yli 1 % BKT:sta)
• Yhteiskunnan yleisen toimivuuden osalta Suomi pärjää erinomaisesti kilpailijamaihin verrattuna

Pöyry Management Consulting Oy selvitti Kemianteollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n toimeksiannosta tilasto- ja aineistoanalyysien sekä yrityshaastatteluiden avulla valittuja kilpailukykytekijöitä, jotka katsottiin vientiteollisuuden näkökulmasta olennaisiksi ja yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta kiinnostaviksi. Kartoituksen tarkoitus ei ollut laittaa valtioita paremmuusjärjestykseen vaan avata näkymiä teollisuuden kohtaamaan todellisuuteen kansainvälisessä kilpailussa. Koko selvityksen pääset lukemaan tästä. 

Lisätiedot: