Hyppää sisältöön

Aino-Maija Lakaniemi: Metallit talteen mikrobeilla

Tutkijatohtori Aino-Maija Lakaniemi tutkii mikrobeja, joiden hyödyntäminen kasvaa vauhdilla metallien talteenotossa, energiantuotannossa ja jätevesien käsittelyssä.

Ympäristö- ja energiatekniikan opiskelu Tampereen teknillisessä yliopistossa oli Aino-Maija Lakaniemelle luonnollinen valinta. Opinnoissa yhdistyivät kätevästi kiinnostus ympäristöasioihin sekä lukion vahvat aineet matematiikka, kemia ja fysiikka.

Perusopintojen jälkeen Lakaniemi jäi tekemään väitöskirjaa laitokselleen ja oli mukana useassa tutkimushankkeessa. Niitä yhdisti mikro-organismien hyödyntäminen erilaisiin tarkoituksiin.

Vuoden 2012 väitöskirja käsitteli mikrolevien kasvattamista ja saadun biomassan käyttöä energiantuotannossa.

”Mikrolevistä tai eloperäisistä jätteistä voidaan tuottaa esimerkiksi vetyä, metaania tai sähköä”, Lakaniemi toteaa.

Toinen iso asia on mikrobien hyödyntäminen metallien talteenotossa ja metallipitoisten jätevesien käsittelyssä. Tänä vuonna Lakaniemi sai Suomen Akatemian rahoituksen hankkeelle, jossa etsitään uusia keinoja uraanipitoisten mineraalivarantojen hyödyntämiseen.

”Haluamme selvittää, kuinka monimetallimalmien metallit saadaan talteen ilman, että pieninä pitoisuuksina oleva uraani tulee mukaan lopputuotteeseen ja uraani saadaan talteen.”

Mikrobien hyödyntäminen metallien talteenotossa kasvaa maailmalla. Kaivosteollisuus joutuu hyödyntämään entistä köyhempiä malmeja ja käsittelemään yhä suurempia kivimassoja saadakseen halutun määrän metalleja.

”Perinteiset menetelmät kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja, eivätkä ne ole taloudellisesti kannattavia köyhille malmeille. Perinteisessä pasutuksessa metallien erottaminen edellyttää 400-700 asteen lämpötiloja. Mikrobit toimivat 20-80 asteessa”, Lakaniemi vertailee.

Lakaniemen mukaan mikrobeja voidaan käyttää tulevaisuudessa myös metallien erottamiseen kierrätysmateriaalista. Arvokkaat raaka-aineet saadaan näin talteen kustannustehokkaasti esimerkiksi akuista, pattereista ja piirilevyistä.

Teksti: Matti Remes
Kuva: Sini Pennanen