Tulevan hallituksen on varmistettava, että vihreän siirtymän miljardi-investoinnit toteutuvat – Suomi uhkaa jäädä jalkoihin kilpajuoksussa ilman teollisuusmyönteistä politiikkaa

Viime kuukausina on uutisoitu jättimäisistä vihreän siirtymän investointisuunnitelmista Suomeen, muun muassa akku- ja vetyteollisuuteen sekä merituulivoimaan. EK:n tietojen mukaan erilaisia teollisia hankkeita on suunnitteilla peräti noin 90 miljardilla eurolla. Huomattavaa on, että hankkeista noin 70 miljardia on esiselvitys- tai suunnitteluvaiheessa. Jotta nämä investoinnit todella toteutuvat Suomessa, Kemianteollisuus odottaa tulevan hallituksen tekevän osansa ja toteuttavan nykyistä teollisuusmyönteisempää politiikkaa.

– Tulevan, nyt muodostettavan hallituksen on määrätietoisesti ja faktapohjaisesti varmistettava osaltaan, että nämä hankkeet ja suunnitelmat realisoituvat. Itsestään se ei tapahdu. Kun investoinnit toteutuvat, niillä tulee olemaan merkittävät vaikutukset verotuloineen ja työllisyysvaikutuksineen koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvinvointivaltioon, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Yksi iso haaste kulminoituu tällä hetkellä verrokkimaiden voimakkaaseen, investointeja tukevaan politiikkaan, johon Suomessa tulisi nopeasti herätä. Saksa julkisti viime viikolla suunnitelmansa noin 50 miljardin euron tukipaketista vauhdittamaan teollisuuden vihreän siirtymän investointeja. Yhdysvaltain 370 miljardin euron vihreän siirtymän IRA-tukipaketti on saanut aikaan maassa valtavan investointibuumin. Suomessa yritysten ja teollisuuden tukemiseen on suhtauduttu niukasti. Lähtökohtaisesti pidättyväinen tukipolitiikka on positiivinen asia, mutta verrokkimaiden voimakas, teollisuuden uudistumista tukeva tukipolitiikka asettaa Suomen toimintaympäristönä haasteelliseen asemaan.

– Suomessa suorat yritystuet ilman maataloustukia ovat Euroopan pienimpien joukossa – tilanteessa, jossa verrokkimaat entisestään lisäävät rajusti tukeaan teollisuuden uudistumisen vauhdittamiseksi. Samalla jo entuudestaan suhteellisen pieniin kilpailukykyä turvaaviin tukiin kohdistuu Säätytalolta kuultujen tietojen mukaan leikkauspaineita. Nämä leikkaukset olisivat myrkkyä Suomen havittelemille vihreän siirtymän teollisille investointisuunnitelmille, sanoo Aalto.

Kilpailuasetelma heikentynyt
Kemianteollisuudessa ja monilla siihen liittyvillä toimialoilla tuotanto ja tilauskannat ovat laskussa. Vientitietojen perusteella etenkin muovi- ja kumiteollisuudessa on pahoja vaikeuksia. Kemianteollisuuden kilpailuasema on heikentynyt EU:n sisällä ja ulkopuolella lokakuusta 2022 alkaen. Joka neljäs kemianteollisuuden kyselyyn vastannut yritys Suomessa ennakoi lomautuksia tuleville kuukausille.

Kemianteollisuus kysyi jäsenyrityksiltään kesäkuun alussa, miten Suomi eroaa investointiympäristönä muista maista – ja mikä houkuttelee investoimaan muualle. Vastauksissa nousivat voimakkaasti esille luvituksen sujuvuus ja nopeus, houkuttelevampi yritysverotus, parempi osaajien saatavuus ja osaaminen muissa maissa sekä vihreiden investointien tukeminen verrokkimaissa.

Yritysjohtajilta kysyttiin, mitä muutoksia Suomeen tarvitaan, jotta vihreä siirtymä onnistuu yrityksissä. Vastauksissa korostuivat satsaukset infrastruktuuriin (39,2 prosenttia), päästöttömän sähkön kasvava tarve (37,3), kevyempi verotus (33,3), nopeammat luvitusprosessit (31,4), suorat yritystuet (23,5) ja osaajapula (23,5).

– Muodostettavan hallituksen on kyettävä viisaisiin ja rohkeisiin päätöksiin, joissa myös teollisuutta kuunnellaan. Ilman teollisuusyrityksiä vihreä siirtymä ei voi onnistua, mutta pelkästään yritysten keskenkään se ei toteudu. Tarvitsemme hyviä poliittisia päätöksiä ja yhteistyötä yritysten, oppi- ja tutkimuslaitosten ja valtion välillä.

– Infrastruktuurilla ja nykyistä nopeammalla luvituksella voidaan olennaisesti vaikuttaa kemianteollisuuden hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen. Panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin edellyttävät strategisia ja pitkäkestoisia, yli hallituskausien ulottuvia toimenpiteitä. Myös kansainvälisesti houkuttelevamman kilpailuympäristön luomisella on tärkeä vaikutus, kun kehitetään uutta ja investoidaan puhtaampaan tuotantoon. Nyt Suomella on 90 miljardin euron paikka varmistaa teollisten investointien saaminen maahan ja sen moninaiset positiiviset vaikutukset vuosikymmeniksi eteenpäin, sanoo Mika Aalto.

 

Osaajapula huolettaa

Kemianteollisuuden yrityksissä iso huolenaihe on osaajapula ja ammatillisen koulutuksen taso. Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 60 prosenttia kertoi kohdanneensa vaikeuksia löytää osaavia työntekijöitä Suomesta. Osaajapulaa koetaan kaikkialla Suomessa, eikä osaajapula rajoitu tiettyihin ammattiryhmiin, vaan tarvetta on niin operaattoreille, sähköasentajille kuin insinööreillekin.

Huolestuttavaa on, että ammatillisista oppilaitoksista tulevien työntekijöiden osaaminen ei vastaa yritysten tarpeisiin. Yritysjohtajista 42 prosenttia arvioi, että ammatillisesta koulutuksesta tulevien tekijöiden osaaminen on arvosana-asteikolla 1–5 joko 1 tai 2. Keskiarvo vastauksissa oli 2,6.

– Vihreää siirtymää tukevat teknologiaratkaisut tehdään osaajien avulla. On tärkeää löytää konkreettisia keinoja, joilla varmistetaan, että osaajia on saatavilla ja varmistaa, että tarjolla on koulutusta myös englannin kielellä. Ulkomaisten osaajien tulisi päästä pikakaistaa Suomeen. Tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa määrällisesti, mutta eivät myöskään laadullisesti, mikä aiheuttaa huolia alan kilpailukyvystä tulevaisuudessa, sanoo johtava asiantuntija Anni Siltanen.

 

Lisätiedot
Kemianteollisuus ry
Toimitusjohtaja Mika Aalto
Puh. 050 438 9247, mika.aalto@kemianteollisuus.fi

Johtava asiantuntija, Osaaminen ja vetovoima Anni Siltanen
Puh. 044 562 5991, anni.siltanen@kemianteollisuus.fi

Ekonomisti Sampo Pehkonen
Puh. 040 7634 700, sampo.pehkonen@kemianteollisuus.fi