Hyppää sisältöön

Miten käy lomien työntekijän sairastuessa? Kuka päättää, milloin lomia pidetään? Näin laki sanoo

Kesälomakausi on parhaillaan käynnissä ja eteen tulee vuosilomien pitämiseen liittyviä kysymyksiä. Näin vuosilomalaki sanoo lomalla sairastumisesta ja loman ajankohdan päättämisestä.

Sairastuminen

Vuosilomalain 25 §:ssä säädellään sekä tilanteita, joissa työntekijä sairastuu jo ennen lomalle jäämistä sekä tilanteita, joissa työntekijä sairastuu lomalla ollessaan.

Vuosilomalain 25 §:n 1 momentissa säädetään: ”Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.” Vuosilomalain 25 §:n 1 momentti sääntelee siis tilannetta, jossa työkyvyttömyys on alkanut ennen loman alkua. Vuosiloman siirto tulisi tällöin kyseeseen, kun työntekijä on ilmoittanut työnantajalle työkyvyttömyydestään ja sen syystä ennen loman alkua ja nimenomaisesti pyytänyt vuosilomansa siirtämistä. Pelkkää lääkärintodistuksen lähettämistä ei tule tulkita pyynnöksi vuosiloman siirtämisestä. Ilman työntekijän ilmaisemaa pyyntöä loman siirrosta sekä luotettavaa selvitystä työkyvyttömyydestä loma ei tulisi siirrettäväksi.

Vuosilomalain 25 §:n 2 momentin mukaan: ”Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan”. Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäksi vasta loman alkamisen jälkeen, loma-aikana ei pidetä työkyvyttömyysaikaa, joka ylittää kuusi lomapäivää (ma-la). Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä on useita tapauksia liittyen vuosiloman siirtämiseen, esim. työtuomioistuimen ratkaisut TT 2022:58, TT 2023:18 ja TT 2023:19. Kaikissa näissä ratkaisuissa katsottiin tuomiolauselmassa kuvatuin perustein, että loma olisi tullut siirtää sairauden johdosta. Tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi työntekijöille olisi hyvä tiedottaa ennen lomalle jäämistä, että sairaustapauksessa tulee olla viipymättä yhteydessä työnantajaan ja toimittaa asianmukainen selvitys työkyvyttömyydestä sekä pyytää loman siirtämistä, jos työntekijä haluaa lomansa tai sen osan siirretyksi sairauden takia.

Loman ajankohdasta päättäminen

Vuosilomalain 20 §:n 1 momentissa määrätään, että ”Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana , jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla.” Vuosilomalaissa on siis yksiselitteisesti annettu työnantajalle määräysvalta loman ajankohdasta. Vuosiloma tulee kuitenkin antaa lomakauden aikana, eli kesäloma ajalla 2.5. – 30.9. ja talviloma ajalla1.10. – 30.4. Vaikka työnantaja määräisi loman ajankohdan, tulee työntekijää kuultava loman ajankohdasta vuosilomalain 22 §:n mukaisesti ennen sen ajankohdasta päättämistä. Toisinaan esiintyy tilanteita, että työnantaja on myöntänyt lomat työntekijöiden toivomusten mukaan pienissäkin osissa, mistä on saattanut aiheutua haittaa esim. sijaisuusjärjestelyihin. Työntekijöiden toive loman ajankohdasta tulee tiedustella, mutta siihen ei ole mikään pakko suostua.

Lomien pitäminen ajallaan 

Valitettavan usein tulee eteen tilanteita varsinkin ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden osalta, että heille on kertynyt huomattava määrä pitämättömiä vuosilomia vuosien varrella. Tällaisia tilanteita ei saisi päästä käymään. On hyvin suositeltavaa, että vuosilomat pidetään pääsääntöisesti lomakauden aikana niin, ettei pitämättömiä lomia pääse kertymään. Työnantajalla on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että loman pidetään pääsäätöisesti vuosilomakauden puitteissa.