Leena Otsomaa: Osaaminen on innovaatiotoiminnan ytimessä
Kemianteollisuus ry:n tieteellisen neuvottelukunnan alaisuudessa määräaikaisena toiminut osaamisstrateginen työryhmä keräsi yhteen useita eri kemianteollisuuden yritysten edustajia. Työryhmänä halusimme keskittyä juuri T&K toiminnan kannalta kriittiseen asia (subtanssi) osaamiseen, koska yritysten tuoteportfolion uudistumisen kannalta ja siten myös kilpailukyvyn ylläpitämisessä T&K on ratkaisevassa roolissa. Merkittävänä vientiteollisuudenalana ja työllistäjänä kemianteollisuuden T&K toiminnan turvaaminen ja osaamisen varmistaminen on myös Suomen etu.
Kuten monilla toimialoilla myös kemianteollisuudessa osaamisen ja koulutuksen merkitys menestystekijänä on suuri. Vaikka kemiaa ei nähdä ’’mediaseksikkäänä’’ tieteenalueena, jonne helposti suunnataan julkisia varoja, on kemia mahdollistamassa monien ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisuja (innovaatioita). Tästä hyvänä esimerkkinä Suomen kannalta on strategiseksi alueeksi valittu biotalous.
Osaamiskartoituksia on tehty jo aikaisemmin, mutta tulevaisuuden taitajien varsinaisen kovan ammattiosaamisen eli konkreettisten taitojen tarpeiden kartoitus on jäänyt toistaiseksi abstraktian tasolle. Mitä tulevaisuudessa pitäisi substanssin osalta hallita? Kartoituksessamme korostui metodologisen osaamisen merkitys sekä kyky yhdistellä eri metodeja käytännön tarpeisiin. Neljä suurinta tunnistettua osaamiskategoriaa Suomen kemianteollisuudessa ovat: analyyttinen, organinen ja biopohjainen kemia sekä kemiantekniikka. Tohtoritasoisia osaajia tarvitaan lukumääräisesti selvästi eniten orgaanisessa kemiassa. Biopohjaisen kemian tohtoritarpeen kasvu tullee olemaan kuitenkin suhteellisesti suurin tulevaisuudessa. Yleisesti voitaneen todeta, että mitä tutkimuksellisempi ala sitä suurempi on tarve syväosaajiin. Nykyisten ja tulevaisuuden syväosaajien on pystyttävä keskustelemaan sujuvasti eri toimialojen sisällä eri sidosryhmiensä kanssa ja ymmärtämään poikkitieteellinen kokonaisuus. Tämä vaatii kykyä omaksua myös tietoa eri tieteenalojen rajapinnoilla. Osaamisen kehittämisen ja koulutuksen kannalta tämä tarkoittaa hyvän perusosaamisen varmistamista kaikilla koulutuksen tasoilla(FM/DI, tohtorit sekä tekniset). Samalla täytyy kehittää kykyä niveltää tietoa kompleksisemmissa asia kokonaisuuuksissa jo koulutusvaiheessa.
Yritysten T&K toiminan kannalta osaajien laadukkuus nousee tärkeämmäksi tavoitteeksi kuin niiden määrä. Yliopistoja arvioitaessa tulisikin mitata tutkintojen määrän sijasta esimerkikisi valmistuneiden henkilöiden ’’laatua’’. Yksi tällainen mittari voisi olla esimerkiksi kuinka hyvin valmistuneet työllistyvät ja siten edesauttavat suomalaista elinkeinoelämää. Näin voidaan varmistaa myös laadun ja yritysten tarpeiden kohtaaminen. Lisäksi tulisi kehittää kannustimia aidon yhteistyön lisäämiseksi, niin yliopistojen välillä kuin yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä. Aidosti toimivassa yhteistyössä eri osapuolilla on selkeät roolit ja molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä oman roolinsa puitteissa. Onko Suomessa vielä ymmärretty riittävän hyvin eri roolien merkitystä yhteiskunnallisesti sekä roolien edustajien välisen jatkuvan kommunikaation tärkeyttä?
Syväosaajien tärkeys korostuu erityisesti mitä tutkimuksellisemmasta alasta ja mitä jalostetummasta tuotteesta on kyse. Lisäksi, usein ja monen suulla on todettu että, Suomen kaltaisen maan täytyy pyrkiä pitkällejalostettuihin tuotteisiin. Tästä syystä juuri meidän Suomessa pitää huoltehtia koulutuksen korkeasta laadusta myös luonnontieteiden alalla kuten kemiassa. Korkeatasoiset jatko-opinnot -tohtereiden valmistuminen, olisi jatkossa varmistettava sekä jatkokoulutuksen rahoitusta tulisi kehittää ja turvata se. Lisäksi pitäisi rakentaa mahdollisuuksia uudenlaiselle yhteistyölle yritysten ja yliopistojen välillä, esim. tutkijoiden väitöskirjan jälkeisessä vaiheessa. Näin voimme varmistaa, että myös jatkossa Suomessa syntyy uusia kilpailukykyisiä tuotteita kansainvälisille markkinoille.
Tarkemmin osaamiskartoituksen tuloksiin pääsee tutustumaan, kun Kemianteollisuus ry:n koulutuslinjaus julkistetaan.
Leena Otsomaa
Kemianteollisuuden tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja
