Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle uudeksi päästökauppalaiksi

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle uudeksi päästökauppalaiksi TEM078:00/2022

Kemianteollisuuden tavoitteena on olla luontopositiivinen ja hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä
osana omaehtoista vastuullisuusohjelmaa, Responsible Care, (lue lisää: www.kemianteollisuus.fi/fi/vastuullisuus/hiilineutraalikemia2045/). Tavoite ei ole helppo ja erilaisissa jatkoselvityksissä onkin tunnistettu kriittisiä tekijöitä, joita tavoitteen saavuttaminen tulee vaatimaan niin toimintaympäristöltä kuin toimialan yrityksiltä itseltään.

Selvityksien perusteella on kuitenkin selvää, että kemianteollisuuden yritysten on mahdollista kutistaa hiilijalanjälki minimiin ja samalla kasvattaa kädenjälki todella suureksi. Toisin sanoen, kutistaa tehtaiden suorat päästöt Suomessa ja mahdollistaa samalla globaaleille asiakkaille merkittävät päästövähennykset.
Luontopositiivisen ja hiilineutraalin kemianteollisuuden saavuttaminen tulee vaatimaan massiiviset investoinnit esimerkiksi sähköistymiseen, sekä hiilineutraaliutta tukeviin vaihtoehtoisiin raaka-aineisiin. Tasapuolisella ja kilpailukykyisellä toimintaympäristöllä, sekä riittävillä hiilivuotosuojilla
tulee olemaan merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisessa.

Kemianteollisuus ry:n yksityiskohtaisemmat näkemykset:

1. Jätteenpolton lisääminen päästökauppaan
Kemianteollisuus suhtautuu myönteisesti jätteenpolttolaitosten lisäämiseen päästökaupan piiriin,
mistä komissiolta odotettaan vielä lopullista päätöstä. Tasavertaisten kilpailuolosuhteiden takia
Suomen tulee sisällyttää jätteenpoltto päästökauppaan samassa aikataulussa muiden jäsenmaiden
kanssa. Päästökauppadirektiivin tulee suosia kaikkia vaihtoehtoisia hiilen lähteitä, joilla korvata
neitseellistä fossiilista hiiltä.

2. Satamien ulkopuoliset purut ja lastaukset
Kemianteollisuudelle on epäselvää, miten lainsäädäntöä tulkitaan tilanteessa, jossa aluksen rahtia
puretaan tai lastataan satamien ulkopuolella (ns. STS-operaatio). Koskeeko päästökauppavelvoitteet vain satamakäyntejä, jolloin laki jättäisi mahdollisuuden kiertää meriliikenteen päästövelvoitetta
satamien ulkopuolisella toiminnalla? Mikäli STS-operaatiot lisääntyisivät, niin samalla kasvaisivat
myös onnettomuusriskit Itämerellä, esimerkiksi öljykuljetusten kohdalla öljyvahinkojen riskiä.

3. Kilpailukyvyn turvaaminen pitkäjänteisesti
Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan rinnalla ei tule unohtaa riittävää hiilivuotosuojausta, mikä vaatii
uudelta hallitukselta hyvää EU-vaikuttamista.
On tärkeää, että Suomi huolehtii, että lainsäädännön toimeenpanossa ja mahdollisissa jatkopäivityksissä:
– teollisuudelle taataan riittävä määrä maksuttomia päästöoikeuksia
– sähköistämisen tukea jatketaan ja laajennetaan koskemaan kattavammin kemianteollisuuden paljon sähköä käyttävät tehtaat.
– vientiin menevältä tuotannolta ei saa leikata päästöoikeuksia hiilirajamekanismin perusteella.
– päästökaupan säännöt huomioivat tulevaisuudessa hiilidioksidin talteen ottamisen todenmukaisesti. Päästöjä ei tule lasketa kahteen kertaan ja negatiiviset päästöt tulee huomioidaan järjestelmässä.

4. Lainsäädännön soveltamisesta tieliikenteen ja muiden toimialojen päästökauppaan
Päästökauppalakia on tarkoitus soveltaa rakennusten, tieliikenteen ja muiden toimialojen päästökauppajärjestelmän vuoden 2024 päästötietojen raportointiin. Uuden päästökaupan toimialarajat
näyttäisivät olevan haastavia määritellä. Polttoaineiden toimittajat ovat päästölupa- ja tarkkailuvelvollisia, mutta polttoaineita myydään käytännössä kuitenkin useille toimialoille ja yksityisille henkilöille useisiin eri käyttötarkoituksiin ja monissa tapauksissa hyvin pieniä määriä. Ministeriöiden tulisi
varmistaa, että polttoaineenjakelijat saavat riittävät ja selkeät ohjeistukset uuden lain edellyttämien
lupa- ja tarkkailuvelvoitteiden täyttämiseksi. Soveltamisalasta johtuvat tulkinnat/vaatimukset eivät
saa aiheuttaa polttoaineenjakelijoille ja huoltoasemille lisäkustannuksia esim. uusien säiliöiden ja
logistiikkatarpeiden muodossa.