Kemianteollisuus ry:n lausunto ehdotuksista näyttötutkintojärjestelmää koskevien säädösten muuttamiseksi

Kemianteollisuus ry:n mielestä olisi käynnistettävä ripeästi ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskeva tarkastelu, jotta ratkaisujen vaikutukset voidaan arvioida kaikilta osin. Vain tällöin ammatillisesta koulutusjärjestelmästä saadaan luotua mahdollisimman hyvin työelämää, opiskelijoita ja koko yhteiskuntaa palveleva kokonaisuus.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksista hallituksen esityksiksi, jotka koskevat ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan lain muuttamista.  Kemianteollisuus ry toteaa ehdotuksesta seuraavaa.

Työelämän osaamistarpeisiin perustuva näyttötutkintojärjestelmä on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus, ja sitä tulee myös kehittää työelämän tarpeiden mukaan. Työelämän näkökulmasta on välttämätöntä, että ammatillinen koulutus muodostaa kokonaisuuden, joka kattaa sekä perus- että lisäkoulutuksen saumattomasti. 

Nyt ehdotetut muutokset veisivät järjestelmää joiltain osin parempaan suuntaan, mutta kokonaisuutena muutoksia ei tule toteuttaa ennen kuin muut vireillä olevat ammatillisen koulutuksen uudistukset (ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko, rahoitus sekä TUTKE-linjausten mukainen tutkintorakenteen ja tutkintojen uudistus) ovat selkiytyneet.

Lausunnolla olevasta ehdotuksesta toteamme seuraavaa:

· Ammatillisen tutkintojärjestelmän rakennetta ja tutkintoja koskevien ratkaisujen tulee olla tehty, ennen kuin näyttötutkintojärjestelmän kokonaisuudesta päätetään. Tutkintorakenne vaikuttaa olennaisesti mm. tutkintotoimikuntien määrään.

· Pidämme perusteltuna, että näyttötutkinnon järjestäjiä koskevista vaatimuksista säädettäisiin aiempaa tarkemmin. Ehdotuksessa esitettyjen vaatimusten lisäksi tutkinnon järjestäjän tulisi myös osoittaa tekevänsä aktiivista ja tutkintojen toteutuksen kannalta relevanttia yhteistyötä työelämän kanssa.

· Tutkintotoimikuntien jäsenmäärän rajaaminen seitsemään ei ole perusteltua. Kun tavoitteena on tutkintotoimikuntien määrän vähentäminen, on selvää, että tutkintotoimikuntien osaamis- ja vastuualueet laajenevat nykytilanteeseen verrattuna. Tämä johtaa väistämättä siihen, että jäseniä tarvitaan enemmän, mikäli tutkintotoimikunnan laadukkaalle toiminnalle välttämätön asiantuntemus halutaan säilyttää. 

Ehdotuksessa esitetty asiantuntijoiden kutsuminen ei vähentäne tutkintotoimikuntatyön kustannuksia olennaisesti, mutta lisää tarpeettomasti hallinnollista työtä (asiantuntijoiden hakeminen aina tarpeen mukaan teettää lisätyötä).

Mikäli tutkintotoimikuntien jäsenmäärää rajataan tiukasti ja toisaalta toimikunnan vastuulla olevien tutkintojen määrä kasvaa, ei tutkintotoimikunnilla ole edellytyksiä myöskään osallistua tutkinnon perusteiden laadintaan, mitä esityksessä ehdotetaan.

· Näyttötutkintosihteeristön perustaminen saattaisi sinänsä tuoda kaivattua yhtenäisyyttä tutkintojärjestelmään, mutta mm. tarvittavan näyttötutkintosihteeristön laajuus ja kustannukset voidaan arvioida vasta kun tutkintotoimikuntien määrä on tiedossa.

· Tutkintojen arviointi on tutkintojärjestelmän laadun kulmakivi. Pidämme perusteltuna arvioijien vaatimusten nykyistä tarkempaa kirjaamista säädöksiin, kuten ehdotuksessa esitetään. On kuitenkin tärkeää, että näyttötutkintojen järjestäjä vastaa arvioijien valinnasta.

Toteamme, että nyt olisi pidättäydyttävä nopeista ratkaisuista ammatillisen koulutusjärjestelmän yksittäisten osien, kuten näyttötutkintojärjestelmän osalta. Sen sijaan olisi käynnistettävä ripeästi ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskeva tarkastelu, jotta ratkaisujen vaikutukset voidaan arvioida kaikilta osin. Vain tällöin ammatillisesta koulutusjärjestelmästä saadaan luotua mahdollisimman hyvin työelämää, opiskelijoita ja koko yhteiskuntaa palveleva kokonaisuus.

Muilta osin Kemianteollisuus ry yhtyy Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausunnossa esitettyihin kantoihin ja niiden perusteluihin.

Ystävällisin terveisin
Kemianteollisuus ry
Riitta Juvonen