Hallitusohjelmakritiikistä puuttuu perspektiivi

Tuoreessa hallitusohjelmassa on useita työelämää ja työntekemisen kannustimia koskevia kirjauksia. Monet kirjauksista ovat saaneet osakseen runsasta kritiikkiä.

Hallitusohjelman on annettu ymmärtää valuneen aivan liian oikealle, ja onpahan hallituksen sanottu ajavan myös orjamallista työtä.

Tilastomielessä väitteet näyttävät olevan vailla perspektiiviä, sillä monien mittarien mukaan Suomi on Euroopan mittakaavassa sangen vasemmalla.

Veroaste on Suomessa EU-maiden keskiarvoa suurempi ja muiden Pohjoismaiden tasolla. Tuloja puolestaan Suomessa tasataan OECD-maista toiseksi eniten (ks. linkin takaa kuvio 4). Lisäksi sosiaaliturva suhteutettuna BKT:hen oli Suomessa vuonna 2021 EU-maiden toiseksi suurinta[1]. Myös työmarkkinat ovat Ruotsia, Saksaa ja Tanskaa jäykemmät.

Suomi on pääsääntöisesti – toki nyansseissa maiden välillä on eroja – yksi Euroopan eniten kansalaisiaan kannattelevista maista.

Työn merkityksen korostaminen on eurooppalaista valtavirtaa

Hallitusohjelmassa painotetaan työn tekemisen kannattavuutta sekä työn merkitystä. Ruotsissa sosiaalidemokraatit ovat korostaneet samaa vahvoin sanankääntein. Kaikkien on osallistuttava yhteiskunnan ylläpitämiseen.

Myös Sveitsissä, jossa Kemianteollisuus ry:n työelämätiimi vieraili alkukesästä, työn arvoa korostava eetos on vahva. Kansalaiset kantasveitsiläisistä maahanmuuttajiin osallistuvat uutterasti työelämään. Sosiaaliturva on kannustavaa, oleskeluluvat ehdollisia työn tekemiselle ja työnhakija voidaan velvoittaa ottamaan vastaan osa-aikatyötä. Sveitsin maakunnat, eli kantonit, kilpailevat keskenään yrityksistä ja työntekijöistä.

Näin Sveitsissä, maailman neljänneksi onnellisimmassa maassa, jossa onnellisuutta ei tarvitse ostaa lainarahalla.

Kaiken kaikkiaan näyttäisikin siltä, että Suomi on hallitusohjelman puitteissa ottamassa askelia kohti eurooppalaista normaalia.

[1] Suomessa eläkkeiden osuus sosiaaliturvasta on huomattavan suuri. Kuten myös Ranskassa, jossa sosiaaliturvamenot ovat Suomea suuremmat.