Fosforipäästöjä kuriin Yaran kipsillä
Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa Aurajoen sivujoen Savijoen pelloille tuodaan tonneittain kipsiä sitomaan fosforia. Kipsi tulee Yaran Siilinjärven tehtailta. Nyt hankkeessa tutkitaan, miten kipsiä voidaan käyttää koko Etelä-Suomen alueella.
Kipsin on tutkitusti todettu soveltuvan vesistöjensuojeluun. Kipsi sitoo itseensä sekä liuennutta että maaperään sitoutunutta fosforia. Kipsi vähentää myös peltojen eroosiota.Kipsin vaikutus alkaa heti sen liuettua maaperään, ja vaikutus kestää useita vuosia.
Liedossa sijaitseva Savijoki valittiin kipsipilotin kohteeksi, koska sen valuma-alueella on paljon savimailla sijaitsevia peltoja. Savijoen kolmevuotisessa kokeilussa on mukana 55 viljelijää. Pilottihankkeeseen osallistuvat viljelijät eivät itse maksa kipsikäsittelystä. Kipsiä levitetään syksyllä sadonkorjuun jälkeen 4 000 kiloa hehtaarille.
SAVE on Helsingin yliopiston ja Suomen Ympäristökeskuksen yhteinen hanke. Kokeilussa oletetaan fosforikuormituksen ja eroosion merkittävästi vähentyvän. Samalla Savijoen virtaava vesi kirkastuu ja joen virkistysarvo kohoaa.
SAVE-hanke saa rahoitusta ympäristöministeriöltä ja on osa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kärkihanketta, jolla edistetään ravinteiden kierrätystä ja vesistöjen suojelua. SAVE on mukana EU Central Baltic -ohjelman rahoittamassa NutriTrade-hankkeessa, jota vetää John Nurmisen säätiö. Yara lahjoittaa hankkeelle puolet levitettävästä kipsistä.
Maailman johtavalla lannoitetuottajalla Yaralla on Suomessa neljä tuotantolaitosta:Uudessakaupungissa, Harjavallassa, Kokkolassa ja Siilinjärvellä. Siilinjärvellä toimii myös länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos.
