Hallituksen varmistettava teollisuuden ja talouden kestävän kasvun edellytykset Suomessa

Kemianteollisuuden terveiset hallituksen kehysriiheen ja hallituksen puolivälitarkasteluun

Koronapandemia haastaa meitä edelleen, mutta hallituksen kehysriihessä ja puolivälitarkastelussa katse on syytä suunnata jo tulevaan.

Tarvitsemme toipumiseen kestävää talouden kasvua, jossa osaamisella, teollisuudella ja vihreällä siirtymällä on avainrooli. Jotta tämä on mahdollista, tulee kehysriihen ja Suomen kestävän kasvun ohjelman tukea vahvasti näitä tavoitteita. Lisäksi tarvitsemme pitkäjänteistä yli hallituskausien ulottuvaa teollisuuspolitiikkaa. Suomen kannalta olennaista on se, minkä osuuden saamme tulevasta kasvusta. Mikä on kykymme houkutella Suomeen teollisuuden tutkimusta ja tuotekehitystä, investointeja sekä tuotannollista toimintaa?

Toimintaympäristöstä vauhtia teollisuuden vihreään siirtymään

Vihreä siirtymä on paitsi välttämättömyys myös iso mahdollisuus, joka vaatii mittavia investointeja ja systeemitason muutosta. Tiekartat on nyt tehty, on aika siirtyä toteutukseen. Vain kannattavat yritykset voivat investoida ja pärjätä maailmalla, siksi myös kustannuskilpailukyvyllä on iso merkitys. Tarvitsemme malttia sääntelyyn ja verotukseen, ja varmuuden siitä, ettei investointilaskelmilta putoa pohja pois.

• Teollisuuden investointiohjelma, jolla tuetaan vientiteollisuutta uudistavia, kilpailukykyä parantavia ja vähähiilisyyttä sekä kiertotaloutta edistäviä investointihankkeita.
• Teollisuuden sähköistämistuella on merkittävä rooli. Otetaan käyttöön energiaintensiivisen teollisuuden laajasti kattava sähköistymisen tuki, ja pidetään kansallisesti sen piirissä nyt poisputoamassa olevat toimialaluokitukset.
• Teollisuuden liikenteen ja logistiikan kustannusten kasvun pysäyttäminen. Kuljetusten kiristyvistä päästövähennysvelvoitteista aiheutuvaa kustannusnousua on kompensoitava teollisuudelle kilpailukyvyn turvaamiseksi.
• Isot lämpöpumput tulisi siirtää teollisuuden veroluokkaan, samoin kierrätysteollisuus (lajiteltujen materiaalisen kierrätys). Molempia tarvitaan vihreään siirtymään.
• Nopeat ja keskitetyt palvelut ja prosessit teollisuuslaitosten, päästöttömän energiantuotannon ja infrastruktuurin rakentamisen. Lupaprosessin pituudelle takaraja.
• Investoinnit infraan; sähkönsiirtoon, kaasuverkkoihin sekä kiertotalousinfrastruktuuriin. Vesihuoltojärjestelmän kehittäminen niin, että jäteveden puhdistusteho nousee.

 

Kasvun siemenet ovat tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja innovaatioissa

Käsillä oleva teknologinen murros, hiilineutraalius ja hallitusohjelman TKI-tavoitteeseen pääseminen vaativat merkittäviä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiosatsauksia. Jotta tavoitteesta tulee totta, tarvitsemme konkreettisen ja uskottavan polun kohti maalia. Satsausten ohella tulee välttää toimia, jotka heikentävät yritysten halukkuutta panostaa innovaatioihin tai tuotekehitykseen.

• Julkista rahoitusta tarvitaan antamaan vipuvoimaa uuden teknologian pilotointiin ja demonstrointiin eli teolliseen skaalaukseen sekä näiden hankkeiden kaupallistamiseen.
• Vetytalouden kehittäminen, akkuarvoketjut ja kemiallinen kierrätys ovat Suomelle potentiaalisia menetystekijöitä, joten niiden edistämiseen on laitettava panoksia.
• Business Finlandin rahoitusta on lisättävä 200 miljoonalla eurolla hallituskauden loppuun ja jatka toimivaksi osoittautunutta veturiyritysrahoitusta uudella rahoituskierroksella.
• Hallinnonrajat ylittävän PPP-mallin Malli ottaa huomioon erikokoiset ja erityyppiset yritykset ja yhteistyömuodot. Mallin alle kootaan tarkoituksenmukaiset rahoitusinstrumentit, neuvonta ja muut tarjolla olevat palvelukonseptit.
• Vuonna 2021 voimaantullut TKI-verovähennysoikeus laajennetaan koskemaan yliopistoyhteistyön lisäksi yritysyhteistyötä sekä TKI-henkilöstön palkkakuluja. Suomen pitäisi päästä samalle viivalle epäsuorien TKI-tukien suhteen kuin kilpailijamaat.
• EU-hakemusseteli ulkopuolisen palvelun hyödyntäminen EU-rahoitushakemusten laatimisessa (8 000 – 10 000 euroa). Tämä edistäisi investointiekosysteemin kehittymistä ja rahoitushauissa menestymistä.

 

Työllisyys nousuun sitä tukevilla päätöksillä

Hallituksen on työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tehtävä päätöksiä, jotka rohkaisevat työllistämään ja työllistymään, lisäävät työvoiman saatavuutta, kannustavat yrittäjyyteen, edistävät paikallisen sopimisen edellytyksiä sekä luovat uutta osaamista ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

• Työnantajien kustannuksia, velvoitteita tai byrokratiaa ei pidä lisätä tilanteessa, jossa työllistämisen kynnystä ja riskiä halutaan laskea. Tarvitaan työllistämistä edistäviä, ei niitä heikentäviä, työlainsäädäntömuutoksia. Kaikkien työlainsäädäntöhankkeiden tarpeellisuus tulee uudelleen arvioida tästä lähtökohdasta.
• Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on avattava lisää lainsäädännössä suoraan yritystasolle ja työehtosopimuksissa sovittavaksi. Lisäksi sopiminen on mahdollistettava myös yleissitovuuden perusteella työehtosopimuksia noudattavissa yrityksissä.
• Työperäisestä maahanmuutosta tulee tehdä helpompaa. Saatavuusharkinnasta tulee luopua ja Suomessa opiskelleille myöntää automaattisesti työlupa. Oleskelulupien lupamenettelyä tulee joustavoittaa ja nopeuttaa mm. digitaalisen tunnistautumisen keinoin sekä luomalla D-viisumi.
• Teollisuuden hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumiseksi tärkeille luonnontieteellis-matemaattisille (LUMA) aloille saatava systemaattisesti enemmän painoarvoa. Suomi tarvitsee LUMA –strategian tukemaan tulevaisuuden kilpailukykyä.
• Toisen asteen ammatillisen koulutuksen laatu on turvattava oppivelvollisuuden laajennuksen jälkeen. Kehitysrahoituksesta pysyvää, ei hankemuotoista. Joustaville oppisopimusmalleille rahoitusmahdollisuuksia, joita yritykset voivat hakea suoraan (TEM).
• Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta mahdollisimman digitaalinen kokonaisuus yritysten tarpeita kuunnellen –ei siis tarpeellista rakentaa seiniä. Digivisio 2030 täytäntöön mahdollisimman pian.