Mitä Viro tekee oikein ja Suomi väärin, kun oppimistulokset menevät eri suuntiin? Kemianteollisuus esittää 5 keinoa, joilla Suomi voi nousta takaisin huipulle

Tiedotteet | 14.06.2022

Suomessa oppimistulokset heikkenevät, ja osaajapula ja heikentyvä osaajien laatu heijastuvat suoraan yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn. Selvitimme, mitä toimenpiteitä Suomessa tulisi viipymättä tehdä ja mitä voisimme oppia Virosta.

Suomi on ollut ylpeä Pisa-menestyksestään ja luonnontieteellis-matemaattisesta (LUMA) osaamisestaan. Valitettavasti olemme maana pudonneet kehityksen kärjestä. Suomalaisten 15-vuotiaiden osaaminen on heikentynyt vuodesta 2006 alkaen kaikilla Pisa-tutkimuskierroksilla. Erityisesti luonnontieteen osaaminen heikentynyt merkitsevästi. Matematiikan osaaminen on heikentynyt suhteellisesti eniten. Huoli osaavan työvoiman saatavuudesta ja koulutuksen tasosta on noussut sekä kansallisesti että kemianteollisuuden alan yrityksissä.

Viro on jo noussut Suomen ohi oppimistuloksissa, ja sen suunta on nousujohteinen. Suomessa tilanne on päinvastainen. Pisan kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen Jyväskylän yliopistosta sanoo Kemianteollisuudelle, että Viro näyttäisi olevan koulujärjestelmänsä suhteen samassa tilanteessa kuin Suomi 15 vuotta sitten, eli koulutuksen kärkimaa.

– Koulutus nähdään Virossa arvokkaana ja sekä oppilaat että perheet ovat valmiita panostamaan koulutukseen. Viron koulujärjestelmä kykenee tasaamaan perhetaustasta johtuvia osaamisen eroja enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, Ahonen sanoo ja jatkaa, että Virossa ei ole samanlaista eroa osaamisen suhteen tyttöjen ja poikien välillä, vaan osaaminen on tasavertaista – toisin kuin Suomessa.

Miksi osaaminen on heikentynyt Suomessa? Siihen ei Ahonen mukaan löydy yhtä yksittäistä syytä ainakaan Pisa-aineistoa tarkastelemalla.

– Syyt kytkeytyvät laajemmin yhteiskuntaan ja sen muutoksiin. Avainkysymyksiä on poikien osaamisen tyttöjä voimakkaamman heikkenevän trendin syiden löytäminen. Erityisesti matematiikassa, mutta myös luonnontieteissä tyttöjen ja poikien välinen osaamisen ero on muuttunut Suomessa erityisen voimakkaasti vuoden 2006 jälkeen.

Viron opetushallituksen Pisa-selvityksen (2015) mukaan on nähtävissä selvä ero LUMA-motivaatiossa suomalais- ja virolaisnuorten välillä.

– Sekä ulkoinen motivaatio luonnontieteiden että oppilaiden oma suoritusmotivaatio luonnontieteiden opiskelua kohtaan on Suomessa heikentynyt vuodesta 2006 alkaen niin, että se oli vuonna 2015 jo selvästi heikompaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Tässä on tapahtunut muutos suhteessa Viroon niin, että virolaisten oppilaiden motivaatio on parantunut, kun samanaikaisesti suomalaisten on heikentynyt.

Viron Elinkeino- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Annely Tank arvioi Kemianteollisuudelle, että Viron hyvä menestys Pisa- ja LUMA-tuloksissa ja motivaatiossa voi ainakin osin johtua nuorille suunnatuista LUMA-kerhoista, joita on sisällytetty opetussuunnitelmaan, mutta joita järjestetään aktiivisesti myös koulupäivien ulkopuolella.

– Robotiikka-, matematiikka- ja fysiikkakerhot ovat oppilaiden keskuudessa hyvin suosittuja, ja tämä ilmiö on koko Virossa kasvava trendi.

Tank pitää tärkeänä, että myös yksityisten toimijoiden järjestämiä iltapäiväkerhoja ja vastaavia LUMA-aktiviteetteja tuetaan. Tankin mukaan yksityiset palveluntarjoajat ovat usein motivoituneita – ja motivoituneiden ohjaajien on helpompi motivoida lapsia innostumaan LUMA:sta.

Huoli osaajista kasvaa yrityksissä

Osaamisen taso herättää jatkuvasti enemmän huolta Kemianteollisuuden jäsenyrityksissä. Esimerkiksi teknologiainnovaatioihin liittyvän huippuosaamisen pelätään vähenevän. Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen sanoo, että jopa alan hiilineutraaliustavoitteet ovat uhattuna, jos osaamisen tasoa ei saada nostettua.

– Suomalaisen kemianteollisuuden hiilineutraaliustavoitteet ovat kunnianhimoiset. Haluamme olla alana hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tämä tarkoittaa erityisesti uusia teknologisia innovaatioita ja teollisuuden prosessien kehittymistä, mikä vaatii paljon uusia huippuosaajia.

Osaamisen laadun parantamisella on myös pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen taloudelliseen menestykseen. Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Sampo Pehkonen sanoo, että mikäli Suomi pääsisi oppimistuloksissa takaisin vuoden 2006 tasolle (tulokset heikentyneet 36 pistettä vuodesta 2006 vuoteen 2018), se tuottaisi lisäystä Suomen bruttokansantuotteeseen noin kaksi miljardia vuodessa vuodesta 2035 alkaen ja noin yhdeksän miljardia lisää vuodesta 2070 alkaen.

– Tuoreen tutkimuksen mukaan potentiaaliset pitkän aikavälin tuottavuushyödyt ovat selkeästi suurempia koulutuksen laadun parantamisesta kuin määrän lisäämisestä. Koulutuksen laatuun tulee siis kiinnittää erityistä huomiota.

LUMA-osaamisen tason heikentyminen huolestuttaa myös kansallisesti. Tällä viikolla aloitti OKM:n alainen ohjausryhmä, joka laatii toimeenpanosuunnitelman LUMA-strategialle. Syksyllä 2021 julkaistu kansallinen LUMA-strategia määrittelee tavoitteet, joilla suomalainen osaaminen vahvistuu luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologioiden aineissa ja aloilla.

Näillä keinoilla takaisin huipulle

Kemianteollisuus esittää viisi keinoa, joilla Suomi voisi nousta oppimistuloksissa ja LUMA-osaamisessa takaisin huipulle. Nämä keinot tulisi toteuttaa viipymättä:

1) Selkeä panostus opettajankoulutukseen. LUMA-valmiudet pakollisiksi jokaiselle luokanopettajalle ja lisäkoulutusta toisen asteen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajille.

2) Kattava selvitys siitä, mitä Viro tekee eri tavalla. Meidän on hyväksyttävä uusi tilanne, jossa meidän on opeteltava oppimaan muilta ja muiden hyvistä esimerkeistä.

3) LUMA-valmiuksien tiivis sisällyttäminen jo varhaiskasvatukseen ja siitä esiopetukseen ja alakouluun.

4) Koulujen ja yritysten yhteistyön kautta työelämän oikeat esimerkit nuorille. On tärkeää luoda linkki koulussa opitun ja työelämän välille, ja tässä koulut ja yritykset voisivat tehdä huomattavasti enemmän yhteistyötä.

5) Selvitettävä, miten poikien oppimistulokset saadaan takaisin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mika Aalto,
puh. 050 438 9247, [email protected]

Johtava asiantuntija, osaaminen ja vetovoima, Anni Siltanen,
puh. 044 562 5991, [email protected]

Johtava asiantuntija, tilastot ja kansantalous, Sampo Pehkonen,
puh. 040 7634 700, [email protected]

Viestintäjohtaja Juha Vainio,
puh. 040 688 2609, [email protected]

Liitetiedostot

Katso myös
Uutiset | 14.09.2022

Kemianteollisuuden Osaamis- ja Tiedefoorumi 11.10.2022

Blogit | 06.09.2022

Kemianteollisuuden oppisopimusmalli on aito vaihtoehto nuorille – tervetuloa pelastamaan maailmaa

Tiedotteet | 05.09.2022

Kemianteollisuus avaa oviaan nuorille – ala kehitti yhteistyöllä oman oppisopimusmallin toisen asteen koulutukseen

Kannanotot | 22.06.2022

Kemianteollisuus ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi toisen asteen koulutuksen kehittämishankkeeseen liittyvistä säädösmuutoksista