Kemianteollisuuden lausunto Korkeakouluvision rahoitusmallista

Kannanotot | 17.12.2018

Lausunto annettu opetus- ja kulttuuriministeriölle 13.12.2018

Kemianteollisuus ry toteaa ehdotuksen korkeakoulujen rahoitusmalleiksi menneen hyvään suuntaan. Positiivista on esimerkiksi jatkuvan oppimisen prosenttiosuuden kasvu yli kaksinkertaiseksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluillakin huomattavana nousuna. Toinen merkittävä asia on strategiaperusteisen rahoituksen kasvu. Erityisen tärkeänä Kemianteollisuus ry näkee yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä profiloitumisen tärkeyden. Erityisesti kemian alalla yliopistojen profiloituminen ja voimavarojen keskittäminen parhaille yksiköille on tärkeää.

Kemianteollisuus ry haluaa hyödyntää mahdollisuuden lausua Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluvision selvitystyöryhmän esityksestä Korkeakouluvision rahoitusmalliksi. Keskeisimmät kommenttimme ovat:

1) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustehtävien säilyttäminen erillään

2) Jatkuvan oppimisen rahoitusosuuden kasvu on myönteinen suunta

3) Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja profiloitumisen merkitys on kemian alalle keskeinen

4) Työelämäpalaute yhdeksi rahoituskriteeriksi ammattikorkeakouluille

Kemianteollisuus ry toteaa ehdotuksen korkeakoulujen rahoitusmalleiksi menneen hyvään suuntaan. Positiivista on esimerkiksi jatkuvan oppimisen prosenttiosuuden kasvu yli kaksinkertaiseksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluillakin huomattavana nousuna. Toinen merkittävä asia on strategiaperusteisen rahoituksen kasvu. Erityisen tärkeänä Kemianteollisuus ry näkee yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä profiloitumisen tärkeyden. Erityisesti kemian alalla yliopistojen profiloituminen ja voimavarojen keskittäminen parhaille yksiköille on tärkeää.

Pidämme tärkeänä, että yliopistoilla ja AMK:illa on selkeästi omat, erilliset perustehtävänsä. Yliopistojen perustehtävä on tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulujen perustehtävä on pääasiassa tuottaa työelämälähtöistä osaamista. Tutkimuksen osuus rahoitusmalleista on tarkoituksenmukainen ja palvelee molempien korkeakoulujen profiilia. Emme kannata AMK:n tutkimusrahoituksen osuuden nostoa.

Myönteisenä kehityksenä rahoitusmallissa näemme jatkuvan oppimisen osuuden kasvun sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen kohdalla. Tutkimus- ja osaamisintensiivisen kemianteollisuuden alan uudistumisen ja kasvun kannalta on ensiarvoisen tärkeää mahdollistaa joustava ja jatkuva osaamisen kehittäminen. On kuitenkin oleellista säilyttää myös tutkintoihin tähtäävä koulutus, joka huomioidaankin rahoitusmalliesityksessä 30% osuudella yliopistoissa ja 56% osuudella ammattikorkeakouluissa. Suoritettu tutkinto on työelämälle tärkeä osaamisen mittari.

Osaamisen ennakointi on työelämän murroksesta johtuen entistä haastavampaa. Korkeakoulujen tulee aktiivisesti seurata etenkin opiskelijoiden laadullista työllistymistä. On hienoa, että tämän asian merkitys rahoitusmalliehdotuksessa on kasvanut merkittävästi. Tulevaisuudessa olisi hyvä luoda myös työelämäpalaute yhdeksi rahoituskriteeriksi ammattikorkeakouluille opiskelijapalautteen rinnalla.

Korkeakoulujen tulisi entistä enemmän panostaa profiloitumiseen ja strategisiin valintoihin.
Suomen kokoisessa pienessä maassa voimavarojen hajauttaminen on resurssien tuhlaamista.

Mika Aalto
Toimitusjohtaja
Kemianteollisuus ry

Katso myös
Blogit | 19.12.2018

Anni Siltanen: Korkeakoulutuksen resurssit kohdalleen!

Blogit | 03.12.2018

Anni Siltanen: Suomi eurooppalaisen osaamisen huipputekijäksi!

Uutiset | 28.11.2018

Sähköinen itsearviointityökalu oppilaitosten turvallisuusosaamisen jatkuvaan kehittämiseen

Uutiset | 19.11.2018

Kumitaituri-ohjelma etenee myötätuulessa

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Vaikuttaminen
KTM, VTK

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi