Kemianteollisuuden lausunto: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökauppalain 56 a ja 56 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta HE 44/2022 vp

Lausunto HE 44/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökauppalain 56 a ja 56 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettu 16.5.2022

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi päästökauppalain 56 a ja 56 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta.

Yleistä
Vuonna 2019 kemianteollisuus asetti itselleen tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä osana omaehtoista vastuullisuusohjelmaa, Responsible Care, (lue lisää: https://www.kemianteollisuus.fi/fi/vastuullisuus/hiilineutraalikemia2045/). Tavoite ei ole helppo ja erilaisissa jatkoselvityksissä kuten hiilineutraali kemia ilmastotiekartta onkin tunnistettu kriittisiä tekijöitä, joita tavoitteen saavuttaminen tulee vaatimaan niin toimintaympäristöltä kuin toimialan yrityksiltä itseltään. Selvityksien perusteella on kuitenkin selvää, että kemianteollisuuden yrityksien on mahdollista kutistaa hiilijalanjälki minimiin ja samalla kasvattaa kädenjälki todella suureksi. Tässä uusilla raaka-aineilla, teknologioilla, innovaatioilla ja kiertotaloudella on merkittävä rooli. Lainsäädännön tehtävänä on isossa kuvassa kannustaa ja ohjata teollisuus riittävällä tavalla oikeaan suuntaan eikä etenkään estää suotuisaa kehitystä tai aiheuttaa hiilivuotoa.

Päästökaupan säännöillä on keskeinen rooli siinä, millaisessa toimintaympäristössä yritykset tulevat jatkossa toimimaan. Kyseessä ei siis ole mitenkään vähäpätöinen asia, sillä sen pitäisi tuottaa
toimintaympäristö, jossa samaan aikaan sekä vähennetään päästöjä että mahdollistetaan EU:ssa
toimivan teollisuuden toimintaedellytykset ja uusien raaka-aineiden ja ratkaisujen käyttöönotto.
Teollisuus kun on niin EU:n kuin Suomen talouksien selkäranka.

Yksityiskohtaisemmat näkemykset
Lähtökohtaisesti Kemianteollisuus ry kannattaa päästökauppadirektiivin markkinaehtoista päästöohjausta. Direktiivistä on kuitenkin tullut jo erittäin mutkikas ja byrokratian määrä on ollut kasvamaan päin. Jo pelkästään nykyisen direktiivin käyttöön ottaminen on ottanut huomattavan paljon aikaa. Pykälät 56a ja 56b liittyvät kestävyyskriteereiden uusiin rakenteisiin järjestelmässä. Kemianteollisuuden mielestä on järkevää, että uusia rakenteita ei oteta keskeneräisenä käyttöön, joten lykkäys on tästä näkökulmasta erittäin perusteltua. Kemianteollisuus haluaa kuitenkin nostaa esiin huolen järjestelmän mahdollisesta raskaudesta yrityksille, jos jo vuonna 2018 päätetyn direktiivin sääntömuutosta ei olla saatu 4 vuoden aikana vielä kokonaan käytäntöön.

Kemianteollisuus haluaa kuitenkin korostaa kestävyyskriteereiden tärkeyttä, sillä kemianteollisuudelle on ollut jo kauan tärkeää pystyä osoittamaan biopohjaisten tuotteiden käyttö ja valmistuskestäväksi.
 ry on kuitenkin huolissaan EU lainsäädännön hitaudesta ja raskaudesta. Kestävät raaka-aineet ovat olleet jo pitkään itsestään selvyys kemianteollisuuden yritykselle. Todellisuudessa kemianteollisuudessa pohditaan tällä hetkellä paljon kokonaisvaltaisemmin ratkaisuja nykyisien fossiilisten raaka-aineiden ja polttoainevirtojen korvaamiseksi. Biopohjaiset raaka-aineet ovat vain yksi osa kokonaisratkaisua. Todellisuudessa fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen tullaan tarvitsemaan huomattavia määriä muitakin vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi eri keinoin kierrätettyjä raaka-aineita ja kokonaan synteettisiä raaka-aineita. Fossiilisen hiilen sijaan vaihtoehtoista hiiltä voidaan saada erilaisilla hiilidioksidin talteenottomenetelmillä esimerkiksi suoraan tehtaiden piipusta tai ilmakehästä. Vaihtoehtoista hiiltä voidaan saada myös esimerkiksi valjastamalla jäte tai sivuviroja hyötykäyttöön kuten kierrättämällä materiaalivirtoja mekaanisesti tai kemiallisesti. Oleellista on säilyttää hiili mahdollisimman kauan kiertämässä.

Kestävillä biopohjaisilla lähteillä on toki oma merkittävä roolinsa ja näitä tulisi pystyä hyödyntämään kestävällä tavalla mahdollisimman laajasti ja järkevästi.

Päästökauppadirektiivi on kuitenkin monessa suhteessa aikaansa jäljessä. Kestävä bioraaka-aine
on vasta tulevina vuosina tulossa osaksi järjestelmää, vaikka aihe on jo vanha. Tarve olisi kuitenkin jo tänä päivänä suosia hiilidioksidin talteen ottoon perustuvia teknologioita, synteettisiä polttoaineita ja muutenkin palkita, jos yritys pystyy pitämään hiilidioksidin kierrossa tai jopa mahdollistamaan negatiiviset päästöt.

Kemianteollisuuden mielestä on ensiarvoisen tärkeää pystyä välttämään turhaa byrokratiaa ja
ylimitoitettuja uusia järjestelmiä.

Tuomas Tikka
Kemianteollisuus ry