Anni Siltanen: Vastakkainasettelun aika on ohi – tarvitsemme sekä matikkaa että kieliä

Blogit | 24.05.2021

Viime viikolla Twitter on jälleen käynyt kuumana; tällä kertaa erityisesti matematiikan ja kielten aseman puolesta -ja vastaan. Vientiteollisuudenkin näkökantoja on tässä keskustelussa kysytty.

Keskustelu on tärkeä, mutta sen mustavalkoisuus hankalaa. Kemianteollisuus ry teetti alkuvuodesta 2021 laajan kartoituksen, jossa tarkasteltiin, mitä strategisia kyvykkyyksiä teollisuudessa tarvitaan hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Tulokset korostivat esim. monialaisuutta, verkostojen rakentamista, kansainvälistä yhteistyötä ja matemaattis-luonnontieteellisiä valmiuksia. Vastuullisuusajatelun tärkeys korostuu jokaisessa työtehtävässä. Vientiteollisuus tarvitsee ennen kaikkea osaajia, jotka oivaltavat teollisuuden vastuullisuustavoitteet, osaavat tehdä töitä erilaisissa työympäristöissä eritaustaisten ihmisten kanssa ja haluavat kehittää itseään läpi koko työuran. Tuotantoprosessissa työskennellessä systeemiajattelu, prosessin ymmärtäminen ja luonnontieteellis-matemaattiset- sekä insinööritaidot ovat keskeisen tärkeitä.

Keskustelun haasteellisuus syntyykin ennen kaikkea korkeakoulujen valintakoeuudistuksesta, joka tällaisenaan korostaa matematiikan merkitystä. Näin on toisaalta ollut myös ennen uudistusta. Pitkän matematiikan opiskelijalla on suorempi polku haluamalleen alalle, mahdollisesti ilman pääsykoetta. Lyhyellä matematiikalla ei vastaavaa hyötyä synny, eikä esimerkiksi monen kielen opiskelusta ole korkeakoulutukseen hakiessa mitattavaa etua. Tämä asettaa toisen asteen opiskelijat eittämättä eriarvoiseen asemaan. Asetelma korostaa luonnontieteellis-matemaattisten- ja insinöörialojen merkitystä, mutta hyvin kirjoitettu pitkä matematiikka antaa etumatkaa myös muiden alojen opintoihin. Väite siitä, että matematiikan kirjoittaneet veisivät muiden kuin matemaattisten alojen opiskelupaikat isossa kuvassa, ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa*. Aiheellista on huomioida, ettei esimerkiksi pitkän saksan hyvin kirjoittaneella ole vastaavaa ns. etulyöntiasemaa, ja se on monen mielestä harmittavaa. Paljon on puhuttu siitä, ovatko kielet Suomessa vähemmän arvokkaita kuin matematiikka.

Pidän valintakoeuudistuksen vuoksi syntynyttä vastakkainasettelua harmillisena, sillä oppiminen ja oman osaamisen kehittäminen eivät lopu ylioppilaskirjoituksiin, vaan osaamista kehitetään läpi elämän työtehtävien mukaan. Lukio ei myöskään ole ainut tie korkeakoulutuksen piiriin, vaan on kiinnitettävä huomiota myös ammatillisten osaajien tasa-arvoiseen mahdollisuuteen kouluttautua. On fakta, että esim. kemianteollisuuden yrityksissä työskentelee eniten teknillis- luonnontieteellisen koulutuksen saaneita henkilöitä, mutta hiilineutraalisuusmuutosta tavoittelevat yritykset tarvitsevat myös talousosaamista, lobbareita, markkinoinnin asiantuntijoita ja juristeja. Etenkin myyntitehtävissä ja vaikuttamistehtävissä tarvitaan sujuvaa itseilmaisua, globaalisti toimivassa yrityksessä monella kielellä. Sujuva saksa saattaa neuvottelutilanteessa ollakin yllättävä valtti. Se on sitä monitaitoisuutta.

Ennen kaikkea toivoisin, että nuoria ei asetettaisi näin mustavalkoisen valintatilanteen eteen. Teollisuudessa - ja muuallakin yhteiskunnassa - on työtehtäviä monenlaisille osaajille. Kaikkein tärkeintä on löytää se oma ala. On se sitten olla kielitaitoinen tuotantoinsinööri tai vaikkapa teollisuusalan käännöstöitä tekevä monen kielen osaaja.

Lopetetaan vastakkainasettelu ja arvostetaan monipuolista osaamista.

*Tilastokeskus: https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseiden-menestys-ja-koevalinnat-ylioppilastutkinnossa/

Anni Siltanen
Johtava asiantuntija, Osaaminen ja vetovoima

Katso myös
Blogit | 03.06.2021

Auli Piiparinen: Ammatillisesta koulutuksesta kannattaa olla ylpeä

Uutiset | 27.05.2021

Kemianteollisuuden osaamiskartoitus ammatillisesta koulutuksesta: perusta tarvitaan opinnoista, oppiminen jatkuu työssä

Uutiset | 18.05.2021

Opiskelijatutkimus: Neste ja Orion korkealla ihannetyönantajien listoilla

Tiedotteet | 08.04.2021

Ilmasto pelastuu osaamisella − Kuusi hiilineutraaliuteen tarvittavaa strategista kyvykkyyttä ja menestyksen tekijää kemianteollisuudessa

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna