Hyppää sisältöön
Ostoskori
Ostoskori
Etusivu Tietoa alasta Vientiteollisuus

Vientiteollisuus

Suomen keskeiset vientialat − Kemian-, Metsä- ja
Teknologiateollisuus − ovat yhdessä teettäneet
vientiteollisuuteen liittyvien selvitysten sarjan.

Vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti 47 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. 

Vientiteollisuus muodosti kokonaisuudessaan arviolta 257,6 miljardin euron vuosikohtaisen liikevaihdon Suomessa vuonna 2021 jatkuvan toiminnan ja investointien kautta. Tästä muodostui arviolta 101,5 miljardin euron arvonlisäys
Suomen bruttokansantuotteeseen, ja se työllisti noin 1 151 800 työntekijää.

Verotuloja vientiteollisuus toi vuonna 2021 Suomeen kokonaisuudessa 35,4 miljardia euroa.

Esitetyt kokonaisvaikutukset sisältävät vientiteollisuuden välittömät vaikutukset, välilliset vaikutukset ja
tulovaikutukset jatkuvan toiminnan ja investointien osalta.

Tiedot perustuvat selvitykseen, jonka KPMG Oy Ab laati Teknologiateollisuus ry:n, Kemianteollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta. Selvityksessä tarkasteltiin vuotta 2021. KPMG:n laatimassa selvityksessä tarkastellaan koko suomalaista vientiteollisuutta. Teknologiateollisuuden, metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden yritysten rooli on viennissä aivan keskeinen.

Koko selvityksen pääset lukemaan täältä:

Vientiteollisuuden_taloudelliset_vaikutukset_SuomessaLataa


Vuoden 2017 selvityksen pääset lukemaan täältä:

Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset SuomessaDownload


Suomalainen vientiteollisuus maailman kärkeä ympäristöindikaattorien maavertailussa

Suomessa ympäristöstä pidetään hyvin huolta sekä sääntelyn että teollisuuden omaehtoisen vastuullisuuden avulla. Valtaosassa tarkasteltuja kilpailijamaita teollisesta toiminnasta ympäristölle aiheutuvat rasitteet ovat suurempia kuin Suomessa. Teollista tuotantoa Suomessa ja investointeja Suomeen voidaan pitää ympäristötekona.

Gaia Consulting Oy vertaili Suomen sekä suomalaisen vientiteollisuuden sijoittumista kansainvälisesti erilaisia ympäristövaikutuksia, vallitsevaa ympäristön tilaa ja luonnonvarojen saatavuutta kuvaavia indikaattoreita hyödyntäen. Selvitys toteutettiin pääasiassa OECD-tilastojen perusteella.

Selvityksessä tarkastellut teemat olivat 1) energia ja ilmastonmuutos, 2) ilma, 3) luonnonvarat, 4) toimintaympäristö ja 5) kiertotalous. Kun verrataan Suomea EU- ja OECD-maiden keskiarvoihin, on Suomen tulos keskiarvoa parempi lähes kaikkien indikaattoreiden osalta.

Vertailumaista parhaaksi Suomi ylsi useilla alueilla:

  • pienhiukkaspäästöt energiankäyttöä kohti,
  • metsäpinta-alan osuus,
  • pintaveden ekologinen tila,
  • cleantech-innovaatioympäristö.

Suomi ylsi selvityksessä tarkastellun yhteensä seitsemäntoista indikaattorin osalta vertailumaiden parhaaseen kolmannekseen kolmessatoista. Teemoista erityisesti ilma osoittautui Suomen vahvuudeksi vertailumaihin nähden: Suomi oli teemassa parhaassa kolmanneksessa kaikilla käytetyillä indikaattoreilla.

Gaia Consulting Oy:n syksyllä 2018 toteuttaman selvityksen teettivät Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry. EU-maista tarkastelussa olivat mukana Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Puola, Ruotsi, Saksa ja Viro. Lisäksi muista OECD-maista tarkasteltiin Australiaa, Etelä-Koreaa, Japania, Kanadaa ja Yhdysvaltoja. OECD-maiden ulkopuolelta vertailumaina olivat Brasilia, Intia, Kiina ja Venäjä. Näiden kilpailijamaiden vertailun lisäksi tarkasteltiin Suomen sijoittumista EU-alueen keskiarvoon sekä kaikkien OECD-maiden keskiarvoon nähden. Suomi ja Ruotsi sijoittuivat kärkikolmannekseen muita maita useammin.

Lue koko selvitys:

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailuDownload

Lisätiedot:

Suomeen tarvitaan tervettä keskustelua teollisuuden kilpailukykytekijöistä

Suomella on vientiteollisuuden näkökulmasta useita vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa, kuten vakaa yhteiskunta ja hyvin koulutetut kansalaiset. Tästä huolimatta teollisuuden investointien, kannattavuuden ja tavaraviennin kehitys laahaa moneen kilpailijamaahan verrattuna jäljessä. Mitä Suomen kilpailijamaissa tehdään – ja onko sillä väliä?

Suomen keskeisissä kilpailijamaissa pyritään parantamaan teollisuuden toimintaympäristöä ja houkuttelemaan investointeja maahan useilla eri tavoilla. Teollisuuden menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi hallitusohjelmien linjaukset, veroratkaisut, tuet sekä politiikan ennustettavuus ja vientipainotteisuus.

Selvityksen keskeisimmät havainnot Suomesta ja sen keskeisistä kilpailijamaista:

  • Suomen keskeisissä kilpailijamaissa pyritään parantamaan teollisuuden toimintaympäristöä ja houkuttelemaan investointeja maahan 
  • Saksan hallitusohjelmista huokuu voimakkaasti teollisuusmyönteinen tahtotila
  • Osaaminen ja innovaatiot menestyvät, jos ne johtavat tuotannolliseen tai muuhun liiketoimintaan
    • Innovaatiot ja osaaminen rakentuvat usein jo olemassa olevan tuotannon päälle
    • Uudistava tuotekehitys ja teollinen toiminta eivät ole toisistaan erillisiä toimintoja
  • Suomessa energiaintensiivisen teollisuuden energiakustannus olisi huomattavasti keskeisiä kilpailijamaita korkeampi ilman alhaisempaa sähköveroa sekä erityisesti energiaveron palautusta
  • Valtiontukien osuus on raportin vertailumaista Suomessa ja Ruotsissa pienempi (alle 1% BKT:sta) kuin kilpailijamaissa Tšekissä, Saksassa ja Puolassa (yli 1 % BKT:sta)
  • Yhteiskunnan yleisen toimivuuden osalta Suomi pärjää erinomaisesti kilpailijamaihin verrattuna

Pöyry Management Consulting Oy selvitti Kemianteollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n toimeksiannosta tilasto- ja aineistoanalyysien sekä yrityshaastatteluiden avulla valittuja kilpailukykytekijöitä, jotka katsottiin vientiteollisuuden näkökulmasta olennaisiksi ja yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta kiinnostaviksi. Kartoituksen tarkoitus ei ollut laittaa valtioita paremmuusjärjestykseen vaan avata näkymiä teollisuuden kohtaamaan todellisuuteen kansainvälisessä kilpailussa. 

Lue koko selvitys täältä:

Taustatietoa Suomen vientiteollisuuden kilpailuympäristöstä Suomessa ja kilpailijamaissaDownload

Lisätiedot:

Kiky-sopimuksen työllisyysvaikutus oli merkittävä – suomalaisten työviikko jää yhä EU-keskiarvoa lyhyemmäksi

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, käy ilmi 12.8.2019 julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Tutkimus tarkasteli myös työaikaa työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Sen mukaan suomalaisten tekemät viikkotyötunnit ovat hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyemmät.

Työajan merkitys kilpailukyvylle ja työllisyydelle määrittyy työvoimakustannusten ja tuottavuuden kautta. Työaikamuutokset tukevat siis työllisyyttä ja kilpailukykyä silloin, kun ne alentavat työvoimakustannuksia tai nostavat tuottavuutta. Vuonna 2016 voimaan tullut kilpailukykysopimus (ns. kiky-sopimus) paitsi nosti Suomen työllisyyttä, myös paransi suhteellista kilpailukykyä, käy ilmi tänään julkaistusta Antti Kauhasen ja Markku Lehmuksen tutkimuksesta ”Työaika, työllisyys ja kilpailukyky” (ETLA Raportti 92).

Työajan pidentäminen oli vain yksi osa kiky-sopimusta. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät työvoimakustannusten alenemisella eli sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

Jotta työllisyysaste nousisi hallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin, tarvittaisiin ainakin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä on ennusteiden mukaan muutenkin syntymässä. Tarve on siis samansuuruisille toimenpiteille kuin edellisen hallituksen aikana. Arvio perustuu Etlan maaliskuun 2019 suhdanne-ennusteeseen.

Pelkästään työaikaa pidentämällä ei tavoiteta 75 prosentin työllisyyttä, mutta työajan pidentämiselläkin on vaikutuksensa, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

– Työajan pidennyksen voidaan odottaa lisäävän työllisyyttä noin 8 000‒16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä, Lehmus sanoo.

Suomalaisten työviikko edelleen EU-keskiarvoa lyhyempi

Suomessa kaikkien työllisten keskimääräinen tehty viikkotyöaika on vajaan tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi. Sekä kokopäiväisten että myös osa-aikaisten työviikot jäävät eurooppalaisessa vertailussa meillä lyhyiksi, koska osa-aikatyö on Suomessa verrattain harvinaista. Suomessa myös lomat, arkivapaat ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa useimpia muita Euroopan maita enemmän.

Työajan pidentämisen tai lyhentämisen vaikutus työllisyyteen riippuu olennaisesti siitä, kuinka työajan muutokset vaikuttavat työvoimakustannuksiin ja työn tuottavuuteen. Työajan lyhentäminen esitetään usein ratkaisuksi työllisyyden nostamiseen, mutta näin ei kuitenkaan ole, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

– Jos ajatuksena on, että kun kukin työntekijä tekee vähemmän töitä, niin sitä riittää useammalle, ei keino tepsi. Työajan lyhentämisen vaikutus työllisyyteen riippuu ennen muuta siitä, miten kannattavaa on työllistää. Jos työajan lyhentämisen yhteydessä kuukausiansioita ei leikata siten, että tuntiansiot pysyvät ennallaan, työpaikkoja syntyy vähemmän ja tuhoutuu enemmän kuin aiemmin, Kauhanen toteaa.

Tutkimusraportin työaikavertailussa on käytetty Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreinta työvoimatutkimusta. Raportin toisessa osassa kilpailukykysopimuksen merkitystä työllisyydelle ja Suomen kilpailukyvylle tarkastellaan hyödyntäen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen makromallia. Analyysissä erotellaan työajan pidennyksen sekä sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen merkitys kiky-sopimuksen työllisyysvaikutuksille. Tutkimuksen ovat tilanneet Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Metsäteollisuus ry.

Kauhanen, Antti – Lehmus, Markku: Työaika, työllisyys ja kilpailukyky (ETLA Raportti 92) 

Lisätiedot:

Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, ETLA, +358 50 569 76 27, antti.kauhanen@etla.fi
Ennustepäällikkö Markku Lehmus, ETLA, +358 44 549 84 55, markku.lehmus@etla.fi


ETLA-Työaika, työllisyys ja kilpailukykyDownload

Vientialojen työnantajaliitot: Työajan pidentämisellä yllättävän suuret työllisyysvaikutukset

Kilpailukykysopimuksen osana sovittu työajan pidentäminen on voimistanut hyvän työllisyyskehityksen kierrettä, jota ei kannattaisi katkaista, arvioivat vientiteollisuuden työnantajaliitot Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry.

Tänään julkaistun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksen mukaan 40 prosenttia kilpailukykysopimuksen vaikutuksista syntyy, koska työaikaa on pidennetty 24 tunnilla. Loput työllisyysvaikutukset selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen alentamisella.

Työtuntien lisääminen luo 8 000–16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä. Nykyhallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, mikä tarkoittaa, että Etlan arvion mukaan tarvittaisiin noin 40 000 työpaikkaa niiden lisäksi, jotka talousennusteiden mukaan ovat syntymässä.

– Etlan tutkimus osoittaa, että työajan pidentämisellä on yllättävän suuret työllisyysvaikutukset taloudessa. Yritysjohtajien mukaan työajan pidennys on muiden muassa lisännyt tuotantoa ja helpottanut töiden järjestelyä. Kokonaishyödyt arvioidaan korkeiksi, Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo.

Nämä yritystason arviot käyvät ilmi erillisestä laadullisesta selvityksestä, johon haastateltiin 19:ää teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden yrityksen edustajaa. Selvityksen on tehnyt aiemmin Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtajana toiminut Risto Alanko.

Vientiteollisuuden yrityksissä lisätunneilla on kasvatettu tuotantoa, parannettu tuottavuutta ja helpotettu töiden järjestelyä. Globaaleissa konserneissa suomalaiset yksiköt ovat pystyneet paremmin kilpailemaan myös investoinneista konsernien sisällä. Kun suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyky on kasvanut, työllistämisen edellytykset ovat parantuneet.

– Monella työpaikalla paikallinen sopiminen on kehittynyt, kun yhteistyössä on haettu hyvin toimivia tapoja soveltaa lisätunteja. Tästä huolimatta asenteiden muuttamisessa on vielä tekemistä, sillä kaikissa yrityksissä työntekijät ja luottamushenkilöt eivät ole ymmärtäneet työajan pidentämisen tärkeyttä, Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä arvioi.

Taloudellista merkitystä on esimerkiksi sillä, että lisätunneilla on voitu pitää tuotanto käynnissä myös helatorstaisin tai kalliita ylityötyötunteja on voitu välttää. Vähäpätöisiä eivät ole laatuseikatkaan, joita yritykset ovat tavoitelleet kohdistamalla lisätunteja esimerkiksi henkilöstön työturvallisuus- ja ympäristökoulutuksiin.

– Työajan pidentäminen on kiistatta parantanut Suomen kilpailukykyä ja luonut uusia työpaikkoja. Tätä hyvän kierrettä ei kannattaisi katkaista, varsinkaan nyt, kun hallitus tavoittelee työllisyyden parantamista ja vientiteollisuus joutuu jo varautumaan kysynnän heikkenemiseen, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén korostaa.

Lisätiedot:

Kilpailukykysopimuksen työaikaratkaisun vaikutukset vientialojen yrityksissäDownload

Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle p. 050 341 4884
Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä p. 040 778 0182
Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén p. 040 746 3687

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimus ”Työaika, työllisyys ja kilpailukyky” sekä Risto Alangon selvitys ”Kilpailukykysopimuksen työaikaratkaisun vaikutukset vientialojen yrityksissä” ovat saatavilla osoitteista www.teknologiateollisuus.fi, www.kemianteollisuus.fi ja www.metsateollisuus.fi.

Päästökauppa nostaa teollisuuden käyttämän sähkön hintaa 2030-luvulle saakka päästöoikeusskenaariosta riippuen 30-100 % verrattuna hintaan ilman päästökauppaa. Teollisuus tarvitsee paljon energiaa, joten päästökauppa aiheuttaa teollisuudelle lisäkustannuksia noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiolle on edelleen olemassa selkeä tarve. Jos päästöoikeuden hinta nousee 1 €/MWh, sähkönkäyttäjä maksaa siitä 0,6 €/MWh.

Suomalainen teollisuus maksaa 10-30 €/MWh enemmän sähköstään verrattuna maihin, joissa päästökauppaa ei ole. Tämä heikentää teollisuuden kykyä investoida vähähiiliseen teknologiaan ja toiminnan kilpailukykyisenä pitämiseen. Samanaikaisesti Suomen valtion tulot päästöoikeushuutokaupoista kasvavat ja ylittävät teollisuuden epäsuorien kustannusten nousua hyvittävän kompensaation noin 220 miljoonalla eurolla vuodessa.

Power Derivan tekemän selvityksen voit lukea täältä:

Päästöoikeuden vaikutus sähkön hintoihin ja teollisuuden kilpailukykyynDownload

Suunta on oikea, perusasiat ratkaisevia investointipäätöksissä

Suomalaiset vientiyritysten johtajat pitävät kysymystä Suomen vetovoimaisuudesta teollisuuden toiminta- ja investointiympäristönä ensiarvoisen tärkeänä. Mikäli perusasiat eivät ole kunnossa, investoinnit suuntautuvat Suomen ulkopuolelle. Innovaatiotoimintaan tarvitaan lisäpanostuksia, jotka tulee suunnata yritysvetoisiin TKI-hankkeisiin. Yliopistojen huippututkimuksen tasoa on nostettava.

Valtion keskeisin tehtävä on laittaa perusasiat kuntoon

Vientiyritysten johtajat ovat yksimielisiä siitä, että valtion keskeisin tehtävä on laittaa perusasiat kuntoon. Yritysten näkökulmasta on tärkeintä, että valtio takaa niille ennustettavan, vakaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. Suomi ei saa jäädä jälkeen keskeisistä verrokkimaista verojärjestelmän ennakoitavuudessa, infrastruktuurin toimivuudessa tai työmarkkinoiden vakaudessa.

Yritysjohtajien mukaan ”innovatiivisen ekosysteemin” eli kekseliään verkoston luominen on valtiollisen innovaatiojärjestelmän tärkein tehtävä. Julkisen tuen tasoa yritysten TKI-toimintaan on kasvatettava, ja julkinen rahoitus pitää järjestää niin, että syntyy erikokoisten yritysten ja korkeakoulujen ketteriä ja joustavia verkostoja. Globaalissa kilpailussa mukana olevat suomalaisyritykset painottavat, että innovaatiot ja uusi liiketoiminta syntyvät asiakastarpeista, valtion tehtävä ei ole innovoida eikä valita ”voittajia”.

Nämä tekijät tekevät toimintaympäristöstä paremman

  1. Kilpailukykyinen kustannustaso – pitkäjänteisesti ennustettava, reilu sääntely ja verotus
  2. Kokonaisveroasteen alentamisen jatkaminen − teollisuuden toimintaedellytykset
  3. Työrauhalainsäädännön kehittäminen − poliittinen lakko-oikeus pohjoismaiselle tasolle
  4. Julkisen sektorin TKI-panostukset − verrokkimaiden tasolle ja yritysten lähtökohdista
  5. Innovaatioekosysteemien rakentaminen −myös suuret veturiyritykset mukaan
  6. Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö
  7. Koulutus −rahoituksen ja osaavan työvoiman riittävyys, työelämän tarpeita vastaava osaaminen
  8. Kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen −verohelpotukset ja tarveharkinnasta luopuminen
  9. Uudistumista ja digitalisaatiota tukeva lainsäädäntö ja byrokratian purku – tärkeät lakihankkeet maaliin
  10. Infrastruktuurin kunto − nykyistä suurempi panostus ylläpitoon

Nordic West Office teki suomalaisen vientiteollisuuden – Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuuden – toimeksiannosta selvityksen yritysjohtajien näkemyksistä Suomesta teollisuuden toimintaympäristönä. Selvitykseen haastateltiin kaikkiaan 30 yritysjohtajaa 27 yrityksestä.

Koko selvityksen löydät täältä:

Perusasiat kuntoon! Vientiteollisuus maaliskuu 2019Download

Vientiliittojen (Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Kemianteollisuus ry) toimesta on julkaistu innovaatiokumppanuusmallien kansainvälistä vertailua koskeva raportti (Collaboration for Success: International benchmark of innovation partnership models). Selvityksen toteuttajina olivat Gaia Consulting Oy ja VTT kevään 2022 aikana.

Selvitys koostuu systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta, kansainvälisten kumppanuuksien edustajien haastatteluista sekä näiden pohjalta tehdyistä analyyseistä. Kumppanuusmalleja tarkasteltiin verrokkimaissa Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Alankomaat.

Selvityksen tarkoituksena oli luoda eväät ja tietopohjaa suomalaisten innovaatiokumppanuuksien kehittämiselle ja teollisuusliittojen vaikuttamistyölle.

Selvityksen perusteella luotiin kolme johtopäätöstä/suositusta kumppanuuksien kehittämiselle:

  1. Innovaatiosysteemin näkyvyys ja saavutettavuus kansallisella tasolla sekä selkeät yhteydet kansainvälisellä tasolla
  2. Kehitetään sellaisia innovaatiokumppanuuden malleja, jotka perustuvat yhteiseen näkemykseen, ammattimaiseen koordinointiin ja menestyksen mittaamiseen
  3. Sitoutumisen edistäminen ja avoin suhtautuminen kumppanuuksien erilaisiin arvo-odotuksiin

Lue raportti täältä:

Collaboration for Success: International benchmark of Innovation partnership modelsDownload