Tutkittua tietoa suomalaisesta vientiteollisuudesta ja Suomesta teollisuuden toimintaympäristönä

Suomen keskeiset vientialat − Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuus −ovat yhdessä teettäneet vientiteollisuuteen liittyvien selvitysten sarjan.

Vientiteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa: Yli 46 % bruttokansantuotteesta, lähes 1,1 miljoonaa työpaikkaa

Vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muilla toimialoilla. Katso lisää KPMG:n tekemästä selvityksestä tästä.

Suomalainen vientiteollisuus maailman kärkeä ympäristöindikaattorien maavertailussa

Suomessa ympäristöstä pidetään hyvin huolta sekä sääntelyn että teollisuuden omaehtoisen vastuullisuuden avulla. Valtaosassa tarkasteltuja kilpailijamaita teollisesta toiminnasta ympäristölle aiheutuvat rasitteet ovat suurempia kuin Suomessa. Teollista tuotantoa Suomessa ja investointeja Suomeen voidaan pitää ympäristötekona. Katso lisää Gaia Consultingin tekemästä selvityksestä tästä.

Suomeen tarvitaan tervettä keskustelua teollisuuden kilpailukykytekijöistä

Suomella on vientiteollisuuden näkökulmasta useita vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa, kuten vakaa yhteiskunta ja hyvin koulutetut kansalaiset. Tästä huolimatta teollisuuden investointien, kannattavuuden ja tavaraviennin kehitys laahaa moneen kilpailijamaahan verrattuna jäljessä. Mitä Suomen kilpailijamaissa tehdään - ja onko sillä väliä? Lue lisää Pöyry Management Consultingin tekemästä selvityksestä täällä.

Vientialojen työnantajaliitot: Työajan pidentämisellä yllättävän suuret työllisyysvaikutukset 

Kilpailukykysopimuksen osana sovittu työajan pidentäminen on voimistanut hyvän työllisyyskehityksen kierrettä, jota ei kannattaisi katkaista, arvioivat vientiteollisuuden työnantajaliitot Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry. Lue Riso Alangon raportti Kilpailukykysopimuksen työaikaratkaisun vaikutukset vientialojen yrityksissä täällä. 

Etla: Kiky-sopimuksen työllisyysvaikutus oli merkittävä - suomalaisten työviikko jää yhä EU-keskiarvoa lyhyemmäksi 

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, käy ilmi 12.8.2019  julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Tutkimus tarkasteli myös työaikaa työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Sen mukaan suomalaisten tekemät viikkotyötunnit ovat hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyemmät. Etlan tutkimuksen Työaika, työllisyys ja kilpailukyky voi lukea täällä. 

Kilpailukykysopimuksen työaikaratkaisun vaikutukset vientialojen yrityksissä 

Kilpailukykysopimuksen osana sovittu työajan pidentäminen on voimistanut hyvän työllisyyskehityksen kierrettä, jota ei kannattaisi katkaista, arvioivat vientiteollisuuden työnantajaliitot Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry.
Raportin on kirjoittanut varatuomari, Teknologiateollisuus ry:n entinen varatoimitusjohtaja Risto Alanko. Haastattelut teki pääosin varatuomari Jukka Sarhimaa, Sarhimaa Finland Oy. Lue raportti täällä. 

Power Deriva: Päästöoikeuden vaikutus sähkön hintoihin ja teollisuuden kilpailukykyyn

Päästökauppa nostaa teollisuuden käyttämän sähkön hintaa 2030-luvulle saakka päästöoikeusskenaariosta riippuen 30-100 % verrattuna hintaan ilman päästökauppaa. Teollisuus tarvitsee paljon energiaa, joten päästökauppa aiheuttaa teollisuudelle lisäkustannuksia noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalainen teollisuus maksaa 10-30 €/MWh enemmän sähköstään verrattuna maihin, joissa päästökauppaa ei ole. Tämä heikentää teollisuuden kykyä investoida vähähiiliseen teknologiaan ja toiminnan kilpailukykyisenä pitämiseen. Power Derivan tekemän selvityksen voit lukea täältä.

 

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna