ChemBio Finland esittelee uusia keinoja elintarvikeväärennösten toteamisessa
Elintarvikkeisiin liittyvien harhautusten ja väärennösten arvioitu lisääntyminen tuo tarvetta kehittää uusia innovaatioita ja menetelmiä niiden osoittamiseksi. Tieteeseen pohjautuvat menetelmät kuten DNA-tutkimus, tuovat elintarvikeväärennösten toteamiseen uusia mahdollisuuksia.
Kemian ja bioalan ammattitapahtuma, ChemBio Finland, tarjoaa ohjelmatarjonnassaan lukuisia mielenkiintoisia puheenvuoroja muun muassa elintarvikepetoksista ja niiden todentamisen menetelmistä 18.–19.3.2015 Messukeskuksessa Helsingissä.
Kansainvälisen elintarvikekaupan arvo on erittäin suuri. Tämän vuoksi se houkuttaa tuottamaan tuotteille lisäarvoa väärin keinoin. Elintarvikkeisiin liittyvien petosten ja väärennöksien on arvioitu lisääntyvän edelleen. Harhautuskohteita ovat esimerkiksi elintarvikkeiden alkuperään, tuotantotapaan tai ravintoaineisiin liittyvät väärennökset. Elintarvikkeiden väärennöstapaukset voivat pahimmillaan johtaa vakaviin turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin.
ChemBio Finland -tapahtumassa pureudutaan innovaatioihin ja keinoihin elintarvikkeiden aitouden osoittamiseksi. Tieteen keinoin elintarvikeväärennöksiä osoittamassa -seminaarissa kerrotaan elintarvikkeiden väärennöstutkimuksista sekä niihin liittyvien analyyttisten menetelmien soveltamisesta . Seminaarin järjestävät Kemian Seurat ja Elintarviketieteiden Seura.
– Olemme siinä tilanteessa elintarvikepetosten ja -väärennöksien kanssa, että perinteiset valvontamenetelmät eivät enää riitä. Tarvitsemme uudentyyppisiä analyysitekniikoita ja valvontamenetelmiä, jotta voimme taata kuluttajille mahdollisuuden tietää mitä ostaa. Monet tekniikat ovat olleet olemassa jo aiemminkin, mutta välttämättä ei ole tiedostettu missä kaikkialla menetelmiä voidaan hyödyntää, kertoo ylitarkastaja Marika Jestoi Evirasta.
Yksi esimerkki elintarvikeväärennösten tutkimisessa käytetyistä uusista menetelmistä on erilaiset DNA-menetelmät. Erikoistutkija Annikki Welling Evirasta kertooelintarvikkeiden aitoustutkimuksen olevan DNA-menetelmissä uusi aluevaltaus. – Jos tekniikoille on tarve, laboratorioilla on jo nyt valmiudet tehdä paljonkin. DNA-tutkimus on erinomainen menetelmä lajintunnistuksessa, sillä dna:ta on joka solussa. DNA säilyy jopa pitkälle prosessoiduissa tuotteissa, ja sen avulla pystytään erottamaan onko tuotteessa esimerkiksi sitä marjaa, kala- tai lihalajia mitä pitäisi, toteaa Welling. DNA-menetelmät ovat aiheena torstain 19.3. seminaarissa iltapäivällä.
Aiheesta on lisäksi puheenvuoro Elintarvikeväärennöksien selvittäminen kemian keinoin keskiviikkona 18.3.2015 Plaza-lavalla klo 14.00
ChemBio Finland on kemian ja bioalan joka toinen vuosi järjestettävä ammattitapahtuma, joka sisältää merkittävän alan näyttelyn lisäksi lukuisia laadukkaita seminaareja ja puheenvuoroja. Tapahtuman järjestää Messukeskus toimeksiantajinaan Suomen Bioteollisuus ry ja Kemian Seurat.
Lisätietoja
ChemBio Finland 18.–19.3.2015 Messukeskus Helsinki
avoinna ke klo 9-17 ja to klo 9-16, sisäänpääsy tapahtumaan veloituksetta rekisteröitymällä.
LisätietojaChemBio Finland -tapahtumasta:
Messukeskus, tiedottaja Susanna Terkola, puh. 050 385 5484, susanna.terkola@messukeskus.com
Messukeskus, tiedottaja Teija Armanto, puh. 050 376 0804, teija.armanto@messukeskus.com
Lisätietoja seminaarista:
Heleena Karrus, toiminnanjohtaja, Suomalaisten Kemistien Seura, puh. 010 4256302, 050 5571894
heleena.karrus@kemianseura.fi
