Hyppää sisältöön

Carmela Kantor-Aaltonen: Yliopistorahoitusmallissa suunta on oikea – kokonaisnäkemys puuttuu

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotuksen yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen. Päivitetty rahoitusmalli ottaa pieniä askelia oikeaan suuntaan, mutta siitä puuttuvat kokonaisnäkemys ja suunnitelma Suomen yliopistokentästä. Suunnitelmasta, joka on tehty kemian alan tutkimus- ja koulutustoiminnan kansalliseksi tehostamiseksi, kannattaa muidenkin ottaa oppia.

On uskallettava myös karsia
OKM:n asettaman työryhmän ehdotuksessa yliopiston rahoitusmallille esitetään pieniä muutoksia prosenttiosuuksiin, kuten työllisten vaikutukseen, opintopisteiden uudenlaiseen huomioimiseen ja kansainvälisen vaihdon mittaamiseen opintopisteiden perusteella, opiskelijoiden lukumäärän sijaan. Sinänsä oikeansuuntaiset muutosehdotukset ovat liian pieniä tehdäkseen oikeaa muutosta parempaan.

Suomessa toimii 272 yliopistollista yksikköä. Tieteenaloja on 54. Niistä puolet, eli 27, on edustettuna vähintään kuudessa yliopistossa. Pienelle, 5,5 miljoonan asukkaan maalle, määrä on suuri ja kertoo hajanaisuudesta ja yhteistyön puutteesta. Työryhmän esittämässä rahoitusmallissa on liian pieni osuus strategiarahoituksella, jolla lisätään yliopistojen profiloitumista, yhteistyötä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yhä pienenevät resurssit, joita hallituksen kohdistamat ankarat säästöt yliopisto- ja korkeakentän rahoitukselle aiheuttavat, pitäisi kohdistaa nykyistä enemmän yliopistojen väliseen yhteistyöhön ja tehottomien yksiköiden vähentämiseen.

Kemia Suomi-hankkeesta voi oppia
Kemianalan opetusta ja tutkimusta annetaan Suomessa yhdeksässä yliopistossa. Helsingin yliopiston aloitteesta käynnistettiin syksyllä 2014 neuvottelut kemianalan tutkimus- ja koulutustoiminnan tehostamiseksi kansallisesti. Kemia Suomi-hankkeen tavoite on laatia Suomen kemianopetukselle ja -tutkimukselle kehittämissuunnitelma, joka koordinoi eri yksiköiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Vaativan tehtävän selvitysmiehenä toimii akateemikko Risto Nieminen ja loppuraportti julkaistaan lähiaikoina. Kemia Suomi-hanke on esimerkki yhteistyöstä, johon kaikkia tieteenaloja ja yliopistoyksiköitä tulisi kannustaa ja resurssoida.

Suomen tulevaisuuden kannalta on elintärkeätä, että meillä on toimiva ja tehokas yliopistokenttä, joka tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusta, huippuosaajia, keksintöjä ja innovaatioita. 

Lisätietoja

Carmela Kantor-Aaltonen, Kemianteollisuus ry, puh. 050 4045 166,
carmela.kantor-aaltonen (at) kemianteollisuus.fi 

Carmela Kantor-Aaltonen

Kemianteollisuus ry:n yliopistoyhteistyöstä ja Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnosta vastaava asiamies.