Hyppää sisältöön

Anni Siltanen: Oppivelvollisuuden pidentäminen on kompromissi, joka haastaa tulevaisuuden huippuosaamisen

Kesällä hyväksytyn hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuusikä korotetaan 18 vuoteen. Oppivelvollisuusiän korottaminen edellyttää ohjelman mukaan toisen asteen koulutuksen, eli käytännössä lukion tai ammatillisen koulutuksen maksuttomuutta.

Viime päivinä useat eri tahot ovat ilmaisseet huoltaan siitä, kohdistuuko uudistukselle kaavailtu rahoitus ylipäänsä oikeisiin asioihin eli opetukseen ja sen kehittämiseen. Vai kohdistuuko se sittenkin esimerkiksi koulukirjoihin ja koulumatkoihin, joilla sinänsä ei ole opetuksen kannalta relevanssia?

Meitä Kemianteollisuus ry:ssa huolestuttaa oppivelvollisuuden pidentäminen kokonaisuutena. Kuluerä on suuri. Hallitusohjelmassa kaavailtu uudistus kiinnittää opiskelijat järjestelmään etenkin opintopolun loppupäässä ehkäisten siten mm. nuorten syrjäytymistä.

Koulutusjärjestelmämme päätehtävä on koulutus ja kasvatus; jokaisen opiskelijan osaamisen kehittäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Järjestelmän tulisi ottaa kiinni niistä jotka ovat putoamisvaarassa. Sen tulisi kuitenkin huomioida positiivisesti myös opiskelijat, joilla on erityistä lahjakkuutta kehittyä huippuosaajaksi akateemisella osa-alueella. Lisäksi tulisi huolehtia riittävästä tuesta jo koulutusjärjestelmän alkupäässä, riittävästä ohjauksesta jokaiselle opiskelijalle yläkoulussa, lukiossa kuin ammatillisissakin opinnoissa ja opettajien riittävistä täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Nämäkin toimenpiteet vaativat rahoitusta.

Suomalainen kemianteollisuus on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen. Perinteisen tutkimus- ja kehittämisosaamisen lisäksi tarvitsemme osaajia osoittamaan prosessien toimivuus käytännössä ja lopulta skaalaamaan ne teolliseen mittakaavaan.Tarvitsemme huipputason tutkijoita pohtimaan, mistä saamme tarpeeksi vaikkapa vetyä ja teknillistä huippuosaamista kehittämään tuotantoprosesseja. Erityisesti kannamme huolta luonnontieteellis-matemaattisen (LUMA) osaamisen tasosta. Laskusuhdanne olisi syytä kääntää ja LUMA-osaaminen saada yhdeksi suomalaisen koululaitoksen vahvasti tukemista perustaidoista.

Tulevaisuuden kyvykkyydet ovat tämän päivän koulun kasvatteja; nyt suunnitelmissa olevat muutokset vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa. Välillisesti ne vaikuttavat myös Suomen tulevaisuuteen. Pieni Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa nimenomaan huipputason osaamisella. Ei vaaranneta sitä!

Anni Siltanen

Asiantuntija, Osaaminen ja vetovoima