Maija Pohjakallio: Kemia on älykkään biotalouden ytimessä
Peräänkuulutan enemmän näkyvyyttä ja kannusteita teollisille symbiooseille sekä eri toimijoiden väliselle yhteistyölle ja osaamisten yhdistämiselle. Koko biotaloutemme hyötyy, jos teemme näkyväksi biotalouden koko kuvan.
Suomen biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää biologisia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Toimeenpano on kuitenkin toistaiseksi pitkälti painottunut paljon kapeammalle alueelle eli bioenergiaan, perinteiseen metsätalouteen ja puurakentamiseen. Jotta biotaloutemme kehittyy optimaalisesti, on aika nostaa näiden rinnalle korkean jalostusasteen teknologiat, tuotteet ja palvelut sekä ruoka.
Koko biotaloutemme hyötyy, jos teemme näkyväksi biotalouden koko kuvan. Tämä on tärkeää myös biotalouden kestävyyttä arvioitaessa. Peräänkuulutan enemmän näkyvyyttä ja kannusteita teollisille symbiooseille sekä eri toimijoiden väliselle yhteistyölle ja osaamisten yhdistämiselle. Esimerkiksi Nesteen ja Ikean yhteistyö biopohjaisten muovien valmistamiseksi sekä Yara Suomen ja UPM:n yhteinen hanke, jossa kehitetään kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden sivuvirroista, ovat oivia esimerkkiä tulevaisuuden menestystarinoista. Mäntyöljyn kemiallisella jalostuksella on Suomessa pitkät perinteet ja edelleen Forchem ja Arizona Chemical luovat asiakkaidensa kanssa uusia sovelluksia kuten mäntyöljyjalosteiden käyttö rehun aineisosana tai asfaltin kierrätyksen apuaineena.
Kemian molekyylitason osaamista tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, jotta niin neitseellinen kuin jäteperäinen raaka-aine saadaan kestävästi ja älykkäästi käyttöön ja kiertoon.
Lisätietoja
Tätä mieltä: Bio- ja kiertotalous
