Vesa Kärhä – ensimmäiset 30 vuotta muoviteollisuuden edunvalvojana

Uutiset | 03.12.2020

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä on ollut muoviteollisuuden aitiopaikalla jo kolmen vuosikymmenen ajan. Nuori diplomi-insinööri avasi silloisen Suomen Muoviteollisuusliiton oven vuonna 1990. Toimitusjohtajana hän aloitti vuonna 2009. Kolmeen vuosikymmeneen mahtuu paljon.

- Olen diplomi-insinöörin ja varatuomarin poika, hybridisielu tekniikan ja oikeuden välimaastossa. En ehkä ole huippu kummassakaan, mutta tutkitustikin minulla on halu opettaa asioita.

- Muovit tai oikeammin polymeerit alkoivat kiinnostaa Otaniemessä kemiantekniikan opintojeni puolivälissä. Jokin kohtalonohjaus tarjosi aina kiinnostavia töitä varsinkin jätteiden, kierrätyksen ja laajempien ympäristökysymysten parissa ensimmäiset 20 vuotta. Viimeisen vuosikymmenen Muoviteollisuus ry toimitusjohtajana on sitten pakannut rattaille myös työmarkkina-asioita ja paljon kaikkea muutakin.

1990-luku: EU-jäseneksi, lama ja siitä nouseminen – ja perheen kasvu

Vesa Kärhä on nähnyt ja kokenut Suomen ja teollisuuden nousut ja laskut, toivon ja epätoivon.

- Jos ajan kulun jakaa tasaisiin vuosikymmenin, jotka olen ollut työelämässä ja seurannut yhteiskuntaamme ja planeettaamme, niin näin sen näen: 1980-lukua hallitsi uuden menestymisen merkitys. Yhdenlainen säätely, nurkkakuntaisuuus  ja rajoittamiset alkoivat tulla tiensä päähän ja niistä haluttiin pois. Opin äitini kansanedustajuuden kautta, että eduskunnassa jo lainlaadinta tehtiin uusin eurooppalaisin linjauksin valmistautuen muutokseen. Nuoret saivat silloin jo 15-16-vuotiaina töitä ja kouluihin alkoi tulla tietokoneita. Muovikuorisia tietokoneita, paljon mahdollisuuksia.

- 1990-luvun alussa kompastuimme vapauteen ensimmäisen kerran valuuttalainojen ja rahoituskuplien muodossa.  Siitä lamasta noustiin Suomessa Nokialla ja muulla teollisella tekemisellä.

- Vuosi 1992 oli Suomelle ja minulle hyvin merkittävä, silloin Suomi päätti hakea jäseneksi Euroopan yhteisöön. Olin siinä valmistelutyössä aktiivisesti mukana. Teimme myös hartiavoimin työtä saadaksemme muovin tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy:n käyntiin.

- 1990-lukuun kuului paljon myös yksityiselämässä. Perheeni kasvoi. Suomi alkoi taas kasvaa. Mutta niin kasvoi uusi säätelykin. EU on erittäin, erittäin raskaasti säännelty talousalue, joka siksi jo uhkaa hyytyä monen kehityksen kärjestä. Säätelyähky oli BREXITinkin takana, tunteiden ruokkimana.

 

2000-luku: kännyköitä, energiahyödyntämistä ja muovivastaisuutta

 - 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli kummallisten epäjatkuvuuksien aikaa. Kännykkävalmistusbuumi nousi nopeasti ja yhtä nopeasti se oli ohi. Jätemuovien kaatopaikkaaminen sai vaihtoehdoksi energiahyödyntämisen. Jätevoimaloita alettiin yhtäkkiä rakentaa maahan useita.

- Vuodet 2010-2020 ovat olleet aika nättiä ja tasaista kasvua muoville. Kunnes vuonna 2018 negatiivinen muovinvastaisuus saavutti huippunsa. Teimme tietoisen päätöksen taklata tätä muovivastaisuutta viestimällä aktiivisesti, kertoen faktoilla muovien ominaisuuksista ja merkityksestä kansantaloudessa. Emme sokerikuorruttaneet muoveja emmekä menneet poteroihin. Halusimme kertoa, mitä muovit ovat ja miksi niitä tarvitaan. Tämä myös toimi – nyttemmin muovivastaisuus on laantunut kun on alettu ymmärtää niiden merkitys ja ainutlaatuiset ominaisuudet. Missä olisimmekaan nyt pandemian kurimuksessa ilman suojaavia ja jatkuvasti kehittyviä muoveja? Sitä voi kukin pohtia.

 

Katse kohti tulevaa - oppi tulee nuorilta

- Mitenkäs muoviala tästä eteenpäin sitten etenee? Valtavasti siinä on mahdollisuuksia uuteenkin yritystoimintaan. Uudet energiamuodot ja muut tarpeet tulevat. Muodostuu älykkäitä kaupunkirakenteita, joissa muovidronet suihkivat ja esineet kommunikoivat keskenään. Ihmiset hoitavat itseään ja toisiaan parhailla mahdollisilla materiaaleilla. Muovia ja uusia muovituotteita toden totta tarvitaan. Olisi hyvä että pysyttäisiin Suomessakin siinä osaajina ja tekijöinä.

- Opettajaluonteestani ja suurperheen isäroolista huolimatta en paasaa mitään erityistä muoviopetusta nykynuorille. He 3D-tulostavat, rakentavat ja kierrättävät oman muovisen huomisensa. On hauskempaa jo oppia heiltä päin uusia ideoita. Pohtia, voisiko ne toteuttaa jostain fiksusta materiaalista. Kuten muovista.  

 

(Valokuva: Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhälle luovutettiin 25.11.2020 Kauppakamarin ansiomerkki 30-vuotisesta työstä suomalaisen muoviteollisuuden hyväksi. Kuvassa oikealla Muoviteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, Atolli Oy:n toimitusjohtaja Christian Sundberg. Valokuva: Muoviteollisuus ry)

Katso myös
Uutiset | 24.03.2021

ChemBio 2021: runsas kattaus maksuttomia verkkoseminaareja

Uutiset | 16.03.2021

Miika Valtosesta Kemianteollisuuden vuoden 2021 #kesäkatalyytti

Uutiset | 10.03.2021

Tuomas Tikka asiantuntijaksi Kemianteollisuuden Vastuullisuus-tiimiin

Uutiset | 09.03.2021

Kemianteollisuus ry:lle Suomen innostavimmat työpaikat 2020 -tunnustus

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna