Anu Penttilä: Rakkauteni kemiaan on syventynyt vuosien varrella

Uutiset | 21.10.2020

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry valitsi vuoden 2021 matemaattisten aineiden opettajaksi Anu Penttilän Otaniemen lukiosta Espoosta. Anu tunnetaan monipuolisena luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden opettajana, järjestöaktiivina ja oppikirjailijana.

Anu Penttilä innostui jo koululaisena luonnontieteistä ja matematiikasta.

- Luonnosta kiinnostuin jo pikkutyttönä. Isäsi innosti minua tekniikkaan ja siihen liittyviin asioihin. Matematiikka on aina ollut lähellä sydäntäni. Perniön koulussa ja lukiossa kannustettiin kaikkia luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Opiskeluaikana ja opettajan uran aikana kiinnostukseni kemiaan ja luonnontieteisiin syveni. Eli rakkauteni kemiaan vain syvenee vuosien varrella!

- Valmistuin ylioppilaaksi Perniön lukiosta keväällä 1986, ja samana syksynä aloitin biokemian opinnot Turun yliopistossa. Biokemian opinnot olivat mielenkiintoiset, mutta opettajan opinnot vetivät puoleensa ja vaihdoin kemianopettajalinjalle seuraavana keväänä. Aloitin myös matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opinnot. Kemian ja matematiikan opinnot suoritin loppuun Turun yliopistossa lukion opettajan pätevyyteen asti kesällä 1993. Fysiikan opinnot täydensin lukion opettajan pätevyyden tasolle 2000-luvun alussa.

- Kuuluin opiskeluaikana myös TYK ry:n hallitukseen (Turun Yliopiston Kemistit ry)  ja olin tutorina uusille opiskelijoille. Elämäni merkittävin asia opintojen aikana oli, kun tapasin tulevan aviopuolisoni Timo Penttilän Turun Yliopistolla. Liityin jo opiskeluaikana Suomalaisten kemian seuraan (SKS) ja Matemaattisten aineiden opettajien liittoon  (MAOL ry).

- Opiskeluaikana työskentelin mm. Turun kaupungin sairaalan laboratoriossa ja sain näin työkokemusta sairaalalaboratoriosta. Opiskelujen aikana kävimme mieheni kanssa vaihdossa USA:ssa Mississippi State Universityssä (MSU) vuosina 1991–92. Opiskelin kemiaa ja kevätlukukaudella opetin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita laboratoriotöissä. Valmistuttuani opettajaksi mieheni aloitti rahoituksen väitösopinnot ja minä hain töitä. Aluksi työskentelin MSU:n eläinlääketieteellisen laboratoriossa, jossa tutkimme loiseläinten lääkkeen vaikutusta karjaan. Sen jälkeen analyyttisen kemian laboratoriossa tutkimme muun muassa, miten kalalampien levänestoaineet siirtyvät kaloihin. Lopuksi olin töissä vielä biokemian laitoksella. Oli todella mielenkiintoista saada kokemusta myös tutkimusalalta.

- Vuonna 1996 palasimme Suomeen, josta olin hakenut töitä USA:sta käsin. Rehtori Maija Daavittila palkkasi minut  Olarin kouluun ja lukioon näkemättä minua. Siitä lähtien olen ollut töissä Olarin koulussa ja lukiossa sekä Olarin lukion ja Pohjois-Tapiolan lukion yhdistyttyä Otaniemen lukiossa. Olarin lukiossa opetin kemiaa myös englannin kielellä.

- Opetustyön lisäksi olen ollut järjestöissä aktiivinen. Olen kuulunut SKS:n kemian opetuksen hallitukseen. Olen ollut MAOL-Espoon hallituksessa ja nyt toimin sen puheenjohtajana. Lisäksi kuulun MAOL ry:n hallitukseen. Olen myös oppikirjailija: olen ollut kirjoittamassa Aine ja energia- oppikirjaa ja laatinut sähköisiä materiaaleja ja tehtäviä. 

Miten kemian vetovoimaa voisi vahvistaa ja saada nuoret kiinnostumaan?

- Kemia nähdään ehkä liian teoreettisena tieteenä eikä sen monipuolisuutta tunnisteta. Kemian merkitys jokapäiväisessä elämässä on erittäin tärkeä. Kemialla ratkaistaan monia ongelmia: energia, kiertotalous ja kestävä kehitys, ilmaston lämpeneminen ja ilmastonmuutos, puhdas vesi, uudet taudit ja lääkkeet, ruoantuotanto, tietotekniset haasteet jne. Kemia on merkityksellinen oppiaine, jolla ratkaistaan ongelmia ja haasteita. 

- Kun olin lukiolainen, puhuttiin happosateista. Enää niistä ei puhuta. Kemian avulla ongelma ratkaistiin - happosateita ei enää juuri ole. Tehtaiden happamat oksidit puhdistetaan emäksillä aineilla. Auton happamat oksidit puhdistetaan katalysaattorissa. Uskon vahvasti, että monia nykypäivän ongelmia ratkaistaan kemian avulla. 

- Lukiossa on vain yksi pakollinen kemian kurssi suoritettavana. Kaikkia luonnontieteitä opiskellaan vain 5 pakollista kurssia - se on tosi vähän. Kouluaikanani kaikki lukivat luonnontieteitä enemmän kuin nykyään. Toivon, että kaikki opiskelisivat luonnontieteitä enemmän kuin nuo 4–5 pakollista kurssia.

- Myös opinnot ulkomailla olivat hieno kokemus. Tutustuin uuteen kulttuuriin ja sain paljon ystäviä paitsi paikallisista, myös muista maista. Suosittelen lämpimästi, että opiskeluaikana käy opiskeluvaihdossa. Nykyään saa opinnot laskettua mukaan omiin opintoihin.

Nyt puhutaan paljon oppivelvollisuuden pidentämisestä. 

- Asia on hyvä, mutta hieman epäilen, saadaanko se toteutettua helposti. On loistavaa, että kaikille tarjotaan mahdollisuus opintoihin 18 ikävuoteen asti. En ole niinkään varma, saadaanko kaikki pakolla  opiskelemaan siihen asti. Suomessa on ollut haasteita saada kaikille peruskoulututkinto. Vuosina 2017–2019 noin 0,7 % jäi ilman peruskoulun päättötodistusta.  Toivon, että Suomessa kaikki saavat oppivelvollisuuden suoritettua. 

 

(Valokuva: Pauliina Penttilä)

Katso myös
Blogit | 22.12.2021

Anni Siltanen: LUMA-strategiasta puuttuvat kunnianhimo, konkretia ja ymmärrys hiilineutraalitavoitteista ja oppiasteista

Uutiset | 10.12.2021

Uusi kiertotalouden kemian professuuri Helsingin yliopistoon yrityskumppaneiden tuella

Blogit | 09.12.2021

Lilli Puntti, Kiilto: EtäTET - Mikä jännittävä oppimiskokemus!

Blogit | 09.12.2021

Antti Pasanen, Yara Siilinjärvi: Päiväni opettajana kemianteollisuuden etäTETissä 24.11.2021