Raportti: Näin Suomi voittaa kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista – seuraavalle hallitukselle kuuden kohdan korjauslista

Tiedotteet | 05.05.2022

Teollisuuspolitiikka on tehnyt näyttävän paluun kansainväliseen keskusteluun viime vuosien aikana. Vientiteollisuuden tilaama raportti kertoo, kuinka Suomi voi pärjätä uudenlaisen teollisuuspolitiikan aikakaudella ja voittaa kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista. Risto E.J. Penttilän johdolla valmisteltu raportti esittelee erilaisia skenaarioita, johtopäätöksiä ja kuuden kohdan korjauslistan seuraavalle hallitukselle. Avain menestykseen on huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä.

 

Uuden teollisuuspolitiikan ajurit ovat ilmastonmuutos, Kiina, pandemia, populismi ja Ukrainan sota. Iso kysymys on, korostuuko tulevaisuudessa perinteinen, protektionistinen teollisuuspolitiikka vai uusi, digitaalista ja vihreää siirtymää painottava, julkisen vallan tukema – mutta markkinalähtöinen teollisuuspolitiikka. Eurooppa on pahasti jäljessä Yhdysvaltoja investoinneissa ohjelmistoihin, tietoverkkoihin ja bioteknologiaan.

Kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden tilaamassa raportissa esitellään  tulevaisuuden skenaariot, joista Suomen kilpailukyvyn kannalta paras vaihtoehto on Vihreä markkinatalous. Skenaariossa valtiot keskittävät voimansa globaalin talouden elvyttämiseen ja yksityisen sektorin tukemiseen. Puhtaasta BKT-kasvusta siirrytään ESG-kasvuun (ympäristö E, sosiaalinen kestävyys S, hyvä hallintotapa G). Vihreä siirtymä etenee nopeasti, koska sijoittajat ja kuluttajat vaativat yrityksiltä vihreitä palveluita ja tuotteita. Nopeasti toipuva globaali talous vauhdittaa uusien teknologioiden kehitystä, ja maltillinen regulaatio mahdollistaa sujuvan toimeenpanon.

Raportissa arvioidaan, että uusi teollisuuspolitiikka etenee hyökyaallon lailla yli maapallon. Suomi ei voi suoraan kopioida suurvaltojen politiikka- ja rahoitusmalleja sellaisenaan, vaan joutuu valitsemaan instrumentit, jotka parhaiten sopivat viennistä elävälle avoimelle taloudellemme. Vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa yrityksiltä edellytetään edelläkävijäratkaisuja uudessa toimintaympäristössä.

 

Kuinka voitamme kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista?

Elinkeinopolitiikan osalta seuraavalle hallitukselle esitetään kuuden kohdan korjauslista, johon kuuluvat 1) osaavan kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman saatavuuden parantaminen, 2) investointien luvituksen jouhevoittaminen, 3) logistiikkakustannusten hillintä, 4) työnteon ja omistamisen muuttaminen kannattavammaksi, 5) työmarkkinalainsäädännön uudistaminen 2020-luvulle ja 6) yleisen kustannustason pitäminen teollisuuden kilpailukyvylle suotuisana.

Teollisuuspolitiikassa Suomen seuraavan hallituksen on otettava tavoitteekseen teollisten investointien voimakas lisääminen. On varmistettava, että suomalaisen teollisuuden kustannukset energian ja työvoiman osalta eivät ole verrokkimaita korkeampia. On luotava ennustettava suunnitelma pitkäkestoisille teollisille investoinneille.

Innovaatiopolitiikassa TKI-investoinnit on saatava nousuun ja neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan Unionissa Suomen on liittouduttava avoimeen talouteen uskovien, vastuulliseen taloudenpitoon sitoutuvien jäsenvaltioiden kanssa. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta pitää vahvistaa pitkäjänteisesti.

Raportin Teollisuuspolitiikka suurvaltakilpailun ja vihreän siirtymän maailmassa. Kuinka Suomi vahvistaa teollista perustaansa ja voittaa kamppailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista? on kirjoittanut Nordic West Officen työryhmä, johon kuuluivat Risto E.J. Penttilä, Anni Marjomaa ja Anton Engelberg. Raportissa on hyödynnetty asiantuntijahaastatteluja ja laaja teollisuuspolitiikkaa koskevaa tutkimusmateriaalia.

Risto E.J. Penttilä sanoo, että raportti kirjoitettiin alun perin vihreän siirtymän maailmaan.

– Sitten tuli sota. Vihreän siirtymän rinnalle teollisuuspolitiikan ajureina nousivat suurvaltapolitiikka ja huoltovarmuus. Suurvallat käyttävät teollisuuspolitiikkaa edistääkseen omaa taloudellista, poliittista ja sotilaallista valtaansa. Kehittyneet maat käyttävät sitä voittaakseen kilpailun investoinneista ja korkean jalostusarvon työpaikoista. Avain menestykseen on pitää huolta yritysten toimintaedellytyksistä.

– BKT-kasvu ei katoa, mutta se ei enää riitä. Kuluttajat ja sijoittajat haluavat ESG-kasvua. Suuri kysymys on, miten käy, kun hinnat nousevat ja tyytymättömyys kansalaisten keskuudessa kasvaa. Nouseeko BKT kasvu taas ainoaksi tavoitteeksi? Nyt testataan vihreän siirtymän nauttima tuki kansalaisten ja päättäjien keskuudessa.

Risto E.J. Penttilän mukaan Suomi voi olla edelläkävijä vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa, jos sillä on vahva ja jatkuvasti uudistuva teollisuus.

– Tie vihreään siirtymään kulkee uudistuvan teollisuuden kautta.

Raportti Teollisuuspolitiikka suurvaltakilpailun ja vihreän siirtymän maailmassa (pdf)

Lisätiedot

Risto E.J. Penttilä, toimitusjohtaja, Nordic West Office, [email protected], puh. 050 366 2395

Metsäteollisuus ry:
Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, [email protected], puh. +358 9 132 6600

Teknologiateollisuus ry:
Jaakko Hirvola, toimitusjohtaja, [email protected], puh. 0400 633 751

Kemianteollisuus ry:
Mika Aalto, toimitusjohtaja, [email protected], puh. 050 438 9247

Katso myös
Blogit | 15.06.2022

Investointihankkeiden luvituksen nopeuttaminen on edellytys kansantalouden kasvulle

Uutiset | 14.06.2022

Kutsu: Mitä Viro tekee oikein ja Suomi väärin, kun oppimistulokset menevät eri suuntiin? Osaamisen taso huolettaa vientiyrityksissä – infotilaisuus 15.6.2022 klo 9

Tiedotteet | 14.06.2022

Kysely: Energian hinnannousu huolestuttaa kemianteollisuuden alan yrityksiä – kannattavuuspaineet kasvussa

Tiedotteet | 07.06.2022

Tuore selvitys: Investointien vauhdittaminen vaatisi Suomessa yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin tuloksellisempaa yhteistyötä