Kemianteollisuus hallituksen budjettiriihestä: vähän päätöksiä talouden kestävään kasvuun ja työllistymiseen

Tiedotteet | 09.09.2021

Hallituksen budjettiriihen julkistetut päätökset jäivät valitettavan laihoiksi. Kemianteollisuuden ja koko vientiteollisuuden peräänkuuluttamia päätöksiä ja toimenpiteitä talouden kestävästä kasvusta, uudistumisesta ja koronapandemiasta elpymisestä ei tehty. Hyviäkin päätöksiä tehtiin, mutta kovin pieniä ja kertaluontoisia.

Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto ei tuoreeltaan riemastu, kun hallitus kertoi budjettiriihen päätöksistä.

- Odotuksemme olivat paljon korkeammalla. Nyt olisi aika tehdä viisaita päätöksiä, joilla talouskasvu saataisiin kestävälle tasolle ja työllisyys nousuun. Julkista taloutta tasapainottavat työllisyystoimet lykättiin taas kerran tulevaisuuteen. Nyt päätetyt ns. työllisyystoimet, kuten opiskelijoiden tulorajojen nosto ja eläkeläisille työtulovähennys ovat positiivisia, mutta isossa kuvassa varsin vähäisiä toimia. Paikallisen sopimisen edistämiseen ei tullut mitään.

Osaavan työvoiman puute on jo monien vientiyritysten suurin kasvun ja uudistumisen este. Yritykset tarvitsevat tähän yhteiskunnan aktiivista tukea etenkin rahoitusvaihtoehdoissa ja nopeuttamalla ja helpottamalla lupaprosesseja.

- Määrärahalisäykset ja uudistukset kansainvälisten osaajien rekrytoinnin helpottamiseen ovat erittäin hyvä asia. On korkea aika ottaa käyttöön kansallinen D-viisumi, jolla helpotetaan osaajien rekrytointia. Tätä tukevat digiratkaisut vauhdittavat toivottavasti viisumin saamista.

- Päätös suunnata ammatilliseen koulutuksen opettajille ja ohjaukseen noin 70 miljoonaa euroa on hyvä asia. Se on kuitenkin valitettavasti kertaluonteinen. Panostus jatkuvaan oppimiseen pitää suunnata muuhun kuin jatkuvan oppimisen palvelukeskukseen. Yritykset tarvitsevat viraston sijaan konkreettista rahallista tukea esim. muuntokouluttamiseen.

Budjettiriihen päätöksillä on suoria vaikutuksia kemianteollisuuden tavoitteeseen tulla hiilineutraalisiksi.

- Jotain hyvääkin päätettiin. Erityisesti kierrätysteollisuuden ja lämpöpumppujen siirto teollisuuden sähköveroluokkaan on oikea päätös. Samoin hyvää on energiatuen myöntövaltuuksien kasvattaminen. Panostukset tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen jäivät valitettavasti yhä puuttumaan. TKI-rahoitus pitää nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite edellyttää, että julkista TKI-rahoitusta lisättäisiin vuosittain 150—200 miljoonalla eurolla. Myöskään tarpeellinen TKI-verovähennysoikeuden laajentuminen ei ole toteutumassa.

- Hiilineutraalisuutta tavoittelevalla Suomella ei ole varaa menettää yhtään investointia. Siksi on hyvä, että riihi sisältää kirjauksen, että hallitus haluaa panostaa investointiympäristöön ja investointeihin. Tämän tulee pitää sisällään myös esim. luvitusprosessien keston lyhentämisen ja prosessin tehostamisen sekä ennakoitavan toimintaympäristön luomisen. Uudistuvan teollisuuden strategian suositusten toteutuksen jatkaminen on hyvä keino tämän kokonaisuuden edistämisessä.

 

Katso myös
Kannanotot | 12.08.2022

Lausunto lakiehdotuksesta valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024-2030

Blogit | 15.06.2022

Investointihankkeiden luvituksen nopeuttaminen on edellytys kansantalouden kasvulle

Uutiset | 14.06.2022

Kutsu: Mitä Viro tekee oikein ja Suomi väärin, kun oppimistulokset menevät eri suuntiin? Osaamisen taso huolettaa vientiyrityksissä – infotilaisuus 15.6.2022 klo 9

Tiedotteet | 14.06.2022

Kysely: Energian hinnannousu huolestuttaa kemianteollisuuden alan yrityksiä – kannattavuuspaineet kasvussa