Hyppää sisältöön

Kemianteollisuuden viennin kasvu on taittunut ja suhdannenäkymät heikentyneet

Kemianteollisuuden viennin kasvun pysähtyminen ja laskevat suhdanneodotukset lisäävät huolta kilpailukyvystä. Kustannustaso näyttää olevan nousussa eikä uusi hallitusohjelma tuonut mukanaan työllistämisen edellytyksiä kohentavia keinoja.

Kemianteollisuuden tavaravienti oli tammi-maaliskuussa 2019 edellisvuoden tasolla eli 3,05 miljardia (laskua 0,4 %). Alan yritysten suhdanneodotukset ovat hieman pakkasen puolella. Kemianteollisuuden osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli alkuvuonna 18,6 %. Alan kiinteähintainen arvonlisäys on kehittynyt hyvin ja kasvoi alkuvuonna 1,9 %.

 Hallitusohjelma tunnustaa viennin merkityksen kotimaisen kysynnän ja työllisyyden kestävälle kasvulle. Sen tavoitteena on myös reaalisen kilpailukyvyn ja kustannuskilpailukyvyn turvaaminen, päätöksenteon vakaus ja ennakoitavuus. Kemianteollisuuden näkökulmasta tämän hallitusohjelmakirjauksen toteutuminen on olennaisen tärkeä.

 −Näyttää kuitenkin siltä, että jo nyt tiedossa olevat linjaukset kasvattavat teollisuuden kustannuksia, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

 −Teollisuuden sähköveron alentaminen EU-minimiin on hyvä päätös ja se korjaa osittain hallitusohjelman luomaa kustannusnousua. Teollisuuden sähköistyminen on osa polkua hiilineutraalisuuteen, Mika Aalto jatkaa.

 −Jos työllisyystavoite jää saavuttamatta, talouden pohja pettää ja johtaa uusiin veronkiristyksiin ja lisävelkaantumiseen, Mika Aalto jatkaa.

  Työelämäasiat vaikuttavat olennaisesti kilpailukykyyn

 Kemianteollisuuden työllistämisvaikutus on merkittävä, sillä yksi kemianteollisuuden työpaikka luo 1,8 työpaikkaa muille aloille Suomeen. Ala työllistää suoraan, välillisesti sekä tulovaikutusten kautta lähes 100 000 suomalaista.

 −Työrauhalainsäädännön uudistamisen puuttuminen hallitusohjelmasta oli iso pettymys. Näyttää siltä, että suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä rasittaviin työrauhahäiriöihin ei ole luvassa toimia. Kaavailut työelämän jäykkyyksien lisäämisestä puolestaan vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn ja vähentävät työllistämisedellytyksiä, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

− Hallituksen 75 % työllisyysastetavoite on ehdottoman kannatettava. Sen toteutuminen jää kuitenkin isolta osalta erillisen kolmikantaisen valmistelun harteille. Työmarkkinajärjestöt tarttuvat haasteeseen, mutta vastuuta työllisyyden kasvusta hallitus ei voi ulkoistaa. Työllisyysasteen nostamiseen vaikuttavat myös monet hallituksen muutkin toimet, sanoo Minna Etu-Seppälä.

 

Lisätiedot

Kemianteollisuus ry

Mika Aalto, toimitusjohtaja, mika.aalto@kemianteollisuus.fi, puh. 050 438 9247

Minna Etu-Seppälä, työmarkkinajohtaja, minna.etu-seppala@kemianteollisuus.fi, puh. 040 778 0182

Susanna Aaltonen, johtaja, Viestintä, susanna.aaltonen@kemianteollisuus.fi,  puh. 040 593 4221

 

Kuvalinkit

Mika Aalto
https://kemianteollisuus.studio.crasman.fi/bank/julkinen_mediapankki/toimitusjohtaja

Minna Etu-Seppälä
https://kemianteollisuus.studio.crasman.fi/bank/julkinen_mediapankki/henkilosto/Minna%20Etu-Sepp%C3%A4l%C3%A4_5.jpg

 

Katso lisää

Ala numeroin – toimialagraafit
http://www.kemianteollisuus.fi/fi/tietoa-alasta/ala-numeroin-graafit/

 

kemianteollisuus.fi
Twitter: @Kemianteollisuu
Slideshare: www.slideshare.net/Kemianteollisuusry
Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs
Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq 

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista.

Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit, muovi- ja kumituotteet.

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.