Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnon finalistit valittu

Tiedotteet | 10.04.2018

Kemianteollisuuden jakaman Innovaatiopalkinnon finalistit on valittu. Neljän finalistin innovaatioihin kuuluvat uusi proteiinihoito Parkinsonin tautiin, ruoan tuottaminen sähköstä ja hiilidioksidista, luonnonmukainen tuote rehuantibioottien korvaamiseen sekä pikatesti neuroborrelioosin toteamiseen. Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnon voittaja julkaistaan ja palkinto jaetaan Kemianteollisuus ry:n Kemiat kohtaavat -tilaisuudessa Helsingissä 17.4.2018.

Kemianteollisuus palkitsee alan toimijoita joka toinen vuosi jaettavalla, 20 000 euron suuruisella Innovaatiopalkinnolla. Palkinnolla kannustetaan yrityksissä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toimivia tutkimus -ja tuotekehitysryhmiä uusien kemiallisten tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Haussa on sekä suuria että pieniä innovaatioita, joilla on merkitystä ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin ihmisten arkipäivässä ja teollisissa tuotantoprosesseissa. Voittajan valitsee Kemianteollisuus ry:n Innovaatiovaliokunta.

Vuoden 2018 finalistit:
Herantis Pharma Oyj:n ja Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin CDNF-proteiinihoito Parkinsonin tautiin.
Parkinsonin tauti johtuu dopamiinia tuottavien hermosolujen tuhoutumisesta. Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä hermorappeumasairaus, joka aiheuttaa vuosittain kymmenien miljardien eurojen kustannukset. Nykyiset Parkinsonin taudin lääkkeet auttavat lähinnä taudin motorisiin oireisiin. Professori Mart Saarman tutkimusryhmän löytämä ja tutkima, Herantiksen kehittämä ja patentoima CDNF-proteiini on osoittautunut tehokkaaksi hermosoluja suojaavaksi tekijäksi, joka on Parkinsonin tautimalleissa auttanut merkittävästi sekä motorisiin että ei-motorisiin oireisiin ja taudin etenemiseen.

Yliopiston tutkimusryhmän ja Herantis Pharman tiiviin yhteistyön ansiosta biologisen lääkeaihion kehitys on jo edennyt lumekontrolloituun kliiniseen tutkimukseen johtavissa eurooppalaisissa Parkinson-keskuksissa.

Neo-Carbon Food-työryhmä koostuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkijoista, jotka kehittävät ruokaa sähköstä, hiilidioksidista, vedestä ja kivennäisaineista. Kyseessä on aurinkoenergiaan kytketty fermentaatioprosessi, jossa sokerien sijaan tärkeimmät ainesosat ovat hiilidioksidi ja sähkö. Ruoan tuottaminen sähkön ja hiilidioksidin avulla vastaa kahteen merkittävään globaaliin haasteeseen: miten estää hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä ja miten tuottaa ruokaa kasvavalle ihmisväestölle.

Tutkimus on tehty Suomen Akatemian projektissa MOPED ja se kuuluu myös Tekesin NeoCarbon -projektisateenvarjon alle.  VTT on tehnyt projektissa bioteknistä kaasufermentointiin liittyvää kehitystyötä ja LUT sähkötekniikkaan liittyvää kehitystyötä. Tällä hetkellä prosessi on laboratoriomittakaavassa. Tavoitteena on rakentaa ensimmäinen kaupallisen mittakaavan tuotantolaitos viiden vuoden päästä. Kehittämiseen kuuluvassa testaamisessa pyritään osoittamaan, että tuotettu yksisoluproteiini on ihmisravinnoksi turvallista.

Hankkija Oy:n ja Forchem Oyj:n työryhmä on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt mäntyöljystä jalostetun rehuaineen, jolla voidaan korvata rehuantibiootteja, edistää kotieläintuotannon kestävyyttä ja elintarvikkeiden puhtautta. Progres® valmistetaan selluloosateollisuuden sivuvirrasta, josta Forchem Oyj:n mäntyöljytislaamossa erotetaan mäntyöljyrasvahappotuote.

Mikrobien antibioottiresistenssi on ihmisten terveydelle merkittävä uhka, jota kotieläintuotannon rehuantibiootit lisäävät. Monet elintarvikeyhtiöt vaativat lihantuottajiltaan antibioottivapautta, mikä lisää tarvetta korvata rehuantibiootit luonnollisilla keinoilla.  

Progres® vastaa maailmanlaajuiseen tarpeeseen korvata rehuantibiootit kotieläintuotannossa ja vähentää mikrobiresistenssin haittoja ihmisille. Progres® on ainoa luontaisia resiinihappoja sisältävä rehuaine markkinoilla ja sille on myönnetty useita kansainvälisiä patentteja.

Mäntyöljytuote Progresin kehitystyö alkoi vuonna 2008 Tekes-projektissa, jossa tutkittiin puun biokemikaalien suolistovaikutuksia. Tutkimusta on tehty useissa yliopistoissa ympäri maailmaa, ja sen tuloksia on julkaistu tieteellisissä julkaisuissa ja kansainvälisissä kongresseissa.

Progresin testimarkkinointi ja asiakaskokeet aloitettiin rajatulla alueella Euroopassa vuoden 2015 lopussa. Viime vuonna Progres-rehuilla ruokittiin jo 400 miljoonaa broileria ja tuotteen markkina-aluetta laajennettiin muualle Eurooppaan ja Kaakkois-Aasiaan.

Reagena Oy:n kehittämä ja valmistama ReaScan CXCL13 -pikatesti neuroborrelioosin varhaisen toteamisen avuksi nopeuttaa diagnoosia huomattavasti ja edesauttaa sopivan hoidon aloittamista. Testin suoritus on yksinkertainen ja tulos saadaan noin 20 minuutissa. Testin tulos luetaan Reagenan ReaScan-pikatestilukijalla, josta saatua numeerista arvoa verrataan raja-arvoihin lopullisen tuloksen saamiseksi.

Borrelioosi on puutiaisten eli punkkien puremasta tarttuva bakteeri-infektio ja neuroborrelioosi sen pitkälle kehittynyt, keskushermostoon levinnyt vaihe. Neuroborrelioosia tutkitaan aivo-selkäydinnesteestä, eli likvorista. Tähän saakka likvornäytteet on lähetetty CXCL13:n osalta analysoitavaksi keskuslaboratorioon ja tuloksia on joutunut odottamaan jopa viikkoja.

ReaScan CXCL13 on maailman ensimmäinen kaupallinen pikatesti CXCL13-molekyylin
määrittämiseen. ReaScan CXCL13-pikatestiä on testattu useissa kliinisissä laboratorioissa ja se on ollut näkyvästi esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä kongresseissa.

- Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon finaaliin valikoituneet ehdotukset etsivät ennakkoluulottomia ratkaisuja ihmiskunnan isoihin haasteisiin. Ilmastonmuutoksen torjuminen, elämänlaadun parantaminen lääketieteellisillä innovaatioilla tai ravinnon riittävyys ja puhtaus koskettavat meitä kaikkia. Kemia on avain parempaan tulevaisuuteen ja on innostavaa olla seuraamassa näiden uusien innovaatioiden onnistunutta kehittämistä ja markkinoille saattamista, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

Katso Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnon finalistien video Youtubessa:

Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnon 2018 ehdokkaat 

Kemianteollisuuden Innovaatiopalkinnon 2018 ehdokkaat (tekstitys) 

Lisätiedot

Kemianteollisuus ry

Carmela Kantor-Aaltonen, Johtava asiantuntija, Innovaatiot, Innovaatiopalkinnon valintaraadin sihteeri, carmela.kantor-aaltonen@kemianteollisuus.fi, puh. 050 4045 166

Susanna Aaltonen, Johtaja, Vaikuttaminen, susanna.aaltonen@kemianteollisuus.fi, puh. 040 593 4221

kemianteollisuus.fi
Twitter: @Kemianteollisuu
Slideshare: www.slideshare.net/Kemianteollisuusry
Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs
Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq 

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista.

Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit, muovi- ja kumituotteet.

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.

Katso myös
Uutiset | 04.12.2018

Kemian professori Janne Laine Aalto-yliopiston innovaatioista vastaavaksi vararehtoriksi

Uutiset | 27.11.2018

Slush lähestyy - Bayer ja BASF partnereina

Blogit | 16.11.2018

Susanna Aaltonen: Mitä, jos kyse on ihan perusasioista?

Uutiset | 13.11.2018

Tieteen päivät Helsingissä 9.-13.1.2019

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Vaikuttaminen
KTM, VTK

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi