Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väli-aikaisesta etusijamenettelystä aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2025 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023-2027 ja asetuksesta selvityksen sisällöstä

Viite: Lausuntopyyntö VN/13663/2022

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto.

 

Lausuttavana olevassa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annettua lakia (989/2009) väliaikaisesti niin, että eräille vihreää siirtymää tukevia investointeja koskeville ympäristönsuojelulain (527/2014) ja vesilain (587/2011) mukaisille lupahakemuksille säädettäisiin väliaikainen menettelyllinen etusija vuosiksi 2023—2025. Vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin lisättäisiin väliaikaisesti säännökset siitä, että näitä hankkeita koskevia valitusasioita käsiteltäisiin hallintotuomioistuimissa kiireellisinä vuosina 2023—2027. Myös maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) lisättäisiin väliaikainen säännös uusiutuvan energiantuotannon kannalta merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskevan valituksen ja tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa koskevan valituksen käsittelystä kiireellisenä vuosina 2023—2027. Tarkoitus on, että lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2023. Valmistautumismäärärahalla ja tulosohjauksen kautta varmistettaisiin jo vuoden 2022 aikana, että lakiehdotuksen toimeenpano käynnistyisi mahdollisimman nopeasti. Ehdotettujen säännösten toteutumisen tueksi aluehallintovirastoille ja hallintotuomioistuimille ehdotetaan myös lisävoimavaroja.

 

Esityksen keskeinen tavoite on vihreän siirtymän ja sen eräiden investointien edistäminen nopeuttamalla niitä koskevien lupahakemusten ja valitusten käsittelyä. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan siirtymää kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.

 

Muutosesitysten tausta ja tavoitteet

 

Hallitus linjasi määräaikaisesta etusijaisuudesta keväällä julkisen talouden suunnitelman 2023-2026 käsittelyn yhteydessä keväällä 2022. Tehdyn kirjauksen mukaan ”vihreän siirtymän investointeja vauhditetaan valmistelemalla niitä koskevien investointien määräaikainen etusija lupakäsittelyssä. Voimavaroja lisätään lupa- ja muihin hallinnollisiin menettelyihin, hallintotuomioistuimille ja digitalisaatioon”.

Suunnitelman pöytäkirjamerkinnöissä on täydentäviä ja tarkentavia kirjauksia. Liitteen mukaan aluehallintovirasto antaisi etusijan ns. ”ei merkittävää haittaa” eli DNSH-periaatteen huomioiville uusiutuvan energian, vähähiilisen vedynvalmistuksen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuklusterin hankkeille. Edelleen liitteessä on asetettu tavoitteeksi, että etusijalla olevien investointien lupakäsittelyn enimmäiskesto lupaviranomaisessa on 12 kuukautta sekä luvataan panostaa yhteiseen ennakkosuunnitteluun ja toimijoiden neuvontaan.

 

AVI-käsittelylain pykäluonnos, uusi 2 a ja 2 b ja niiden perustelut

 

Ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annettuun lakiin esitetään pykälää 2 a §, jossa säädettäisiin eräiden ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupahakemusten käsittelyjärjestyksestä ja erityisesti väliaikaisesta menettelyllisestä lupahakemusten käsittelyyn liittyvästä etusijasta. Perustelumuistion mukaan menettelyllinen etusija tarkoittaisi käytännössä nopeutettua lupahakemuksen käsittelyä lupaviranomaisessa kaikissa menettelyn vaiheissa.

 

Perustelumuistion mukaan pykälässä tarkoitettu, käsittelyjärjestystä koskevaa etusijaa sovellettaisiin aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluviin ympäristönsuojelulain ja vesilain nojalla käsiteltäviin lupahakemuksiin. Kysymys voisi olla uuden hankkeen lupa-asiasta tai jo olemassa olevan luvan muuttamisesta. Kemianteollisuus ry pitää hyvänä sitä, että etusijaa voidaan soveltaa uudishankkeiden ohella myös olemassa olevan luvan muuttamiseen.

 

Pykälän soveltamisalaa määrittäisi osaltaan momentissa mainittu ”ei merkittävää haittaa” –periaate sekä 2 momentin tyhjentävä luettelo niistä vihreään siirtymään luettavista investointihankkeista, joille voitaisiin myöntää menettelyllinen etusija suhteessa muihin ympäristölupahakemuksiin tai vesilain mukaisiin lupahakemuksiin, edellyttäen että ne täyttävät lupakäsittelylle ympäristö- ja vesilaissa säädetyt edellytykset.  Momenttiin sisältyisi nimenomainen säännös ”ei merkittävää haittaa” –periaatteen huomioon ottamisesta. 

 

Kemianteollisuus haluaa kiinnittää erityistä huomiota lakimuutosten tavoitteet asettavaan valtioneuvoston kehysriihen pöytäkirjan kirjaukseen, jonka mukaan ”aluehallintovirasto antaisi etusijan ei merkittävää haittaa (ns. do no significant harm eli DNHS) -periaatteen huomioiville hankkeille”. Lakimuutosten valmistelusta vastannut ympäristöministeriö on ratkaissut kirjauksen vaatimuksen siten, että hakijalle säädettäisiin velvoite osoittaa ”riittävä selvitys siitä, että lupahakemuksen mukainen toiminta ottaa huomioon ei merkittävää haittaa –periaatteen” (perustelumuistio VN/13663/2022, luonnos 23.5.2022, s. 1). Edelleen perustelumuistion luonnoksessa todetaan, että ”lakia on tarpeen täsmentää asetuksella, jossa säädettäisiin ei tämän merkittävää haittaa –koskevan selvityksen sisällöstä”. Kemianteollisuus katsoo, että valtioneuvosto on kirjauksessaan tarkoittanut, että ns. DNSH-periaate huomioidaan tehtävässä selvityksessä, eikä sitä voida pitää edellytyksenä tai pakottava kynnysehtona etusijan antamiselle hankkeelle.

 

Kemianteollisuus ry:n ymmärryksen mukaan nyt lausuttavana olevilla säädöksillä pyritään nimenomaisesti vauhdittamaan vihreän siirtymän investointeja, eikä nostamaa lupakynnystä tai estämään hankkeiden mahdollisuuksia hyödyntää etusijamenettelyä. Luonnoksen ehdotus on tätä tavoitetta vasten kohtuuton varsinkin, kun asetusluonnoksessa on DHNS-selvityksen sisällön osalta viitattu EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmäasetukseen, jonka soveltamisala ei millään tavalla liity teollisten ympäristöhankkeiden ennakkovalvontaan tai lupaharkintaan.

Lisäksi asetuksen 2 §:ssä on viitattu ympäristötavoitteisiin (ns. taksonomiakriteerit), joita ei ole vielä julkaistu komission delegoituina asetuksina, eikä niihin täten tulisi viitata. Lisäksi EU:n komission RePowerEU-paketissa on todettu, että tämän tyyppisissä, hiilineutraalisuustavoitteiden kannalta olennaisissa investoinneissa ei tule soveltaa DNSH-periaatetta. Kemianteollisuus ry katsoo, että komission linjausta tulisi soveltaa myös kansallisissa vihreän siirtymän hankkeiden menettelyssä, ja ympäristöministeriön tulee tarkkaan harkita vaatimusta DNSH-kriteerien täyttämisestä.

 

Pidämme myös hanketyyppien listausta liian suppeana. On erittäin hyvä, että akkujen arvoketjuun liittyvät hankkeet voivat saada etusijan lupakäsittelyssä. Pidämme kuitenkin olennaisena, että myös akkukemikaalien valmistukseen olennaisesti liittyvien kaivosteollisuuden hankkeiden olisi mahdollista päästä mukaan hankeluetteloon. Nyt sivulla 16 erikseen mainitaan, että ”Hanketyyppiin ei siten voitaisi lukea kaivostoimintaa, jossa on kyse maaperän mineraalien louhimisesta ja rikastamisesta”. Perusteluna käytetään sitä, että kaivostoiminnassa itsessään ei valmisteta akkumateriaaleja, mikä on outo rajaus. Lisäksi kun esityksessä nimenomaan painotetaan kiertotaloutta edistävät ratkaisut, Kemianteollisuus katsoo, että myös muiden selkeästi kiertotaloutta edistävien ratkaisujen tulisi päästä hankelistalle niin, että hankkeet voisivat saada etusijan lupakäsittelyssä.

 

Pidämme hyvänä myös lupahallinnon resurssien lisäämistä ja kohdentamista näihin hankkeisiin sekä myös sitä, että valitusten käsittelyä tehostetaan.

 

Huomauttaisimme myös, että lain voimassaolo 31.12.2025 saakka on todennäköisesti riittämätön, sillä laajojen teollisten investointihankkeiden ympäristövaikutusten arviointi, lupahakemuksen ja muiden tarvittavien tietojen ja selvitysten laatiminen vie aikaa. Esitämme, että laki olisi voimassa vähintään vuoden 2028 loppuun saakka.