Kemianteollisuuden lausunto uuden päästökattodirektiivin kansalliseen toimeenpanoon liittyvistä säännösmuutoksista (ympäristönsuojelulain ja –asetuksen muutos)

Kannanotot | 25.05.2018

Lausunto VN/1192/2018; YM008:00/2018 annettu ympäristöministeriölle 25.5.2018

Kemianteollisuus kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa ehdotuksesta ympäristönsuojelulakiin ja ympäristönsuojeluasetukseen tehtävistä muutoksista, joilla saatettaisiin kansallisesti voimaan uuden päästökattodirektiivin vaatimuksia.

Kemianteollisuus ry toteaa lausuntonaan seuraavaa::

Päästökattodirektiivin kansallisessa toimeenpanossa on sovellettu viittausmenetelmää, koska direktiivin vaatimukset ovat tarkkaan määriteltyjä ja niitä soveltaa useimmiten kansallinen viranomainen tai asiantuntijalaitos. Säännösmuutokset vaikuttavat lähinnä viranomaisten tehtäviin lisäten päästömittausten kattavuutta. Tietämyksen lisääminen päästöjen määristä sekä niiden vaikutuksista ympäristöön on kannatettavaa. Huomionarvoista on että päästökattodirektiivi säätää ihmisen aiheuttamista päästöistä. Jotta ihmisperäiset hiukkaspäästöt voidaan todentaa on tunnettava myös luonnon (esim. metsät) itse tuottamat hiukkaset sekä luonnon ja ihmisperäisten lähteiden yhteistyössä muodostamat hiukkaset. Itse muutoksen asiasisältöön Kemianteollisuus ry:llä ei ole huomautettavaa.

Kemianteollisuuden näkökulmasta on kuitenkin ongelmallista se, että päästökattodirektiivi olisi tarkoitus saattaa kansallisesti voimaan ympäristönsuojelulain (YSL) kautta. Päästökattodirektiivin tarkoitus on velvoittaa jäsenvaltioita noudattamaan päästötavoitteita. Ympäristönsuojelulaki on kuitenkin lupalaki joka velvoittaa suoraan muun muassa kemianteollisuuden toiminnanharjoittajia lupapäätösten kautta. Toisaalta taas direktiivissä useaan kertaan ongelmallisiksi mainitut kotitalouksien pienhiukkaspäästöt tai maatalouden ammoniakkipäästöt, eivät ole suoraan ympäristönsuojelulain lupaprosessin alaisia.

Tämä kokonaisuus jossa teollisuuden toimijoita voidaan lupapäätösten kautta velvoittaa päästöjen vähentämiseen, mutta jossa muut päästölähteet eivät ole lupaprosessin alaisia, aiheuttaa lainsäädäntöteknisesti ongelmallisen tilanteen. Mikäli ohjelmallinen sääntely toteutetaan YSL:n kautta, sen voidaan katsoa synnyttävän perusteen velvoittaa lupavelvollisia toiminnanharjoittajia päästöjen lisävähennyksiin lupapäätöksillä eli käytännössä toteuttamaan muiden sektoreiden päästövähennyksiä. Tämä lisää epävarmuutta, koska esimerkiksi teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentämisestä on jo erittäin kattavasti erikseen säädetty, ja esimerkiksi teollisuutta koskevat velvoitteet perustuvat tähän erilliseen yksityiskohtaiseen sääntelyyn.

Kemianteollisuus ry katsoo, että päästökattodirektiiviä ei tule saattaa voimaan ympäristösuojelulain kautta. Kansallisesta ilmastonsuojeluohjelmasta tulee säätää erillisellä lailla, mikäli direktiivi pitää toimeenpanna lain tasoisella sääntelyllä.

Kunnioittavasti

KEMIANTEOLLISUUS RY

Sami Nikander
johtaja 

Katso myös
Uutiset | 13.12.2018

Finlandia-hiihto kohti hiilineutraalisuutta Lassila & Tikanojan avulla

Blogit | 11.12.2018

Sami Nikander: Hiilineutraalia tulevaisuutta ei ole ilman kemiaa

Uutiset | 11.12.2018

Orion suojelee Itämerta

Uutiset | 11.12.2018

Neste aktiivinen hiilikädenjäljen laskemisessa

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Vaikuttaminen
KTM, VTK

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi