Kemianteollisuuden lausunto HE-luonnoksesta ympästönsuojelulain ja jätelain muuttamiseksi

Kemianteollisuus ry pitää erittäin tärkeänä, että säädösten valvonta on asiantuntevaa, kattavaa ja eri alueilla ja sektoreilla yhdenmukaista. Lausunnolla olevan esityksen tavoite vahvistaa kuntien ja valtion viranomaisten taloudellisia voimavaroja valvontatehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi on kannatettava, mutta se tulee yhdistää valvonnan riskiperusteiseen kohdentamiseen ja eri valvonta-viranomaisten yhteistyön edistämiseen.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa ehdotuksesta laajentaa valvonnan maksullisuutta. Ehdotuksen mukaan kunnat saisivat periä kustannuksia vastaavasti maksuja jätelain mukaisista valvontatoimenpiteistä ja ympäristönsuojelulain 169 §:n mukaisista onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa tehtävistä tarkastuksista. Valtion valvontaviranomaiset voisivat periä pilaantuneen maaperän kunnostamistoimenpiteiden, jätelain suunnitelmien toteutumisen, jätesiirtojen sekä rikkomusten valvonnan kustannuksia valvottavalta.  Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi viranomaisten toimivaltaa vakuuden asettamisessa, kun luvanvarainen toiminta aloitetaan muutoksenhausta huolimatta.

Kemianteollisuus ry pitää erittäin tärkeänä, että säädösten valvonta on asiantuntevaa, kattavaa ja eri alueilla ja sektoreilla yhdenmukaista. Lausunnolla olevan esityksen tavoite vahvistaa kuntien ja valtion viranomaisten taloudellisia voimavaroja valvontatehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi on kannatettava, mutta se tulee yhdistää valvonnan riskiperusteiseen kohdentamiseen ja eri valvontaviranomaisten yhteistyön edistämiseen. Valvonnan riskiperustaisella kohdentamisella vapautetaan resursseja niin, että ongelmien havaitseminen ja ratkaiseminen korkeamman riskin kohteissa paranee.

Maksujen määräytymisperusteiden tulisi olla sekä kunnille että valvonnan kohteille selkeää ja läpinäkyvää. Ehdotuksen kohdassa 3.3. todetaan ”Vaikka esitys ei yhä edelleenkään kata kaikkea sitä hallinnollista tai kehittämiseen liittyvää työtä, joka ympäristö- ja jätevalvontaan liittyy, se kuitenkin jossain määrin hillitsee ympäristölle aiheutuvien vahinkojen ja riskien esiintymistiheyttä lisäämällä kiinnijäämisriskiä laiminlyönneistä sekä mahdollistamalla laiminlyönteihin puuttumisen”. Muotoilu jättää hyvin avoimeksi, mitä toimintaa voidaan liittää yhden valvontatoimenpiteen kustannukseen. Lainsäädännön monimutkaistuessa lisääntyvät valvontaviranomaisten hallintoon, suunnitteluun, koordinointiin ja kouluttautumiseen liittyvät tehtävä. Sääntelytaakan kasvamiseen liittyviä viranomaiskustannuksia ei voida sellaisenaan ohjata säädösten velvoitteita täyttävien yritysten maksettavaksi. 

Valvonnan kokonaiskustannukset yritystä kohdin tulee pitää hallittuna. Yrityksille ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset luvat ovat myös maksullisia. Näitä ja niiden valvontatoimia voi olla yritykselle lukuisia jo pelkästään näiden kahden lain mukaisilta viranomaisilta ja lisänä tulevat muiden viranomaisten maksut. Varsinkin, jos toiminta on monipuolista, ei lainsäädännön vaatimukset täyttävien vastuullisten yritysten tulisi saada merkittäviä lisämaksuja siitä, että eri toimintoja valvotaan eri viranomaisten puolesta. Esimerkiksi jätteensiirtolupa maksaa 1000 -1500 euroa ja SYKE:n jätesiirtojen valvontaa suunnitellaan nyt maksulliseksi. Epäselväksi jää, valvotaanko niitä yrityksiä, joilla lupa on, vai muita jätesiirtoja. Riskiperustainen valvonta ja viranomaisten yhteistyö säästävät resursseja viranomaisessa ja johtavat siten pienempiin maksuihin. 

 

Ystävällisin terveisin
Kemianteollisuus ry
Juha Pyötsiä