Kemianteollisuuden lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Kannanotot | 19.12.2016

Ehdotetut muutokset ovat Kemianteollisuus ry:n näkökulmasta katsottuna perusteltuja, mutta elinkeinoelämää koskevia muutoksia tulee arvioida tarkemmin ja yritykset on otettava tiiviimmin mukaan. Oppisopimustoimiston tehtäviä on siirrettävä kokonaisuudessaan koulutuksesta vastaavalle taholle. Ammatillisen koulutuksen reformissa on varmistettava myös pienten alojen koulutustarpeet valtakunnallisesti.

Kemianteollisuus ry lausuu kunnioitettavasti opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavaa:

Lausunnon keskeinen sisältö

- Ehdotetut muutokset ovat Kemianteollisuus ry:n näkökulmasta katsottuna perusteltuja, mutta elinkeinoelämää koskevia muutoksia tulee arvioida tarkemmin ja yritykset on otettava tiiviimmin mukaan.

- Koulutus- tai oppisopimusopiskelijasta ei saa muodostua yrityksille taakkaa. Oppisopimustoimiston tehtäviä on siirrettävä kokonaisuudessaan koulutuksesta vastaavalle taholle.

- Kemianteollisuus ry kannattaa esitettyä rahoitusmallia, jossa 50 % rahoituksesta olisi perusrahoitusta, 35 % suoritteisiin perustuvaa rahoitusta ja 15% vaikuttavuuteen perustuvaa rahoitusta.

- Tutkintojen suuren määrän vuoksi kaksikantaiseen arviointiin siirtyminen on perusteltua. On pidettävä huoli siitä, että koulutuksen järjestäjän nimeämä työelämäedustus on aidosti arvioinnissa läsnä.

- Kemianteollisuus ry ehdottaa, että ammatillisessa koulutuksessa siirrytään osakeyhtiömuotoiseen toimilupajärjestelmään ja elinkeinoelämän edustajille tulee keskeinen rooli koulutuksen järjestäjien hallituksissa.

- Ammatillisen koulutuksen reformissa on varmistettava pienten, mutta elinkeinoelämälle tärkeiden alojen koulutustarpeet valtakunnallisesti.

- Kemianteollisuus ry kannattaa esityksen mukaisesti työelämätoimikuntien ja ennakointifoorumeiden perustamista ja esittää, että niille annetaan riittävä mandaatti toteuttaa annettavia tehtäviä.

 

Yleistä

Kemianteollisuus ry on pääosin tyytyväinen esitettyihin muutoksiin. Vientiteollisuuden näkökulmasta katsottuna ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa erittäin tarpeelliselta ja työelämän tarpeita palvelevalta muutokselta. Hallituksen esitys on kuitenkin vielä tässä vaiheessa liian yleisellä tasolla ja jättää auki liian monia kriittisiä kysymyksiä. Koska kyseessä on perinpohjainen muutos ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja tutkintorakenteeseen, on opetus- ja kulttuuriministeriön avattava tarkemmin, miten esitetyt lainmuutokset toimivat käytännössä ja miten yritykset ja elinkeinoelämä voi vahvemmin saada ääntänsä kuuluville.

Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on, että oppiminen tapahtuu yhä enemmän työpaikoilla. Yritykset kantavat jo nyt osansa osaajien kouluttamisesta. Koulutuksen ja työelämän yhteensovittaminen vaatii osakseen yritysten tarpeista lähtevää koulutuksen tarkastelua ja vahvaa valtakunnallista ohjausta. Koulutushaasteeseen on vastattava vahvistamalla teollisuuden ja koulutuksen välistä vuoropuhelua. Kemianteollisuus ry katsoo, että valmistelutyö ei ole ollut tarpeeksi vuorovaikutteista yritysten ja elinkeinoelämän suuntaan, joten esitetyt muutokset jäävät työelämän osalta epäselviksi. Näin ollen yksi tärkeä asiakaskunta jää kokonaan kuulematta uudistusta tehdessä.

Esitetyt muutokset järjestelmä- ja rahoitusrakenteeseen ovat työ- ja elinkeinoelämän näkökulmasta katsottuna perusteltuja. Suomessa tarvitaan laadukkaita osaajia vientiteollisuuden palvelukseen. Kemianteollisuus työllistää suoraan 34 000 ihmistä ja alan investoinnit ovat kasvussa. Lisäksi merkittävä osa tuotantopuolen työntekijöistä jää eläkkeelle lähivuosina. Tämä näkyy tulevaisuudessa vapautuvien työpaikkojen määrässä. Tulevaisuuden kemian osaajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä, sillä esimerkiksi puhtaan veden saanti ja energiaratkaisut pohjautuvat kemiaan.

Kemian alalla työskentely vaatii korkeaa motivaatiota ja laadukasta osaamista sekä valmiutta elinikäiseen oppimiseen. Erityisen kovat vaatimukset asetetaan turvallisuus- ja ongelmaratkaisutaitojen suhteen. Osaamisvaatimukset nousevat vielä enemmän lähitulevaisuudessa kiristyvän kansainvälisen kilpailun vuoksi. Tämä asettaa koulutusjärjestelmämme suurien haasteiden eteen: nuorille ja aikuisille on koulutettava työelämässä tarvittavaa osaamista ja heidät on ohjattava oikean koulutuksen piiriin.

Ammatillinen koulutus painii monien ongelmien kanssa. Pisa -tutkimuksissa on havaittu, että 15-vuotiaiden ikäluokasta noin 15 %:lla ei kuitenkaan ole tosiasiallisia jatko-opintotaitoja. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen Rahkeet duuniin -tutkimuksessa (2012) selvisi, että vain noin joka neljäs ammatillisesta perustutkinnosta valmistunut työllistyy laadullisesti koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tuoreimpien työllisyyslukujen osalta Vipunen -järjestelmästä selviää, että jopa yli 23 % ammattiin valmistuneista on työttömänä vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Tekniikan- ja liikenteen alalta vastaava luku on vielä korkeampi, jopa noin 40 %. Myös näiden lukujen perusteella katsomme, että ehdotetut muutokset ovat enemmän kuin tervetulleita.

 

Tutkintorakenneuudistus ja osaamistarpeet

Tutkintorakenneuudistus vaikuttaa olevan hyvällä matkalla, mutta kaipaa vielä tarkennusta ennen kaikkea elinkeinoelämälle tärkeiden, mutta pienten alojen tulevaisuuden osalta. Tutkintojen laaja-alaistaminen ja yhdistäminen erityisesti ammatillisten perustutkintojen kohdalla on perusteltua, mutta tämä ei saa tarkoittaa osaamisen katoamista. Myös osatutkintojen mahdollistaminen on tervetullut uudistus.

Esitettyjä osaamisaloja ja tutkintojen kehittämistyötä on avattava yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa mahdollisimman pikaisesti, jotta varmistetaan työelämälle tärkeän osaamisen säilyminen ja vältetään mahdolliset epäselvyydet. Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä säilyttää mahdollisuuden suorittaa ammatillisen koulutuksen ja lukion yhdistävä kaksoistutkinto neljässä vuodessa, sillä kemian alan osaamisvaatimukset ovat nousussa ja ammatillisen osaamisen lisäksi tarvitaan yleissivistävien aineiden hallintaa (mm. äidinkieli, vieraat kielet) sekä ammattityön pohjana olevan teoreettisen tiedon syvällistä ymmärtämistä (mm. luonnontieteet ja matematiikka). Kannatamme myös koulutusalasäätelystä luopumista, jos tämä esitetyn mukaisesti helpottaa poikkisektoriaalista yhteistyötä ja vastaa entistä monialaisempiin koulutustarpeisiin.

Kemianteollisuus ry on erityisen tyytyväinen esitykseen nostaa matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen painoarvoa yhteisissä tutkinnon osissa. Tuoreimmat tulokset TIMSS ja PISA -tutkimuksissa osoittavat, että matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja innostus ovat vaarassa kadota Suomesta. Tällä kehityksellä on suora negatiivinen vaikutus Suomen vientiin ja kilpailukykyyn. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori ymmärtää matemaattis-luonnontieteellisiä ilmiöitä ja pitää luonnontieteellistä koulutusta varteenotettavana vaihtoehtona.

Myös yleisiä työelämätaitoja on vahvistettava. Kemianteollisuudessa työskenteleminen vaatii myös erittäin hyvää työ- ja prosessiturvallisuusosaamista. Ammatillisen koulutuksen on tuettava itsenäistä ajattelua ja aktiivista otetta. Koulutuksessa on vahvistettava elinikäistä oppimista, työhyvinvoinnista huolehtimista, itsensä johtamista, turvallisuusosaamista ja kaupallista osaamista. Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että joustavia oppimispolkuja lisätään. Oppimisen tulee olla henkilökohtaista ja jatkuvaa sekä joustavasti yhdistämään oppilaitosmuotoista ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kemianteollisuus ry katsoo, että opiskelijalle on varmistettava opintojen ohjaus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaksoistutkintoa opiskelevien opiskelijoiden ohjaukseen ja yhdistelmätutkintojen rakenteelliseen kehittämiseen, jotta kahden tutkinnon yhtäaikainen suorittaminen olisi käytännössä mahdollista.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen pisteytys tuntuu ensivaikutelman perusteella paikoitellen liioitellulta, kun esimerkiksi erikoisammattitutkinto voi olla 210 osaamispisteen laajuinen, joka vastaa laajuudeltaan yhtä ammattikorkeakoulututkintoa. Perustutkintojen 180 osaamispisteen laajuus on perusteltua. Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että tutkintoja uudistettaessa varotaan tekemästä tutkinnoista itse tarkoitusta, vaan pidetään huoli siitä, että tutkinnot palvelevat työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. On vältettävä myös päällekkäisyyksiä eri koulutusmuotojen - ja asteiden välillä. Eri tutkinnot ja koulutusasteet ovat muuten helposti hämmentäviä työnantajille.

 

Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja vaikutukset yrityksiin ja työmarkkinoihin

Hallituksen esityksessä on vahvasti mukana ajatus, että oppiminen tapahtuu jatkossa yhä enemmän työpaikoilla. Esityksessä on arvioitu, että mikäli työpaikalla tapahtuva koulutus lisääntyisi nykyisestä laajuudestaan 10 - 15 %, vähentäisi tämä koulutuksen järjestäjien kustannuksia. Katsomme, että työpaikalla tapahtuvan koulutuksen lisääminen ei saa edetä säästöt edellä, vaan työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen on syytä perustua kaikkia hyödyttävään lopputilanteeseen. Pidämme tärkeänä, että yrityksestä ei tule vaihtoehtoista koulutuksen järjestäjää. Esimerkiksi kemian alalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkittävä lisääminen on hankalaa, sillä moneen paikkaan oppimaan päästääkseen on oltava täysi-ikäinen. Kemianteollisuus ry katsoo, että työpaikalla tapahtuva oppiminen tai näyttötilanne voidaan aina vaihtoehtoisesti järjestää työpaikanomaisessa paikassa, jos perusteet ovat riittävät.

Kemianteollisuus ry muistuttaa, että hallituksen esityksen luonnoksessa kuvataan sivuilla 75 - 76 koulutuksen ja yritysten välistä yhteyttä. Huomioita kannattaa kiinnittää juuri arviointineuvoston havaintoihin, että työpaikoilla ilmenee sekaannusta koulutusmuotojen ja -alojen sekä järjestäjien erilaisista ohjaus-, seuranta- ja rahoituskäytännöistä. Hallituksen esityksessä viitataan siihen koulutuksen järjestäjien ja työelämän väliseen tiiviimpään yhteistyöhön. Kemianteollisuus ry toivoo opetus- ja kulttuuriministeriöltä konkreettisempaa näyttöä yhteistyön tiivistymisen tavoitteista, keinoista ja edellytyksistä. 

Yritysten tarpeet ja vaikutukset on arvioitava syvällisemmin hallituksen esityksen jatkovalmistelussa. Kappale 4.3.2 kuvaa puutteellisella tavalla vaikutuksia yrityksiin ja työmarkkinoihin. Vaikutusarvioinnissa ei käy ilmi, millä tavalla työpaikalla tapahtuvaa koulutusta aiotaan lisätä, kun yrityksiä ei kuitenkaan voida, eikä tule velvoittaa, ottamaan vastaan opiskelijoita. Vaikutuksia yrityksiin ja työmarkkinoihin on arvioitava pienellä otannalla keskeisiltä sektoreilta keskeisiltä yrityksiltä esimerkiksi haastattelututkimuksen avulla. Lisäksi on entistä tehokkaammin hyödynnettävä elinkeinoelämän tuottamaa taustamateriaalia esimerkiksi yritysten valmiuksista ottaa käyttöönsä oppisopimuskoulutusta.

Yrityksille on myös viestitettävä tehokkaammin reformin mukana tuomista mahdollisuuksista ja muutoksista. Yritykset ovat reformin tärkein asiakasryhmä opiskelijoiden ohella. Kemianteollisuuden yrityksistä melkein 60 % pitää oppisopimusopiskelijan ohjausta resurssien vuoksi vaikeana ja noin joka neljäs kokee oppisopimuskoulutuksen olevan vaikeaa tiedon puutteesta tai byrokratiasta johtuen (2014). Koulutus- tai oppisopimusopiskelijasta ei saa muodostua yrityksille taakkaa. Työpaikalle tapahtuvalle oppimiselle on varmistettava järjestelyihin ja ohjaukseen riittävästi voimavaroja, osaamista ja koulutusta. Koulutuskorvausta on maksettava ehdotuksen mukaisesti, jos vastuukouluttaja on yrityksen edustaja. On kuitenkin oltava myös mahdollisuus siihen, että molemmat osapuolet voivat mahdollisimman joustavasti, ilman ylimääräisiä korvauksia, solmia koulutus- tai oppisopimuksen. Lisäksi esitämme, että oppisopimustoimiston tehtäviä siirretään koulutuksesta vastaavalle taholle kokonaisuudessaan.

 

Rahoitusjärjestelmä

Kemianteollisuus ry kannattaa esitettyä rahoitusmallia, jossa 50 % rahoituksesta olisi perusrahoitusta, 35 % suoritteisiin perustuvaa rahoitusta ja 15% vaikuttavuuteen perustuvaa rahoitusta. Lisäksi pieni strategiarahoitus on tervetullut lisä. Katsomme, että rahoitusmallia on kuitenkin vielä hiottava eteenpäin, jotta siitä tulee koulutuksen järjestäjille ennakoitavissa oleva malli. Epäselvää esimerkiksi on, pieneneekö valtion jaettava kokonaisrahoitus, mikäli koulutuksen järjestäjät eivät pysty hoitamaan velvollisuuksiaan, vai jaetaanko edelleen sama potti kaikkien kesken? Toimiva rahoitusjärjestelmä tarvitsee rinnalleen ohjausjärjestelmän, joka pitää huolen siitä, että työelämän myös vastataan.

Vaikuttavuusrahoituksen sisäisiä painotuksia on avattava. Yleisestä jatko-opintokelpoisuudesta on pidettävä kiinni, mutta rahoituksen painopisteen tulee olla työllistymisessä. Myös työelämäpalautteen kehittäminen on kannatettava ehdotus. Suoriterahoituksessa meitä huolettaa esitys siitä, että päätettävät tavoitteelliset opiskelijavuosimäärät kattaisivat peräti noin 98 % kaikista jaettavista opiskelijavuosista. Näin vain pieni osa kohdennettaisiin akuutteihin koulutuksen kohdentamistarpeisiin. Kemianteollisuus ry katsoo, että tämä on liian suuri osuus ja esittää, että kattavuutta hieman pienennetään ketterämmän järjestelmän luomiseksi.

 

Näyttötutkintojärjestelmä ja osaamisperusteisuus

Kemianteollisuus ry kannattaa näyttötutkintoperusteista järjestelmää, kaksikantaista arviointia ja vahvaa osaamisperusteista mallia. Kaikkien tutkintojen suorittaminen näyttöinä ja osaamisperusteisuus vahvistavat ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Tutkintojen suuren määrän vuoksi kaksikantaiseen arviointiin siirtyminen on perusteltua. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että koulutuksen järjestäjän nimeämä työelämäedustus on aidosti arvioinnissa läsnä eikä toimi niin sanottuna kumileimasimena koulutuksen järjestäjän arvioinnille.

 

Koulutuksen järjestäminen ja uusi ohjausjärjestelmä

Hallituksen esityksessä koulutuksen järjestäjän oikeushenkilömuotoa arvioitaessa on ansiokkaasti pohdittu osakeyhtiömuotoiseen oikeushenkilömuotoon siirtymistä. Kemianteollisuus ry ehdottaa, että ammatillisessa koulutuksessa siirrytään osakeyhtiömuotoiseen toimilupajärjestelmään ja elinkeinoelämän edustajille tulee keskeinen rooli koulutuksen järjestäjien hallituksissa. Osakeyhtiömalli on etevä tapa varmistaa, että työ- ja elinkeinoelämällä on keskeinen rooli koulutuksen järjestämisessä ja päätöksenteossa. Osakeyhtiömalli myös vahvistaa yritysten ja ammatillisen koulutuksen välistä sidettä ja johtaa laadukkaampaan ja vaikuttavampaan ammatilliseen koulutukseen.

Yritystarpeista viestimisen mahdollistaminen on varmistettava koulutuksen järjestäjän tasolla laajemminkin. Siksi on olennaista, että reformin valmisteluvaiheessa ollessa loppusuoralla, yritysten mahdollisuuksista viestiä omista tarpeistaan kehitetään uusia ratkaisuvaihtoehtoja ja valmistelussa kuullaan laajemmin yritysedustusta. Tätä on toivottu niin koulutuksen järjestäjien, opettajien, opiskelijoiden kuin työ- ja elinkeinoelämän suunnalta.

Ammatillisen koulutuksen reformissa on varmistettava pienten, mutta elinkeinoelämälle tärkeiden alojen koulutustarpeet valtakunnallisesti. Uudessa ohjausjärjestelmässä järjestämisluvissa määriteltävät toiminta-alueet jäävät esityksessä työelämän kannalta epäselviksi. Aiemmin vaihtoehdoissa mukana olleen ohjauskeskustelun sijaan esityksessä mainitun vuoropuhelun rooli jää myös epäselväksi. Kemianteollisuus ry esittää, että valtakunnalliset työelämän osaamistarpeet nostetaan ammatillisen koulutuksen perustaksi.

Koulutuksen yhteistyöhön on kannustettava. Ohjausjärjestelmän tulee ennen kaikkea ohjata toimintaa työelämälähtöisesti ja ohjata oppilaitoksia profiloitumaan vahvuuksiensa perusteella. Vaikuttavuutta ja tarjonnan laadukasta ja määrällistä kohtaamista on tarkasteltava säännöllisesti. Koulutuksen järjestäjiä on syytä ohjata tiiviimpään yhteistyöhön koulutusasteesta tai koulutusmuodosta riippumatta. Ohjausjärjestelmän toimivuus on riippuvainen myös ajantasaisesti tiedosta. Ohjauksen ja työelämälähtöisyyden varmistamiseksi tarvitaan ajantasaista tietoa niistä opiskelijoista, jotka hakeutuvat ja valmistuvat jatkuvan haun kautta.

 

Työelämätoimikunnat ja ennakointifoorumi

Kemianteollisuus ry kannattaa esityksen mukaisesti työelämätoimikuntien ja ennakointifoorumeiden perustamista. Nykyisen tutkintotoimikuntajärjestelmän lakkauttaminen on kuitenkin herättänyt yrityksissä huolta. On perusteltua, että koko ammatillisen koulutuksen näyttötutkintoon perustuvassa järjestelmässä kevennetty työelämätoimikunta -malli toimii riittävänä laadunvarmistajana ja työelämän äänen esille tuojana. Kemianteollisuus ry esittää, että työelämätoimikunnille annetaan riittävä mandaatti toteuttaa laadunvarmistajan tehtäväänsä. Ainoastaan opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä toimimista tai lausunnon tai tiedon toimittamista opetus- ja kulttuuriministeriölle ei näkemyksemme mukaan ole riittävän kattava tehtävänkuva työelämätoimikunnille. Yksi ratkaisuvaihtoehto voisi olla työelämätoimikuntien työnkuvan laajentaminen näyttöjen lisäksi koulutuksen laadunvarmistajaksi ja siirtäminen opetushallinnolta opetus- ja kulttuuriministeriön yhteyteen.

Ennakointifoorumeiden toiminta on perusteltua, mutta niiden käynnistämisessä on ollut haasteita. Ennakointiryhmien pienestä koosta johtuen on syytä mahdollistaa ennakointiryhmien yhteyteen asiantuntijaryhmien perustamisesta ennakointityötä helpottamaan. Tästä voisivat hyötyä ennen kaikkea pienet, mutta spesifit alat, jotka pelkäävät osaamisensa katoamisesta reformin myötä. Ennakointifoorumille on syytä taata riittävä mandaatti vaikuttavuuden varmistamiseksi.

 

Työvoimakoulutus

Kemianteollisuus ry pitää esitettyjä muutoksia työvoimakoulutukseen perusteltuina ja hallintoa selkeyttävänä asiana. Hallituksen esityksen arvion mukaan siirtyminen valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen lyhentää viivettä havaitun koulutustarpeen ja koulutuksen aloittamisen välillä, kun järjestäjä voi käynnistää koulutuksen välittömästi. Kemianteollisuus ry pitää tätä toteutuessaan erinomaisena asiana, mutta muistuttaa, että on tärkeää pitää huoli siitä, että yrityksillä on entistä joustavammat mahdollisuudet kouluttaa henkilöitä omien tarpeidensa mukaan ja henkilön kouluttaminen tapahtuu kysyntälähtöisesti.

 

Opettajuus ja oppiminen

Kemianteollisuus ry toivoo, että reformin myötä opettajat jalkautuvat yhä enemmän työpaikoille, sillä siitä hyötyisivät erityisesti yritykset. On vahvistettava poikkisektoraalista verkostomaista yhteistyötä, jossa mukana ovat eri koulutusalat, koulutustasot ja yritykset sekä opiskelijat että opettajat. Yhteistyön kehittämiseen on varattava riittävät resurssit ja varmistettava paikallisesti kehitetylle toimivalle yhteistyölle jatkuvuus.

Jyrki Hollmén
Johtaja, työelämä

Lisätietoja:
Jussi-Pekka Rode
Koulutuspolitiikan asiantuntija

jussi-pekka.rode@kemianteollisuus.fi, puh. 040 168 68 36

Katso myös
Uutiset | 27.01.2017

Kumitaituri -ohjelma räätälöi tarvittavan koulutuksen – kaikki hyötyvät

Uutiset | 25.01.2017

Vientiliitot: Ammatillisella tutkintotodistuksella tulee jatkossakin voida osallistua korkeakoulutuksen haun piiriin

Uutiset | 20.01.2017

Monimuotoisuudesta yritysten kasvun vauhdittaja

Uutiset | 18.01.2017

Vastuullinen kesäduuni 2017 -kampanjan suojelijaksi Leena Mörttinen