NG Nordic: Jätteenpolton päästöistä tehdään biohajoavaa muovia

Jätteenpoltossa syntyvästä hiilidioksidista on mahdollista valmistaa biohajoavaa muovia ilman tarvetta kasvattaa, viljellä tai louhia maaperästä uutta raaka-ainetta muovin valmistukseen. Biohajoava muovi nimeltä INGA on lajissaan maailmanhistorian ensimmäinen: se tehdään päästöstä, joka muuten karkaisi taivaan tuuliin.

Fortum kertoi Carbon2x-ohjelmasta alkunsa saaneesta ainutlaatuisesta kiertotalousinnovaatiostaan syksyllä 2024. INGA-muovin kehitystyötä ja valmistusta jatkaa nyt NG Nordic, joka perustettiin keväällä 2025, kun Fortum Recycling & Waste -liiketoiminta oli siirtynyt yrityskaupalla NG Groupille.

Eroon mikromuoveista

Carbon2x-kehitystiimiä johtava Tony Rehn kuvailee hiilidioksidipäästöstä valmistettavaa biohajoavaa muovia erittäin merkittäväksi edistysaskeleeksi ja läpimurroksi, sillä fossiilista raaka-ainetta ei enää tarvita.

– INGA hyödyntää hiilidioksidipäästöjen arvon luomalla päästöistä raaka-aineita, jotka voivat mullistaa koko muovintuotannon.

Rehnin mukaan biohajoava INGA-muovi on yhtä laadukasta kuin neitseellinen muovi, mutta se ei jätä jälkeensä mikromuoveja. Jos INGAa jostain syystä päätyisi luontoon, luonnon mikrobit hajottavat sen biomassaksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi.

INGAn kaltaiset vastuullisesti tuotetut biohajoavat muovit kiinnostavat maailmalla, sillä mikromuoviongelmasta halutaan eroon. Kyse on sekä vastuullisesti tuotetusta että korkealaatuisesta ja monikäyttöisestä materiaalista.

– INGA on helposti muokattava ja se sopii moniin erilaisiin prosessointimenetelmiin, kuten ekstruusioon, ruiskuvaluun ja dispersiopäällystykseen. Se on myös termoplastinen, eli se voidaan sulattaa ja muotoilla uudelleen, kertoo Rehn ja mainitsee INGAn soveltuvan erittäin hyvin esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkapakkauksiin sekä kodin elektroniikkaan ja leluihin.

Ensimmäiset INGAsta valmistetut tuotteet ehtivät markkinoille ehkä jo kuluvan vuosikymmenen aikana.

Rohkeasti ja nopeasti

INGAn valmistuksessa käytettävää teknologiaa on kehitetty Riihimäellä jätteenpolttolaitoksen alueella vuodesta 2023 lähtien. Parhaillaan NG Nordic rakentaa Riihimäellä teollisen mittaluokan konttipilottia, jonka on määrä valmistua jo tänä vuonna. Eteenpäin on siis menty hurjaa vauhtia.

– Olemme äärimmäisen ylpeitä siitä, miten lyhyessä ajassa uusi teknologia on pystytty kehittämään siihen pisteeseen, että biohajoavan muovin valmistaminen on mahdollista. Nyt teknologiaa skaalataan, ja 2026 on tarkoitus aloittaa ensimmäiset asiakaskokeilut INGA-materiaalilla. Ennen vuosikymmenen loppua tähdätään kohti kaupallista toimintaa.

Edistys on ollut nopeaa, kiitos rohkean strategiavalinnan.

– Sen sijaan, että olisimme suunnitelleet teknologiat ja prosessit valmiiksi, me ollaan opittu samalla kun on kehitetty teknologiaa. Halusimme oppia nopeasti, miten tämä käytännössä toimii ja kuinka teknologiaa voidaan kehittää.

Yhtiössä ei olla ensimmäistä kertaa muovinvalmistuksen kimpussa, sillä vuodesta 2016 lähtien Fortum Recycling & Waste, eli nykyinen NG Nordic on tehnyt käytetyistä kuluttajamuovipakkauksista Circo-kierrätysmuovia. Mekaanisesti valmistettavaa NG Nordicin kierrätysmuovia käytetään esimerkiksi muovikasseissa, tiskiharjoissa, kukkaruukuissa ja kotikomposteissa.

– INGA-muovi tulisikin nähdä täydentävänä muoviratkaisuna sellaisiin käyttökohteisiin, joihin Circo ei sovellu.

Raaka-ainetta riittää

INGAn raaka-aineesta ei tule pulaa. Yksi tonni poltettua yhdyskuntajätettä nimittäin synnyttää yhden hiilidioksiditonnipäästön. Vuonna 2023 Suomessa tuotettiin energiaa polttamalla noin 1,4 miljoonaa tonnia sekalaista, materiaalikierrätykseen sopimatonta yhdyskuntajätettä. Tämä tarkoittaa, että yli miljoona tonnia hiilidioksidipäästöä olisi voitu ottaa talteen ja hyödyntää raaka-aineena uusien materiaalin valmistuksessa.

Euroopan mittakaavassa energiantuotannossa puhutaan noin sadan miljoonan tonnin päästövähennyspotentiaalista ja raaka-ainemäärästä, jota tällä hetkellä ei hyödynnetä lainkaan.

– Nämä päästömäärät ovat hyvin merkittäviä jätteenpoltossa. Uusi teknologiamme soveltuu myös muille teollisuudenaloille, eli jos laajennamme sitä jätteenpolttosektorin ulkopuolelle, kyse on todella suuresta ja merkittävästä tulevaisuuden potentiaalista, sanoo Rehn.

Pahiksesta pelastajaksi

Uuden innovaation ansiosta hiilidioksidi on mahdollista muuttaa ilmastoa lämmittävästä ”pahiksesta” maapallon pelastajaksi.

– Meillä on mahdollisuus vähentää omia päästöjämme ja valmistaa jäteperäisestä hiilestä uutta materiaalia sekä korvata näin uusien fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, summaa Tony Rehn.

Hän muistuttaa hiilidioksidin sisältävän hiiltä, sitä samaa raaka-ainetta, jota käytetään lähestulkoon kaiken arkipäiväisen materiaalin valmistamiseen.

– Olisikin tärkeää, että hiilen potentiaali ymmärrettäisiin sekä alettaisiin miettiä ratkaisuja, joilla hiilidioksidipäästöjä voitaisiin ottaa talteen ja hyödyntää.

Suomessa ja muissa pohjoismaissa on meneillään hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyviä hankkeita. Rehnin mielestä niitäkin hankkeita tarvitaan, mutta hän muistuttaa, ettei hiilidioksidin varastoinnilla ja talteenotolla ratkaista materiaalipulaa.

– Ne eivät tue kiertotaloutta. Olisi tärkeää nähdä hiilidioksidi raaka-aineena eikä pelkästään varastoida sitä merenpohjan alle.

Uusiutuvaa energiaa tuottavana maana Suomi on Rehnin mukaan erittäin kilpailukykyinen maa, jossa voitaisiin kustannustehokkaasti jalostaa tuotteita, kuten muovia, kemikaaleja tai polttoainetta.

– Ettei puhuttaisi vain vihreän vedyn valmistamisesta, vaan mietittäisiin, kuinka voisimme jalostaa sitä vielä pidemmälle ja luoda lisää arvoa tästä raaka-aineesta.

Kannustimia tarvitaan

Päästöjä hyödyntäville investointihankkeille Rehn toivoo nykyistä enemmän kannustimia.

– Pitäisi nähdä tämä potentiaali – ettei jätteenpolton tarvitse olla vain energian hyödyntämistä, vaan osa kierrätysprosessia, jossa valmistetaan kestäviä tuotteita ja materiaaleja päästöistä.

Hänen toinen toiveensa liittyy EU:n päästökauppamaksuihin. Rehn peräänkuuluttaa reiluutta, sitä, ettei ilmastopäästöjä vähentäviä ja kestäviä tuotteita valmistavia yrityksiä rangaistaisi täysimääräisillä päästömaksuilla.

– On todennäköistä, että jätteenpoltto menee EU-päästökauppajärjestelmään mahdollisesti jopa ennen vuosikymmenen loppua. Silloin olisi tärkeää, etteivät ne yritykset, jotka ottavat talteen päästöjä ja valmistavat niistä materiaalia, saisi samaa kohtelua kuin ne, jotka eivät tee mitään päästöjensä vähentämiseksi.

Lainsäädännön tarvetta hän näkee myös siinä, että öljyn käyttö muovinvalmistuksessa on edelleen liian halpaa.

– Tarvitaan kannustimia ja tukea, jotta markkinoille saadaan kestävämpiä muoviratkaisuja.