Vesa Kettunen, Kemira: Talousvetesi ei tule vain “hanasta”
Useimmat ihmiset taloudellisesti vauraissa maissa ovat onnellisen tietämättömiä siitä, mistä heidän talousvetensä tulee. Se tulee vain “hanasta”. Tämä on totta myös Suomessa, jossa onnekkaasti myös makeaveden varainnot ovat suuret. Kemiran ja Taloustutkimuksen yhdessä tekemän tutkimuksen mukaan huikeat 97% suomalaisista luottaa talousvetensä laatuun. Amerikkalaisista vain 60% sanoo samaa. Julkinen keskustelu vedestä, sen arvosta ja tulevaisuudesta on tärkeää, sillä se ei ole itsestäänselvyys vaan jatkuvassa kierrossa oleva rajallinen luonnonvara.
Suomalaisten kova luotto talousvetensä laatuun on perusteltua: juomme täällä maailman parasta vettä. Esimerkiksi vuonna 2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän yhteenvedon mukaan Suomen 153 suurimman vesilaitoksen toimittaman talousveden viranomaisvalvonnan tuloksista 99,99 % täytti talousveden laadulle asetetut vaatimukset.
Kemiran kyselytutkimukseen osallistui lähes 8 000 Euroopassa ja Yhdysvalloissa asuvaa henkilöä, joista
1 040 oli suomalaisia. Tuloksista kävi ilmi, että suomalaiset eivät useinkaan tiedä, millä tavoin korkealaatuinen vesi Suomessa tuotetaan. Näin on varsinkin nuorempien ihmisten kohdalla: seitsemän kymmenestä 18–25-vuotiaasta vastaajasta myönsi, ettei heillä ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka vesijohtovesi heidän kotiinsa toimitetaan, mistä se on peräisin tai mihin heidän jätevetensä päätyy.
Vesi on harvoin meillä Suomessa otsikoissa, paitsi jos jotain menee pieleen. Mutta olisiko kuitenkin aiheellista puhua siitä enemmän? Puhtaan veden toimitus suomalaisiin koteihin vaatii yli satatuhatta kilometriä putkistoa, yli 1 000 vedenpuhdistuslaitosta sekä juomaveden että jäteveden käsittelyyn, tuhansia tutkijoita, insinöörejä ja vedenkäsittelyn ammattilaisia sekä jatkuvaa investointia infrastruktuuriin ja juokseviin kuluihin. Vedenkäsittely on myös hyvin energia-intensiivinen ala, joten vastuullinen ja tehokas vedenkäyttö on myös hyvä ilmastoteko.
Eli vettä, ei elämää
Vesi on kaiken elämän edellytys. Ihmisen vartalostakin noin 60% on vettä. Pystymme elämään ilman sitä vain noin kolme päivää, kun taas ilman ruokaa selviämme jopa kolme viikkoa. Vedellä on myös tärkeä rooli yleisessä hygienissa ja kansanterveydessä. Tästä olemme saaneet muistutuksen viimeaikaisen COVID-19 pandemiankin aikana. Vesi ei ole ainoastaan terveydelle välttämätön – se myös auttaa pyörittämään talouttamme. Yksin maatalous käyttää jopa 70% makeanveden varannoista ja noin 20% menee muihin teollisuudenaloihin joilla tuotetaan kuluttamamme hyödykkeet ja palvelut. Selvästikin vastuullisessa vesihuollossa on siis kyse vähän suuremmasta asiasta kuin vain hanan sulkemisesta hampaidenpesun ajaksi (tärkeää toki sekin).
Suurin osa maapallon vesivaroista on merivettä ja makeasta vedesta iso osa on jäätä. Vain noin 1% kaikesta makeasta vedestä on helposti saatavilla käyttöömme. Tätäkin 1% kohtaavat monenlaiset haasteet: ilmastonmuutos, kaupungistuminen, saasteet.
Kun seuraavan kerran avaat hanan, kenties muistat, että nauttimasi laadukkaan veden tuominen sinulle näin vaivattomasti on tuhansien ihmisten kovan työn tulosta. Se vaatii kuntien ja vesiviranomaisten jatkuvaa panostusta. Se vaatii investointeja ja arvostusta, sillä sen tulevaisuus on meistä kaikista kiinni.
“Vesi ei ole ainoastaan terveydelle välttämätön – se myös auttaa pyörittämään talouttamme.”
Lisätietoja
Tutkimus: tietämättömyys vesihuollosta yleistä Suomessa
Vesa Kettunen
Kemira on globaali kemianyhtiö, joka palvelee asiakkaita runsaasti vettä käyttävillä teollisuudenaloilla.
