Sampo Pehkonen: STM:n idea palkka-avoimuudesta ei huomioi EU:n direktiiviehdotusta tai taloudellisia vaikutuksia

Blogit | 16.04.2021

Euroopan komissio julkisti huhtikuun alussa ehdotuksen uudeksi palkka-avoimuusdirektiiviksi. Direktiivi pyrkii parantamaan naisten ja miesten palkkatasa-arvoa velvoittamalla mm. työantajan kertomaan työnhakijalle tehtävän alkupalkan. Direktiivi toisi myös työntekijöille oikeuden saada tietoa palkkatasosta samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien osalta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on samanaikaisesti sorvannut omaa versiotaan palkka-avoimuudesta (HS 13.4.). STM:n esityksessä syrjintää epäilevillä luottamusmiehillä sekä työntekijöillä olisi oikeus nähdä - toisin kuin direktiivissä - yksittäisen henkilön palkkatiedot ilman tämän suostumusta. Lisäksi syrjintäepäily perustuisi yksinomaan työntekijän näkemykseen.

Me Kemianteollisuus ry:ssä kannatamme vahvasti tasa-arvoa. STM:n kaavailut eivät kuitenkaan ole askel oikeaan suuntaan. Niille ei löydy perusteita direktiiviehdotuksesta tai taloustieteellisestä tutkimuksesta. STM:n esitys on huolestuttava myös yksittäisen kansalaisen tietosuojan kannalta.

Nykyisessä tasa-arvolaissa on lähdetty siitä, että palkkakartoitukset ja työntekijän oikeus saada palkkasyrjintäepäilytilanteessa tarkkoja palkkatietoja tasa-arvovaltuutetun kautta säilyttävät yksityisyyden suojan. Tietosuojaan kiinnitetään huomiota myös esimerkiksi Tilastokeskuksessa. Yksittäisen ihmisen palkkatiedot eivät saa koskaan paljastua. 

Onkin hämmentävää, että vain muutama vuosi EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n käyttöön ottamisen jälkeen, ministeriö kaavailee Suomeen kaikkien aikojen löperöintä lainsäädäntöä. Ei ole lainkaan selvää, salliiko vahvan henkilötietosuojan määrittävä GDRP ehdotetun kaltaista systeemiä, jossa työntekijä voi saada pyytämällä työtoverinsa palkkatiedot. Vastikään julkistettu väitöskirjatutkimus osoittaa, että kansallisessa lainsäädännössämme on jo nyt merkittäviä ristiriitoja tietosuoja-asetuksen kanssa.

STM:n valmistelutyö näyttää myös huonosti ajoitetulta, sillä Euroopan komission direktiiviesitys menee vielä EU-neuvoston ja parlamentin syyniin. Direktiiviin tulee todennäköisesti muutoksia. Nämä muutokset tulee huomioida aikanaan kansallisessa lainsäädännössä.  

Palkka-avoimuudesta kapuloita talouden rattaisiin

Taloustieteellisten tutkimusten mukaan palkka-avoimuus tuo mukanaan ongelmia. Ensinnäkin se voi laskea työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tällaisia tutkimustuloksia on saatu mm. Yhdysvaltain julkiselta sektorilta ja tehdastyöstä Intiasta.

Tulokset eivät yllätä. On yleisesti tunnettua, että yli puolet autoilijoista pitää itseään keskimääräistä parempana kuljettajana. Sama harha pätee myös työelämässä. Omasta perspektiivistä on vaikea ymmärtää - oli sukupuoli mikä tahansa - työnantajan perustellusti maksamia palkkoja.

Toiseksi palkka-avoimuus heijastuu palkkaukseen ja yrityskohtaiseen tuottavuuteen. Harvard Business Schoolin tutkimus kuvaa STM:n ehdotusta muistuttavan palkka-avoimuuden vaikutuksia. Lyhyellä aikavälillä palkka-avoimuus voi nostaa palkkatasoa, koska pienempää palkkaa saavat pyrkivät neuvottelemaan itselleen korotuksia. Pidemmällä aikavälillä tämä johtaa kuitenkin siihen, etteivät työnantajat halua nostaa parhaiden työntekijöidensä palkkoja, koska se tarkoittaisi korotuksia myös kaikille muille. Keskimääräinen palkkataso laskee ja palkkahajonta kaventuu.

Palkkahajonta on tutkitusti yhteydessä yrityskohtaiseen tuottavuuteen. Vaikutus on huomattava etenkin niillä työpaikoilla, joilla työskentelee paljon asiantuntijoita. Hyvillä palkoilla on kannustava vaikutus. Tästä teoriaperustasta kirjoittavat muun muussa Suomen Pankin Meri Östbaum ja Juuso Vanhala sekä kansanedustaja Juhana Vartainen.

Suomen hallituksen olisikin keskeistä huolehtia siitä, ettei yrityksille aseteta tuottavuuskasvua taannuttavia esteitä. Palkka-avoimuudesta kärsii pahimmillaan koko kansantalous. Tasa-arvoa tulee edistää toisenlaisilla hankkeilla.

 

Palkkaeroja pienemmiksi segregaatiota purkamalla

Keskeinen keino naisten ja miesten palkkaerojen tasaamisessa on työelämän segregaation purkaminen. Noin 16 prosentin palkkaerolukemat, joilla kansallista palkka-avoimuutta perustellaan, johtuvat pitkälti naisten ja miesten eriytyneestä ammattirakenteesta ja naisvaltaisten alojen heikommasta palkkatasosta. Ei siitä, että työnantajat diskriminoivat sukupuolen perusteella.

Naisia tulee saada miesvaltaisille aloille ja päinvastoin. Keskiössä ovat yksilöiden tekemät koulutusvalinnat. On vaikea nähdä, miten niihin vaikuttaminen onnistuu siten, että palkoista tehdään yritysten sisällä puolijulkisia.

Sampo Pehkonen
Johtava asiantuntija, tilastot ja talous

Katso myös
Uutiset | 11.05.2021

Kemianteollisuus on osa maailman suurinta etäTET-jaksoa marraskuussa

Blogit | 10.05.2021

Jaana Neuvonen: Palkitsemisella on voimakkaampi vaikutus kuin kontrollilla

Uutiset | 05.05.2021

Vientiteollisuuden raportti kokoaa paikallisen sopimisen käytäntöjä ja mahdollisuuksia

Tiedotteet | 15.04.2021

Vientiteollisuus tarjoaa 22 000 nuorelle kesätyöpaikan

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna