Sampo Pehkonen: Pyörittävätkö Suomea yritykset vai hyvinvointivaltio?
Hyvinvointivaltio on hyvä juttu. Harva sitä vähättelee. Mutta kolikon toinen puoli, menestyvä yritystoiminta, on jäänyt taka-alalle julkisessa keskustelussa. Tästä kertovat mm. kuntavaalitenttien puheenvuorot.
Tämä on hälyttävää. Ilman menestyvää yritystoimintaa nykymuotoista hyvinvointivaltioita ei olisi. Asian ymmärtämiseksi on hyvä hahmottaa, miten elintasomme määräytyy.
Suomalaisten elintaso koostuu kotimaassa tuotettavista ja ulkomailta ostettavista tavaroista ja palveluista. Elintaso käsittää siten terveydenhuollon, hoivan, etelän hedelmät ja matkapuhelimet. Hyvinvoinnissa ei ole kyse rahasta, vaan palveluista ja tarpeista.
Se on kauppa, joka kannattaa
Erityisen hyödyllistä elintason kannalta on kansainvälinen kauppa. Sen avulla suomalaiset vaihtavat tuottamiaan tavaroita ja palveluita ulkomaisiin hyödykkeisiin, joita meidän ei olisi itse raaka-aineiden tai osaamisen puolesta mahdollista valmistaa.
Mitä enemmän hyödykkeitä Suomi myy maailmanmarkkinoilla, sitä enemmän tavaroita ja palveluita suomalaiset voivat vastineeksi hankkia. Vastaavasti, mikäli vientituotteemme eivät mene kaupaksi, sitä vähemmän voimme ostaa tuontituotteita.
Toki tavaroita voi tuoda maahan velaksi, mutta säästöt loppuvat aikanaan. Keskeistä on, ettei Suomeen voi tuoda ulkomailta tavaroita tai palveluita ilman vientiä. Kirjasto- tai vanhustenhoitopalveluilla ei voida ostaa sähköä Ruotsista tai koronavirusrokotuksia Yhdysvalloista.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö kotimarkkinoiden yritystoiminta ja julkisen sektorin toiminta olisi tarpeellista. Mutta mikäli vientiyritysten menestys heikkenee, tämä näkyy verotulojen kautta välillisesti siinä palveluvalikoimassa, jonka valtio voi asukkailleen tarjota. Se näkyy myös valtion ja kuntien työntekijöilleen maksaman palkan ostovoimassa.
Yritykset ovat elintason oikea tukijalka
Vientiteollisuutemme kilpailee joka päivä uusista tilauksista. Jokainen voitettu sopimus ylläpitää hyvinvointivaltiomme toimintaedellytyksiä. Samalla tapaa kotimarkkinasektorin yritykset tukevat hyvinvointia työllistämällä suomalaisia ja maksamalla veroja.
Yksityinen sektori työllistää yhteensä noin 1,9 miljoonaa suomalaista. Vuonna 2019 heille maksettiin palkkoja vajaat 70 miljardia euroa. Palkoista perittiin yli 20 miljardia tuloveroa. Lisäksi palkkatuloilla maksettiin leijonaosa kulutusveroista, joita Suomessa kannettiin yli 30 miljardia.
Yhteisöveroja yritykset maksoivat noin 6 miljardia euroa. Kahden suurimman yhteisöverojen maksajan – ja Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen – Bayernin ja Nesteen kertymä oli 365 miljoonaa.
Veroeurot tipahtavat hyvinvointivaltion kassaan. Esimerkiksi yhteisveron tuotoilla pyöritetään Suomen koko koulutusjärjestelmää varhaiskasvatusta, korkeakoulutusta ja opintotukea myöten.
Tilanteessa, jossa Suomen talouskasvu on laahannut yli vuosikymmenen, maan päättäjien olisi syytä kiinnittää tuntuvasti enemmän huomiota hyvinvoinnin oikeaan tukijalkaan.
Sampo Pehkonen
Lue seuraavaksi
Huoli eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä nousi esille European Industry Summitissa – investoinnit on saatava liikkeelle
Komission kriittisiä raaka-aineita koskeva aloite buustaa suomalaista akkuteollisuutta