Sami Nikander: Teollisuuden ja kehitysyhteistyön vastakkainasettelu vie hakoteille

Blogit | 24.08.2015

Valtion ensi vuoden talousarvion valmistelu aiheuttaa paljon keskustelua. Hyvä niin, se kuluu demokratiaan. Valitettavaa keskustelussa kuitenkin on joko tietoisesti tai tiedostamattomasti rakennettu vastakkainasettelu.

Yksi esimerkki rakennetusta vastakkainasettelusta on päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointiin liittyvä kirjoittelu, viimeksi viime lauantain (22.8.) Helsingin Sanomissa. Muuten ansiokkaassa kirjoituksessa tämä vientiteollisuutemme kilpailukykyä tukeva mekanismi laitettiin kehitysavun rahoituksen uudelleenjärjestelyn syyksi. Tässä ollaan kuitenkin hakoteillä.

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnilla ja kehitysavun rahoituksella ei budjettiteknisesti ole toistensa kanssa mitään tekemistä keskenään. Päästökaupasta saatavat huutokauppatulot EU jyvittää Suomelle, sovitun mekanismin mukaisesti. Rahoja ei siis kerätä verotuksen avulla, vaan ne on kerätty energiantuottajilta ja muilta päästökaupan piirissä olevilta teollisilta toimijoilta.

Energiantuotannon myötä päästökauppa vaikuttaa jokaisen sähkönkäyttäjän kustannuksiin aiheuttaen epäsuoraksi vaikutukseksi kutsutun ilmiön. Sillä ei ole väliä, miten sähkö on tuotettu, sillä sähkön hinta muodostetaan aina päästöoikeuksia tarvitsevan hiililauhteella tuotetun sähkön tuotantokustannusten mukaan. Päästöoikeuksien kustannukset on siis leivottu suoraan osaksi sähkölaskua. Näin siis Euroopassa. Kansainvälisillä kilpailijoillamme ei vastaavaa kustannusrasitetta ole, eli heille muodostuu ns. kilpailukykyetua. Tästä johtuen päästökauppakompensaatio on jo käytössä useissa Euroopan maissa kuten Saksassa.

Kemianteollisuus on kestävän kehityksen edistäjä ja paremman tulevaisuuden rakentaja. Kemia on osa hyvää elämää. Tarvitsemme kuitenkin kilpailukykyisen toimintaympäristön voidaksemme tuottaa kestäviä ratkaisuja maailman globaaleihin haasteisiin.

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio on yksi tärkeä toimintaympäristöömme vaikuttava tekijä. Sen toteuttaminen nyt esitetyssä muodossa noudattaa EU:n komission laskentasääntöjä, jotka varmistavat sen, että kompensaation jälkeenkin rahaa jää jaettavaksi muihin käyttötarkoituksiin. Tämä on tutkittu fakta. On poliittisten päättäjien tehtävä harkita, mihin tämä ylijäänyt raha sitten käytetään. 

Kirjoittaja työskentelee osastopäällikkönä Kemianteollisuus ry:ssä.

Katso myös
Uutiset | 27.01.2017

Orionin Reijo Salonen on vuoden 2017 teknologiajohtaja

Uutiset | 23.01.2017

MAOLin Neljän tieteen kisojen parhaimmisto palkittiin Helsingissä

Uutiset | 20.01.2017

Seuraavat viikot ovat valtakunnallisia LUMA-viikkoja

Uutiset | 16.01.2017

Teknologian tutkimuskeskus VTT 75 vuotta