Sami Nikander: Komission energian talvipaketissa lämmittäviä ja hyytäviä elementtejä

Blogit | 30.11.2016

Euroopan komissio latoi tänään 30.11.2016 pöytään esityksensä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uudistuksiksi, joilla Eurooppa toteuttaa myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita vuodelle 2030. Esitys sisältää ehdotuksia liittyen energiamarkkinoihin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Tämä massiivinen kokonaisuus kulkee nimellä talvipaketti.

Nyt annettu paketti on massiivinen ja vaati vielä syvempää analysointia. Joitakin huomioita siitä voin antaa jo nyt. 

Kemianteollisuus on merkittävä energiankäyttäjä Euroopassa. Kustannuksiltaan kohtuuhintaisen, riittävän ja toimitusvarman energian saanti jatkossakin on kilpailukykymme peruselementtejä. Talvipaketin energiamarkkinoita käsittelevä osuus antoi energiankäyttäjän kannalta myönteisiä signaaleja. Jatkokäsittelyn yhteydessä tuleekin varmistaa ne keinot, jotka pitävät huolen teollisuuden kilpailukyvystä, samalla kun energiajärjestelmää muutetaan hallitusti ja markkinalähtöisesti kohti uusiutuvuutta ja vähäpäästöisyyttä.

Energiatehokkuustyö on kemianteollisuuden yritysten arkipäivää. Nyt energiankäytölle, ei siis energiatehokkuudelle, oltaisiin asettamassa erittäin kova ja sitova 30 %:n tavoite. Tämä ei ole omiaan viemään energiatehokkuustyötä eteenpäin oikealla kulmalla. Useiden sitovien tavoitteiden sijaan olisi pitäydyttävä yhdessä tavoitteessa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Näin varmistettaisiin eri politiikkatoimien parempi synkronointi ja systeemitason kustannustehokas kehittäminen. Rinnakkaiset tavoitteet johtavat helposti osaoptimointiin ja päätavoite hämärtyy.

Myönteistä paketissa on se, että komissio esittää biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen jatkoa. Samoin liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat, kuten biokaasu ja vety, on nostettu esiin. Nyt asetettu tavoite ei tosin yllä lähellekään Suomen omassa energia- ja ilmastostrategiassaan asettamaa tavoitetta. Hyvänä voidaan pitää myös ratkaisua, että biomassan energiakäytölle on vain yhdet kestävyyskriteerit.

Paketissa nostetaan esiin uusiutuvan energian käytön lisääminen lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa. Kemianteollisuuden näkökulmasta on syytä nostaa esille myös ylijäämälämmön hyödyntämisen mahdollisuudet. Energiajärjestelmän tehokkuuden kannalta on monesti parempi katsoa, olisiko saatavilla hyödynnettävää energiaa sen sijaan, että sitä tarvitsee erikseen tuottaa uusiutuvalla tai uusiutumattomalla polttoaineella. Tämä kestävyyttä ja energiatehokkuutta tukeva näkökulma on syytä pitää mukana kehitettäessä energiajärjestelmää.

Kemian avulla voimme kehittää uusia voimanlähteitä, tehostaa energian varastointia ja talteenottoa sekä pienentää energiankulutustamme. Jo nyt energiaa tuotetaan auringosta, aalloista, tuulesta – ja jätteistä. Kemian avulla pystymme vähentämään merkittävästi energian tuotantoon ja polttoaineisiin liittyviä hiilidioksidipäästöjä. Kemianteollisuus etsii myös mahdollisuuksia käyttää kasvihuonekaasuja raaka-aineena.

Sami Nikander
Johtava asiantuntija, Energia, ilmasto ja kestävyys Energia ja ilmasto, kestävä kehitys, resurssitehokkuus, Kemianteollisuuden energiavaliokunta

Katso myös
Uutiset | 04.01.2017

Helsingin kaupungin asuntojen kaasuliesiin Gasumin biokaasua

Uutiset | 29.12.2016

Uudet energiatehokkuussopimukset 2017–2025 käyntiin vuodenvaihteessa

Uutiset | 22.12.2016

Nesteelle energiakilpailussa biopolttoainealan johtavan toimijan palkinto

Uutiset | 28.11.2016

Aalto-yliopisto: Uusiutuvan energian varastoinnin hankkeelle Horizon 2020-rahoitus