Pia Vilenius: Kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan yhteistyötä ja osaamista

Blogit | 13.01.2021

Tänään julkistettiin kansallinen Kiertotalouden strateginen ohjelma. Kemianteollisuudessa pidetään hyvänä sitä, että kiertotalouden edistäminen on nostettu ministeriöissä ja eri foorumeilla korkeaan asemaan, ja että kiertotalous nähdään mahdollisuutena saada yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kiertotalouden edistämiseen tulee suunnata innovaatio- ja osaamispanostuksia sekä ottaa käyttöön muita taloudellisia kannustimia, jotka auttavat yrityksiä niiden muutoksessa kohti kiertotaloutta.

Kiertotalouteen panostaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. On lähes mahdotonta saavuttaa samanaikaisesti kunnianhimoiset ilmastotavoitteet sekä tukea talouskasvua ja työllisyyttä ilman merkittäviä edistysaskelia kansallisessa kiertotalouspolitiikassa. Erityisen tärkeää on luoda edellytykset sille, että yritykset uskaltavat investoida kiertotalouteen tuotesuunnittelussa, raaka-aineketjussa sekä tuotannon investoinneissa.  Uudistumisen edellytyksenä on uusien teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden sekä uusien kasvuyritysten markkinoille pääsyn helpottaminen. Tämä ei onnistu ilman erittäin kunnianhimoisten kiertotaloustavoitteiden asettamista ja tavoitteiden tukemista mahdollistavalla regulaatiolla.

 

Julkista innovaatio- ja kehitysrahoitusta tarvitaan

Ohjelman raportissakin todetaan, että Suomi ei ole erityisen houkutteleva maa yritysten perustamiselle. Mm. lainsäädäntö ja verotus vähentävät houkuttelevuutta. Myöskään suomalainen rahoitusmarkkina ei ole vielä valmis systeemisille muutoksille. Suomesta puuttuu mm. riskirahoitusta lupaavien teknologioiden kypsyttämiseen ja skaalaamiseen. Yritysten aiemmat teknologiset investoinnit ja olemassa olevat toimintamallit hidastavat kiertotalousratkaisujen kaupallista etenemistä, eivätkä yritykset aina ole valmiita ottamaan riskejä investoinneissaan. Julkista innovaatio- ja kehitysrahoitusta tuleekin ohjata kiertotalouden periaatteita toteuttavaan liiketoimintaan, ja rahoitusta fokusoida erityisesti riskialttiiden pilotti- ja demonstraatiohankkeiden läpiviemiseen.

 

Verojen vaikutukset pitää selvittää

Ohjelmassa mainitaan moneen otteeseen luonnonvaraveron käyttöönotto. Raportissa todetaan, että luonnonvaraverolla voitaisiin vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin niin, että kierrätetystä raaka-aineesta tulee kilpailukykyisempi vaihtoehto neitseellisen raaka-aineen käyttöön nähden. On kuitenkin hyvä muistaa, että raaka-aineisiin kohdistuvat verot nostavat yritysten kustannuksia ja heikentävät niiden kilpailukykyä. Ennen uusien, yritysten kustannuksia nostavien verojen käyttöönottoa, niiden todelliset vaikutukset tulee selvittää perusteellisesti sekä luoda tarvittavat kompensoivat käytänteet, jotta varmistetaan Suomessa toimivien yritysten mahdollisuudet pärjätä kansainvälisillä markkinoilla.

 

Tarvitsemme koulutusta, yhteistyötä, pilotointia ja kaupallistamista

Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä kiertotalouden osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana. Kiertotalouden osaamisen tason nostamiseksi tulee vahvistaa sekä ammatillista koulutusta että korkea-asteen koulutusta. Vahvan osaamispohjan päälle voidaan rakentaa kunnianhimoista, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa. Haasteena on, että Suomi on sopivan kokoinen maa pilotointiin, mutta ei liiketoiminnan skaalaamiseen suureen mittakaavaan. Suomalaisilla innovaatioilla onkin enemmän mahdollisuuksia menestyä Suomen ulkopuolella kuin Suomessa. Tutkimuksen ja yritysten yhteistyön tulosten nopeampi kansainvälinen pilotointi ja kaupallistaminen edellyttävät tiivistä TKI-yhteistyötä muiden maiden toimijoiden kanssa.

Raportissa korostetaan luonnonvarojen käyttöä koskevan kansallisen sopimuksen solmimista ja luonnonvarojen kulutuksen rajoittamisen tärkeyttä. Asettamalla Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa luonnonvarojen kulutusta koskeva tavoite, otetaan samalla ennakoivasti kantaa muiden parhaillaan valmisteilla olevien strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien (mm. ilmasto- ja energiastrategia, biotalousstrategia, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, kansallinen metsästrategia) valmisteluun ja rajoitetaan ennakoivasti niiden toimintakehystä. Luonnonvarojen käytön rajoittamisen sijaan tavoitteiksi sopisivat paremmin resurssien tehokas käyttö, tuotannon vastuullisuus, kierrätyksen tehostaminen sekä materiaalien käytöstä syntyvän arvonlisän ja globaalin kädenjäljen kasvattaminen. Nämä ovat suomalaisten yritysten vahvuuksia ja ne ovat keskeisessä roolissa myös esimerkiksi kemianteollisuuden tiekartassa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. 

Pia Vilenius
Johtava asiantuntija, Bio- ja kiertotalous

Katso myös
Uutiset | 19.03.2021

ChemBio Finland 2021: Kiertotaloudesta tulee liiketoimintaa ja suomalainen Life science kohtaa koronan

Tiedotteet | 12.02.2021

Kinkkutemppu teki uuden ennätyksen poikkeusvuodesta huolimatta – jo tutuksi tullut kiertotaloustempaus keräsi peräti 240 000 osallistujaa

Uutiset | 21.12.2020

Nesteen ensimmäinen nesteytetyn muovijätteen teollisen mittakaavan koeajo Suomessa onnistuneesti päätökseen

Tiedotteet | 15.12.2020

Kinkkutempun keräys alkaa perjantaina – Näin helposti kierrätät joulun paistinrasvat

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Viestintä
Mediayhteydet, toimialatieto ja -brändi, Kemianteollisuuden viestintävaliokunta

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi

@AaltonenSusanna